Heidenpeters New England IPA

Berliinin Kreutzbergin pääkadulla oli onneksi yksi olutkauppa, Biererei, joka oli ihan ykköspaikka miesparkiksi. Yhden pöydän terassilla saattoi maistella isosta valikoimasta (osa viileäkaapissa) haluamiansa oluita. Muutaman oluen sitten pakkasin reppuuni. NEIPA on vain vähän samea oranssi, odotusarvo oli vähän enemmän valkoista sameutta. Vaahtoa on lievästi. Tuoksu on hedelmäinen. Maku täsmentää tuoksun ananakseksi. Jotenkin välisarjan olueksi jää tämä, ehkä liikaa ananasmehua. Alkoholia on, mutta ei maistu. Maku on täyteläinen, ananaksen kun blokkaa mielestään, niin ihan hyväähän tämä on. 0,33 l, 7 %, 4/5

Pontus Monster Brews Carcinus Imperial IPA

Amsterdamilainen Imperial IPA on nimetty taskuravuksi, oluiden nimistä ei aina pääse kärryille, mutta se lienee vähän tarkoituskin. Oranssi olut kerää päälleen tiivistä vaahtoa vasta juodessa. Tuoksussa on kypsää hedelmää. Maku on trooppisia hedelmiä, aprikoosi tulee jotenkin mieleen. Katkeruutta on, lopuksi suun kuivattaa aikamoinen humalapommi. Vahva ja täyteläinen, täyttää suun ja mahan. Humalat lämmittää, vähän rusinaa vilahtaa maussa. Etiketti on hieno. 33 cl, 10 %, 4/5

De Molen Rasputin Imperial Stout-ish

Amsterdamin iltapäivän kääntyessä illaksi pieni elpyminen hotellihuoneessa ja tölkillinen  olutta lepuuttavat sopivasti. Kävin aamupäivällä De Bierkoning -olutkaupassa ostoksilla, keskityin amsterdamilaisiin oluisiin ja illaksi ostin tämän hollantilaisen oluen. Vähän kyllä epäilytti stout ja tölkki - yhdistelmä. Olut oli kuitenkin mustaa ja vaahto beigeä. Maku on todella täyteläinen, pehmeä olut tuntuu kuin joisi vaahtoa koko ajan. Lämmittää. Maussa on kahvia ja pehmeää maitosuklaata. Vahvaa monella tapaa, mutta olut vaan miellyttää mieltä ja makunystyröitä. Kahvikarkit eivät ole näin pehmeitä,  humalat vähän lopuksi kipristelevät, kuninkaallisen pehmeästi. EBC 202, 46 EBU, 33 cl, 5/5

Tanker Van Moll Shadow Assassin Bourbon Barrel Aged Black Barley Wine

Hollantilaisvirolainen yhteistyöolut näyttää ensin mustalta, mutta paljastuu pian tummanruskeaksi. Vaahtoa ei juurikaan synny, vain hento reunus lasin pintaan. Tuoksu on maltainen, tummia hedelmiä, luumuja, alkoholi tuntuu taustalla ja kyllä se lämmittää koko miehen. Makeaa siirappia, vähän viskiä, mukavasti humalaa, jokin kutittelee kitalakea, jälkimaku on vahva ja täyteläinen, siirappia kerääntyy nieluun. Lauantai-iltapäivä menee yhdellä tällaisella pehmeällä, vahvalla oluella. 33 cl, 11 %, 5/5

Brewdog Dog E 9th Anniversary Imperial Stout

1000. olut! Ihan sattumalta ei Brewdogin 9-vuotisjuhlaolut noussut olutkellarista. Jotenkin jo ihan pelkän oluen kaatamisesta tuli niin nautinnollinen ääni. Olut kaatuu mustana ohuen ja paksun mielikuvia vuorottelevana. Vaahto on ohut mutta kestävän kermainen. Ensin tuoksahtaa suklaa tai kaakao. Maussa on pehmeyttä, suklaata ja pientä alkoholia. Ensihörpyllä chiliä ei löydy, mutta seuraavilla chilin polte laittaa suun kireäksi. Tynnyrikypsytetty olut on täydellisen täyteläistä ja pehmeää, pientä salmiakkia. Makeus tahmaa lasin reunan. 1000/5? 330 ml, 16,1 %, 5/5

Nøgne Ø Julequad 2017 Belgian Quadrupel

Norjalainen jouluolut on tummanruskeaa. Tuoksu on vähän lakritsainen, reilusti mallasta ja joulun hedelmiä, luumukiisseliä. Maku on samanlainen, täyteläistä mallasta on reilusti ja tummia hedelmiä. Etiketissä mainitaan muscovadosokeri tuo varmasti tuota huuliakin tahmaavaa makeutta, siirappia. Alkoholi lämmittää nielua, täyteläisyys tuntuu vatsassa saakka. Jälkiruokaolueksi tämä lienee tarkoitettu, ei kyllä sovi suomalaisen ylensyönnin päälle, siksi joinkin tämän ihan iltapäiväolueksi. Aikamoinen makupommi. EBC 150, 28 IBU, 0,33 l, 10 %, 4/5

Põhjala Talveöö Baltic Porter

Põhjalan Öö-oluita olen kehunut paljon, joten jouluaaton Monopoli-kierroksen päätteeksi iltapäiväoluteksi valittu Talveöö kohtasi heti alkuun kovia odotuksia. Olut kaatui oudosti vaahdottomasti lasiin, väri oli täysin musta. Tuoksussa vallitsee yllättäen kookos ja yleinen paahteisuus. Etiketissä lupaillaan myös kardemummaa ja vaniljaa. Kyllä niitäkin voi löytää makupaletista, vaniljaa ainakin. Olut on täyteläinen. Suutuntuma vaihetelee ohuesta öljyiseen, jälkimaku tuntuu paksummalta, paahteiselta mausteelta. Mausteita on reilusti, makeahkoa, puolen lasin jälkeen olen havaitsevani kardemummankin. Mausteisuus on äärirajoilla, vahva olut on juotava hitaasti, joten mausteisuuteen voisi myös tottua, mutta ei totu. Maku on kuitenkin kokonaisuutena pehmeää ja miellyttävän puolelle jäävää, sopii kerran vuodessa juotavaksi. 0,33 l, 9 %, 4/5

Malmgård Emmer Tripel

Pitkään olen kunnioituksella katsellut Alkon ylähyllyllä Malmgårdin isoja tyylikkäitä pulloja. Nyt sitten nostin pullollisen ostoskoriin. Pullon avatessa haistaa hedelmiä tai oikeastaa appelisiiniä. Oluen väri on sameaa oranssia. Pieni hiivainen väre ja täyteläisyys mahdollistaisivat analysointia vaikka kuinka paljon. Pientä valkopippuria ryydittettynä pikkujoulumausteilla, olisiko neilikkaa. Maisteluolut. 33 EBU, 13 EBC, 50 cl, 8,3 %, 4/5

Sori Brewing Midsummer Melancholy

Sori Brewingin pietarilaisen AF Brew-panimon kanssa panema abnormal baltic porter on mustaa kermaisella vaahdolla. Tuoksu on houkuttelevan suklaisen kahvinen. Maku on paksun täyteläinen, kahvi on huolella tummapaahdettua. Join oluen marraskuisen kesän kunniaksi kylmänä, ehkä se antoi oman vireensä itsemurhaoluelle. Vahva olut lämmittää paahteellaan ja suklaallaan, keskeltä paljastuu viileän vaniljan virtaus. Makeaa on sopivan niukasti, mustaherukkaa löytyy taustalta ryyditykseksi. Maku on oikeasti täydellinen. IBU 30, 33 cl, 11 %, 5/5

Schneider Weisse TAP 6 Mein Aventinus

Münchenin parhaan panimon tai panimoravintolan tumma ja vahva vehnäolut on hyvää. Väri on  mahonkinen ja tuoksu on kypsän hedelmäinen, lievästi hiivainen. Vaahto on täydellisen tiivis ja kestävä, kaunis. Maku on täyteläinen, lievästi banaaninen, vähän makea, mausteinen. Jälkimaku onkin oikeastaan vähän hapan, toisaalta makena tuntuvat röyhtäykset eivät haittaa yhtään. Onpahan olueeseen saatu tasapainoisesti vähän kaikkea. Alkoholi ei maistu, mutta lämmittää. Alkosta ostin ja ostan kyllä toisenkin. 0,5 l, 8,2 %, 5/5 

Tempest Red Eye Flight

Musta olut Skotlannista kaatuu lasiin heikosti ruskeaa vaahtoa muodostaen. Tuoksuu kahvilta. Maku on ensin kahvinen, sitten humalainen, lievää kitkeryyttä ja paahdetta. Konvehtirasian tummin konvehti tulee mielen tai sellainen kahvipapukarkki, josta ei oikein tiedä että onko se edes hyvää, mutta arviota tehdäkseen pitää syödä pussillinen. Makeuttakin löytyy, maku on vahva ja tunnelma on täyteläinen. Vaikka olut on todella täyteläinen, niin toinen samanlainen olisi ollut ihan ok. 50 IBU, 330 ml, 7,4 %, 5/5

Olvi American Brown Ale

Töistä kotiinpaluu yllätti positiivisesti, sillä kuriiri oli jättänyt oven eteen pienen ruskean laatikon, josta löytyi Olvin olutnäytteitä. Heitinkin Olvin 3-kirjaimisten oluiden sarjaan sopivan alen jääkaappiin ja nautiskelin sitä sitten iltapalaksi. Tölkin pienestä aukosta tulvii voimakas humalointi, lasiin kaadettaessa vaahto kertyy reippaasti ja vaahto onkin kaunista ja kestävää. Suutuntuma on pehmeä ja brittipubitunnelmainen. Maussa on pehmeää paahdetta ja pehmeys painaa hiilhappoisuuden todella alas, mallas on täyteläisenä mukana. Mukavasti humalat täydentävät maun ja katkeruus tasoittaa mukavasti maltaisuutta, tasapainoinen olut. Suklaata pitäisi myös olla maussa, ainakin Olvin sivuilla niin kerrotaan. Kyllähän tämä vahvistaa käsitystä siitä että Olvin värilliset tölkit muodostavat hienon sarjan. 0,5 l, 4,7 %, 5/5

To Øl !S CN

Kryptisen nimistä olutta nautittiin perinteisessä säässä juhannusviikonlopun alkajaisiksi: sadekuurot taukosivat aina välillä kun tuli rakeita, no nyt kyllä taas paistaa aurinko ihan täysillä. Kööpenhaminalaisen suosikkipanimon I-sarjan oluen nimi ehkä selvenee takaetiketistä: !PA: Simcoe, Centennial, Nelson Sauvin kertoo humalalajikkeet. Olut on hienon täyteläisen oranssi ja päällä on kirkkaan valkoinen vaahto. Tuoksu on hedelmäinen havu. Maku on miellyttävä, humalaa, sitrusta, lievää greippiä, mangoa, hedelmiä, taustalla mäntylankkua. Jälkimaku on sopvan humalainen, ikenet kuivuvat kuin aurinkovarjo juhannnussateen jälkeen auringonpaisteessa, kunnes taas kastuu.  Onhan tämä raikasta kuin juhannussää, harmittaa kun alkaa näkymään loppu. Toista tällaista pitänee taas  metsästää jostain olutkaupasta. 33 cl, 7,0 %, 5/5

Õllenaut Wahtula

Virolainen imperial stout oli lymyillyt olutkellarissa ehkä kolmekin vuotta ja odotellut omaa vuoroaan. Väri on musta, eikä vaahtoa synny. Oluessa tuoksuu lievästi mallas ja lakritsa. Tummaa paahtoa, öljyä ja vienoa makeutta ja kyllä se vaan on lakritsaa. Täyteläistä ja täyttävää jääkahvia, jälkimaku on samaa paahdetta. Täyteläisyys täyttää suun, makua riittää, jälkimausta pitää nautiskella ennen seuraavaa huikkaa. Onko tämä makeaa, lakritsaa on maussa ainakin, ihan piti Kouvolan lakritsalla varmistaa. Tämä olut laittaa ihmisen pakolla rennoksi. 330 ml, 9,5 %, 5/5

Anderson's Hannibal Imperial Stout

Tartolaisen gypsy-panimon imperial stout on yksinkertaisesti vaan hyvää. Mustaa olutta ja päällä kermamainen vaahto, maku on pehmeä. Kuten takaetiketissä luvataan, niin suklaata ja kahvia löytyy mausta. Makeaa on, mutta humalat taittavat sopivasti. Maku on täyteläinen, runsas ja silti niin helpostikulautettava, mukavan kuivaa jälkimakua pilkistää. Ei pysty runoilemaan enempää, täytyy keskittyä nautiskeluun. Ostan heti lisää, jos tätä sametttia jostain vastaan tulee, tämän ostin Tarton Õllepoodista. 0,33 l, 9,5 %, 5/5

Põhjala Cellar Series Taara Avita! Rum Barrel Aged Stout

Tarton olutkaupasta ostettu matkamuisto piti ottaa maisteluun, kun Alkossa käydessäni huomasin että samainen oluthan on myös Alkon hyllyillä. Olut on täysin mustaa, hidasliikkeistä, siirappimaista, vaahdon päälle puserretut pullon viimeiset tipat jäivät kellumaan vaahdon päälle. Kuohuviinimämmin maku on rommikarkkimainen, makeutta, mallasta, tummaa hedelmää, limppua. Rommi maustaa olutta mukavasti, alkoholi vähän puskee esille vai onko se vaan tuo rommi. Maku on täyteläinen ja koko suuntäyttävä, slow beer, ei heti toista tällaista pullollista perään. Tuntuu jotenkin ylimakealta, mutta toisaalta taas ei, jotenkin sokeri vähän pistää nieluun. 0,33 l, 10,8 %, 5/5

Nøgne Ø Imperial Stout

Synttärijuhlinnan päätin kruunata jollain erityisen hyvällä oluella. Olutkellarin kätköistä olin valinnut jo hyvissä ajoin ennakkoarvailujeni perusteella yhden herkun: Norjalaiseen Nøgnen panimoon olen oppinut luottamaan. Ø-merkki pullon etiketissä on vähän niinkuin laatusinetti. Imperial Stoutin nautin upouudesta lahjastani, Soda Shopin oluttuopista. Musta, rauhallisesti pullosta ulospulputtava olut tuoksuu mokkakahvilta ja yrteiltä. Maussa vilahtaa alkuun alkoholi. Suutuntuma on pehmeä. Mokkamaisuus valtaa kielenpäällisen, täyteläinen maku. Yrttimäisyys tuntuu mukavasti pisteliäältä, vähän vahvaa lakritsaa. Alkoholi vilahtelee välillä taustalla, mutta jotenkin siitäkin tässä makuelämyksessä osaa pelkästään nauttia. Lopulta mausta löytyy vielä mallasta. Kaikki maut sekoittuvat täydelliseksi olueksi, josta ei löydy mitään moitittavaa (ei edes norjalaista huonolaatuista huulirasvaa), vaikka ihan heti ei tee mieli juoda toista tällaista. Hitaastihan tätä pitää juoda, riittää vielä koko loppuillaksi. Ostan varmasti tällaisen tai parikin, jos jossain näen, tämän ostin aikanaan virolaisesta õllepoodista. 75 IBU, 0,5 l, 9 %, 5/5

Tommyknocker Cocoa Porter

Tommyknockerin baarissa on melkein pakko aina käydä, kun pääkaupungissa vierailee. Baarissa on mukavan rento tunnelma ja olutvalikoima on hieno. Kookosportteri tuoksuu paahteiselta ja kahvilta. Kookos ei maistu liikaa, paahteisuus tuntuu jälkimaussa, lämmittää. Selkeä talvioluthan tämä on. Paahteisuus hälvenee välillä ohuudeksi, vaikka maku onkin täyteläinen ja pyöreä.  IBU 18, pullollinen, 5,7 %, 4/5 

 

Bryggeri Sofia Imperial Stout

Kesäkuinen päivä näytti viileämmän puolensa, joten päätin maistaa lämmikkeeksi tummaa olutta. Ulkonäkö on täydellinen, olut on mustaa ja vaahto on ruskeaa ja tiivistä, se alkaa heti lämmittää mieltä. Sofia maistuu täyteläiseltä, paahteiselta, vähän suklaiselta ja kahviselta. Lakritsia tai salmiakkia ja lopuksi humalaa löytyy, aika täyteläistä ja täydellistä. Kyllä viileämmässäkin kesäpäivässä on puolensa, mahassa saakka tuntuu tämäkin. Katsoin heti että saako tätä vielä Hämeenlinnan Alkoista, kyllä saa. IBU 65, EBC 110, 33 cl, 9,0 %, 5/5

Lervig Hoppy Joe American Red Ale

Maitokauppavahvuinen norjalainen Red Ale on samean punaruskeaa. Tuoksu on makeahko, maltainenkin, mutta maku on hapan ja kuiva. Happamuuden keskeltä paljastuu hunajaista makeutta. Maku on täyteläinen ja voimakas, makeus taittaa humalan terää vähän liikaakin. 0,33 l, 4,7 %, 4/5