Buxton / Omnipollo Yellow Belly Sundae

Joulupukin lahjapaketista löytyi melkoinen pommi. Buxton ja Omnipollo ovat yhteistyössä kehitelleet mustan keitoksen, tai jostain syystä olen näkeväni vähän violettiakin. Tuoksu on makean vaniljainen. Bourbon ei tuoksu. Pähkinävoin voi kuvitella myös aistivansa, kun sellaista tässä oluessa on mukana. Maku on paksu. Laktoosit jäävät lasin reunaa tahmaamaan, makeutta on reilusti. Olut pysäyttää nauttimaan, pitäisi käydä katsomassa grillin syttymistä, mutta jos vaan istuskelisi ja nauttisi hetken. Maistuu vaniljaa, tummaa suklaata, kypsyyttä, tummaa paahtunutta kahvia, pientä leirinuotion savuisuutta ja kyllä se pähkinävoi tuo omaa erikoisuutta. Alkoholikin tuntuu jossain taustalla, mutta olut on sen verran paksua että se ei juuri haittaa. Juhlavaa. 330 ml, 12 %, 5/5

Iso-Kallan Groteski

Vuoden olueksi valittu kuopiolainen, muinaisen puolalaisen savuvehnäoluttyylin, Grodziskien, mukaisesti pantu olut on väriltään vaalean ruskeaa. Vaahtoa ei synny ollenkaan. Tuoksussa on savua. Ensihörppy on pelottavan vetinen, mihin se savu katosi. Hörppyjä toistamalla savu löytyy, lisää toistoja vähän mallasta, hiilihappoja on enemmän. Jälkiröyhtäyksen saa muodostettua vaivoin ja siinä on vähän makua. Vuoden oluen on valinnut Olutliittto, ei tämä kyllä Pullollisen listoille pääse. Ehkä tämän idea on olla vaan pelkkä janojuoma, no toisaalta vesi on jo keksitty, no tässä siihen on lisätty vähän savua ja hiilihappoja. 0,33 l, 3,2 %, 2/5

NanoPruul Men In Black Black IPA

Vanhempi tartontuliainen vaahtosi oikein kauniisti, täydellisesti jopa. Miehet mustissa on tietysti mustaa ja vaahto tiivistyy kauniisti oluen päälle. Tuoksussa on havuja ja humalia. Maku on paahteinen, tumma havu, hiilihappoja mukavasti raikastamassa ja pientä savua ja piilotettua sitruunaa. Kokonaisuudessa on makua reippaasti, kuivuus on oikein sopivaa. Suutuntuma on pehmeää, aika täydellinen black IPA. IBU 101, 330 ml, 6 %, 5/5

Mallaskuun Ol' Smokey

Mallaskuun savuolut kuohuaa komeasti, valkoinen tiivis vaahto on reilu ja kestävä. Väri on vähän samean ruskeaa. Tuoksussa on lievää leppälastusta lähtevää savua. Maussa on mallasta, mihin se savu oikein katosi, no on sitä vähän, mutta enemmänkin olisi mahtunut. Kyllähän se savuisuus sitten jää jälkimakuun pyörimään. Jälkimaku on voimakas ja ryydittää oluen oikein maukkaaksi. 33 cl, 5,5 %, 4/5

Pyynikin Winter Lager Hento Savulager

Pyynikin sponsorilaatikon kolmas olut oli lumisateeseen suunniteltu savulager. Olut on väriltään simanväristä eli aika vaaleaa ja sameaa. Vaahto kuohuu nopeasti loppuun. Tuoksussa on vähän savua. Maku on luvatun hennosti savuinen, vähän hiivaa pyörii joukossa. Hiilihappoja tuntuu aluksi olevan reilusti, vähitellen huomaa että eihän niitä hiilihappoja olekaan. Hiivan sivumaku ja hento savuisuus johdattelee jonnekin kevyt-Schenkerlan ja laimean kotikaljan välimaastooon, väri vähän on mielikuvan kanssa pahasti ristiriidassa. Olut on ohutta lopulta, jotenkin sekavaa. Täytynee ostaa tölkillinen ja tehdä vielä tarkempaa tuttavuutta. 50 cl, 5,0 %, 3/5

Mallaskoski Winter Warmer Doppelbock

Valkoinen kurittaja meni vähän liian nopeasti ohi, mutta jälkijunassakin täytyy yrittää hyödyntää joululahjaa ja lämmitellä oluen avulla. Mallaskosken Doppelbock on tumman ruskeaa, melko vaahdotonta olutta. Tuoksussa tuntuu savu. Maussa tuntuu paahteista mallasta, lievää makeutta ja savuisuutta, joka on sellaista ohutta savua, saunan lämmityksestä tulevaa miellyttävää savua pihapiirissä. Tämähän on hyvää, pientä yllätystä, Schenkerla tulee mieleen, tavallaan sellainen Schenkerla+, kun tuota alkoholia on lämmitykseen sopivasti. Lämmittää sopivasti sisätiloissa.  33 cl, 7,2 %, 5/5

Sakiškių Alus Pancho Chipotle Porter

Liettuan Kaunasin jättimäisen Akropolis-ostoskeskuksen vierestä löytyi pieni olutkauppa, Gero Alaus Parduotuvé. Sieltä valikoin muutaman liettualaisen oluen matkamuistoksi. Ensimmäiseksi maistoon pääsi Porteris Su Cipotle. Väri on lasissa mustaa, kaataessa raskaanoloista ja tumman ruskeaa. Tuoksu on suklainen. Vilnalainen portteri vaahtoaa kaadettaessa reilusti, mutta hetken päästä vaahto on kadonnut. Tummien oluiden juomalämpötila on makuasia ja toisaalta sen saavuttaminen voi olla taidetta, nyt onnistuin hienosti, tunti jääkaapissa tuotti sopivan suutuntuman. Maku on kuiva, reilusti kaakaomainen ja savuinen. Chiliä ei ikävä kyllä erityisesti löydy, suklaista paahdettua mallasta on. Makeus katoaa savun taakse. Jälkimaussa on kuivaa chiliä. Olut on tehty yhteistyössä vilnalaisen mexicolaisravintolan kanssa. EBC 192, 53 EBU, 330 ml, 6,5 %, 4/5

Donut Island Brewing Frisco Disco

Helsinkiläisen pienpanimon San Franciscoon viittava IPA juhlisti liigakauden alkua. Olut on kuplivaa, oranssia ja päälle muodostuu kirkkaan valkoinen tiivis ja kestävä tyylikäs vaahto. Tuoksussa on jotain erikoista turvetta ja sitrusta. Maku on sitrusta, suutuntuma on jotenkin liukas. Pieni outous alussa, mutta se vaihtuu erikoisuudeksi ja sitä kautta kiinnostavaksi. Alkuun olut tuntui vähän vaimealta, mutta pikkuhiljaa maku täytelöityy, turve muuttuu vähän savuiseksi. Humalat ovat rittävät. Onko tämä oikeasti näin hyvää, täytyy ostaa Alkosta toinenkin. 70 IBU, 9 EBC, 330 ml, 6,2 %, 5/5

Solo Wuhan Hot Porter

Päivän kävelykierros Akropoliilla ja Plakan helteessä, mitäpä sitä muuta haluaisi juoda kuin kreikkalaista chili-porteria. Sen verran olen opiskellut kreikkalaisia aakkosia, että en luullut nimeä Moyoksi. Etiketti kertoo että kiinalaiset ystävät Wuhanista ovat lähettäneet pippurit ja eilen Brew Str -kaupan myyjä kertoi että Norjasta Kreetalle muuttanut mies on pannut oluen. Mustalta näyttää. Kahvia on tuoksussa. Vaahto on ok. Etiketti lupaili savua, havaitsen lähinnä kuivuutta. Chili on taustalla, ei hallitse mitenkään. Kahvi muuttuu tosi tummaksi suklaaksi. Vähän kitkeryyttä, toisaalta vähän tumman hedelmän makeutta. 330 ml, 5,5 %, 4/5

Kalamaja Kaunas Smoked Chili Porter

Tallinnalaisen Kalamaja Pruulikodan ruskeanmusta olut kerää ohutta kermaista vaahtoa lasin reunoihin. Tuoksua en oikein löydä. Makuna heti alkuun huomaan chilin. Savuisuutta saa hakea. Chili kertyy koko suuhun oikein sopivasti. Ei taida olla huonoa chiliolutta olemassakaan, tämäkin miellyttää. Aluksi olut tuntuu vähän ohuelta, mutta se asia korjaantuu paahteisella chilillä. Lopulta chili kyllä hallitsee koko makuelämystä, pienoinen suklaisuus sinnittelee mukana. Vaikka nielussa kihelmöi, niin on vaan kaadettava seuraava kulaus. En tiedä miksi, mutta päätin valita tämän oluen pienen salibandyhöntsäilyn palautusjuomaksi, ehkä joku vaaleampi ja kevyempi sopisi siihen paremmin, mutta aurinkoinen terassi taisi vähän sumentaa ajatuksia. IBU 27, 330 ml, 7,2 %, 5/5

Takatalo & Tompuri Kaski Tuplahumala Pils

Helsinginreissulla kävin Olutkauppa Pienessä. Pienihän se oli mutta jotenkin mukava tunnelma. Myyjäkin osasi mukavasti suositella oluita ja myös tätä. Jostain syystä olutkaupoissa sitä niin uskoo myyjien suosituksiin, jos vaikka vertaa kodinkoneliikkeiden myyjien uskottavuuuten, kun sanovat että heillä juuri tämä pyykinpesukone. Virolahtelaisen panimon oluen vesi ja viljat ovat panimoina toimivien maajussien omilta tiluksilta, jotenkin tyylikästä, kuten on oluen etikettikin. Korkki sihauttaa nasakasti pulloa avatessa ja tuoksussa on nimestä johtuen varmaan vienosti savua. Väri on samea keltainen ja komeasti vaahtoaa. Maku on kuiva, tai tuplakuiva, kyllähän tämä on oivaa pilsneriä. Humala on katkeraa, vähän pistävää ja taustalta löytyy maltaan makeutta, kokonaisuus on tietysti mukavan koukuttavaa. Olut kuivuu saunan jälkee ikeniin. 33 cl, 5,5 %, 4/5

Hopster Winston

Asenne, pikku juttu, mutta se huomataan tai jotain sellaista oli etikettiin painettu. En tunnista kuvasta, mutta kait se on Churchill. Hopster taitaa nimetä oluensa suurmiesten mukaan, Frida Kahloa maistelin aiemmien. Winston on mustaa, hennosti kermaista vaahtoa, reilusti viskituoksuja. Ostin pullollisen Tallink Megastarin hienosta tax-free-myymälästä, tai ei se taida olla mikään tax-free, mutta aika lähellä Stockmannia oli tunnelma, siis sitä vanhaa Stockmannia, jossa oli hienoa tavaraa ja palvelevat myyjät, nykytilanteesta on vain vähän kokemuksia. Oluen etiketissä mainitaan 16 vuotta vanha Lagavulin-viski ja tynnyrikypsytys ja se maistuu reippaasti. Alkoholi väijyy taustalla, maussa on vähän kitkerää savuisuutta, täyteläistä on. Oluen ja viskin liitto on haastava, hyvää vai pahaa. Batch 1, 0,33 l, 9,0 %, 4/5

Õllenaut Turbahunt

Pieni tartonreissu piristää aina ja siihen kuuluu olennaisesti hyvä olut. Nyt ostin MegaStarilta pari olutta mukaan ja hotellihuoneessa oli hyvä rentoutua autoilun jälkeen. En osaa viroa, mutta arvaan että oluen nimi on suomeksi turvehauta. Tuoksu on savuinen viski, väri on sama, eikä makukaan poikkea kyllä yhtään edellisistä. Savua tai turvetta on todella reippaasti. Etiketissä sanotaan että tämä on olut- ja viskimaailmojen hybridi. Tarjoilulämpötilaksi suositellaa 16 - 18 astetta ja sellaisena se tuli juotua, eli aika lämpimänä. Aika paljon alkoholia, mutta eipä se erityisesti maistu, vaan pelkästään turve ja savu. Ei tee mieli juoda nopeasti, parasta ennen päiväyskin (21/10/2041) antaisi siihen mahdollisuuksia. Todella erikoinen olut, tai pitäisikö sanoa harjoitteluviski. Lämmittää posket ja mahankin. Joka kerta kun lasin laittaa huulille, niin tuoksu kertoo aivoille että joku Laphroaig olisi tulossa.  330 ml, 11,2 %, 5/5

Fiskarsin Panimo Tervahauta Savuportteri

Savuinen portteri on mustaa ja vaahtoa tyylikkäästi. Tervahauta sopii varmasti kinkun kylkeen. Tuoksu on savuinen. Ensi kulaus välittää mieleen vetisyyttä. Vetisyys kyllä katoaa pian onneksi. Tervahauta paljastaa luonteensa, maku on tervaisen savuinen. Makeutta on taustalla, mutta voimakas yrttinen katkeruus jättää sen taustalle. Tervahauta syvenee juodessa, oikein paahtuu. Jälkimaku on paahteinen vähän humalainenkin. Pullollisen vajetessa ei voi enää uskoa että tässä olisi ollut jotain vetisyyttä. 33 cl, 4,7 %, 5/5

Lapin Panimo Josef K. Savustettu Lager

Sellon Citymarketin loputtoman tuntuisesta olutvalikoimasta ostoskärryyn oli siirtynyt myös rovaniemeläistä savustettua lageria. Oluen väri on samea vaaleanruskea, tuoksussa on savua, vaahtoaa aluksi mukavasti. Sahtimaisuutta löytyy, lievää kitkeryyttä, vahvaa makua. Jälkimaussa on sahtia edelleen tai onko se vain tuota lievää savuisuutta. Vahvasti makuja jää nieluun, jälkimaku viipyilee pitkään. Hiilihappohan se onkin joka tuntuu vähän oudolta. 330 ml, 4,2 %, 4/5

Anderson's Chipocca Chipotle Porter

Tartolainen pienpanimo on tuttu aiemmalta Tartossa käynniltä, ostinpahan itse herra Andersonilta tummaa chiliolutta laatikollisen. Silloin oluissa ei ollut etikettejä eikä nimiä. Nyt olut näyttää saaneen nimen ja etiketin. Olut on mustaa ja vaahdotus on edelleen todella runsasta. Tuoksussa on vähän kahvia ja paahdetta. Maku on ensin paahteinen, sitten vetisyys pelottelee. Jälkimaku korvaa kaiken, miellyttävä chilipolte huuhtoo suuta. Poltteesta pitää nauttia jonkun aikaa, sitten voi taas maistella vähän paahdetta, joka päätyy taas chipotleen. Savua ei kyllä erityisemmin mausta löydy, vaikka etiketissä sitä lupaillaan. Oli hauska nähdä olut tallinnalaisen olutkaupan hyllyllä, pakkohan se oli pelastaa. Pelastan kyllä varmasti jatkossakin. 0,33 l, 5,2 %, 5/5

Tornion Panimo North Arctic Lager

Napapiirin sankarit -elokuvan nimikko-olut on etiköity ja nimetty oranssin värisen tupakka-askin mukaisesti. Oluen etiketissä sanotaan että Ota Nortti, se mitään auta, mutta maistuu raikkaalta. Olut tuoksuu vähän kitkerälta katkerolta lageriksi. Vaahto on kestävä, runsas ja valkoinen. Maku on humalainen, minimaalisesti hedelmäinen, pehmeä, aistin jotain savuakin. Onko tässä nyt sitä tunturipurojen raikkauttakin. Miellyttyvän oluen ostin Leppävaaran Citymarketin oluthyllyltä, on siellä vaan mahtava valikoima. 330 ml, 4,7 %, 5/5

A. Le Coq Kihnu Jõnn Rauchbier

Espoonreissujen jälkeen sade onkin jo kotiterassilla tauonnut, mukavan lämmintä, hämärää ja kosteaa. Virolaisen merikapteenin lempinimen mukaan nimetty olut on kauniisti vaahtoavaa ja tumman oranssia. Tuoksussa on vähän pekoninkäryä. Maku onkin aika maltaisen makea, savua on lievästi, pikkuriikkisen banaania. Savua vähän kertyy, mutta makeus ei oikein sovi kuvioon.  Savuisen oluen ostin SuperAlkosta. 0,4 l, 5,6 %, 3/5

Panimo Hiisi Keito Metsäsuomalainen Saunaolut

Saunaolueksi sitten maistelin taas työpäivän matkapuhelinhässäköiden marinoimana yhden Keiton. Tuoksu on havuinen, oikein metsäsuomalainen kuusen aromia. Vaahto on kaunis. Riihikuivattu ruis maistuu savuisuudelta. Kuparisen ruskean oluen maussa erottuu vähän saippuaista kukkaa ja sopivasti humalaa palautuu nielusta takaisin päin.  Kuinka paljon makua mahtuukaan S-marketin hyllylle, ymmärrän että siellä oli vain yksi tällainen. 330 ml, 4,5 %, 4/5

Teerenpelin Suomi 100 Juhlaolut

Suomen 100-vuotisjuhlaolut on savulager. Väri on kirkkaan ruskea ja tuoksu on savuisen maltainen. Alkutunnelma on savuinen, mutta siihen tottuu vähän liian nopeasti. Maussa erottuu myös paahteista makeutta ja suussa tuntuu myös kuplintaa. Jostain ilmestyy metallista makua. Mutta missä on bileet? Maku loppuu lyhyeen, no kyllähän tuo savu maistuu ihan loppuun saakka. Kuva on omistettu Jarnolle. 33 cl, 5,0 %, 3/5