Duvel 6,66 Blond

Perinteisen belgialaiseen paholaisoluen kevytversio on samean keltainen ja komeasti vaahtoava. Tuoksu on sitruksinen, makeaa hiivaa, kevyttä humalaa. Maku noudattelee tuoksun jälkiä. Pientä ohuutta tuntuu alkuun, mutta jälkimaun lievä humalan kuivuus tuo ryhtiä. Oluen ostin Tiiriön Alkosta, kun varsinaisen Duvelin kohdalla oli hyllyssä tyhjää. Jatkossa voi tämänkin kyllä valita.  330 ml, 6,66 %, 4/5

BrewDog Hazy Jane New England IPA

Embrace the opaque lukee skottilaisissa etiketissä ja oluen väri onkin mehumaisen oljenkeltaista tiheää nestettä, vaahtoa ei synny ollenkaan. Tuoksuu trooppiselta hedelmältä. Maku on ohuehko trooppinen hedelmä. Jälkimaussa on vienosti humalia vähän kuivuutta. Ei ole mikään makupommi, vaan sellainen hiljainen tasavarma suorittaja. Helppo olut sopii auringonpaahteesen.  440 ml, 5,0 %, 3/5

Tanker Kerge IPA

Tarto Lõunakeskuksen Rimistä ostin Tankerin IPAa. Kirkasta ja oranssia olutta kattaa valkoinen vaahto. Tuoksuu makealta ja vähän sitruunalta. Maku on tuoksun kaltainen, pientä humalan katkeroa on mukana. Kokonaisuus on vähän ohuehko ja helppo. Mielikuva oluesta muodostui ostopaikan mukaiseksi, vähän sellaista. market-olutta, vähän liian helppoa, ei ole mitään kulmaa tai kurvia. 0,5 l, 5,2 %, 3/5

Sagres Bohemia Bock

Lissabonilaisen lähikaupan olutvalikoima on aika ohut. Bock on kotikaljanruskeaa, vaahdostakin tulee sama mieleen. Vaahto katoaa nopeasti. Maku on aika ohut. Mallasta on, makeus on hillittyä. Lasin pohjan näkyessä olut on oikeastaan hyvää. 33 cl, 6,5 %, 3/5 

Spaten München Dunkel

Alkon hyllyllä huomasin, vai olikohan se kuitenkin S-marketista,  aika rumaetikettisen müncheniläisen panimon dunkkelin. Väri on läpikuultavaa kanelia, vaahto on nopea, meni oikeastaan havainnoimatta kokonaan. Tuoksussa on mallasta. Maistuu maltaalta, aika ohutta. Ei mitään yllättävää, pientä marjaisuuden kaikua, makeus on hillittyä, vähän tylsää. 500 ml, 5,1 %, 2/5

Fat Lizard Track Day Session IPA

Espoolaisen panimon session-IPA kaatui lasiin vähän punertavana kuparina. Vaahto on nopea, eikä oikein jätä jälkiä. Tuoksu kutsuu juomaan, sitruunaa ja hujaus hiivaa. Maku on humalainen, katkeruus jää poskiin jälkimaistelua varten. Hedelmäisyyttä on hillitysti, kuplintaa mukavasti. Tunnelmaksi jää vaan se että pitää ottaa toinen hörppy. Maku on runsas, mutta samalla jotenkin ohut, kokonaisuus sopii hyvin juotavaan olueseen. 0,44 l, 4,9 %, 4/5

St Martin Brune

Alkosta ostin belgialaisen oluen, joka sopi ipattomaan tammikuuhun. Väri on ruskeaa, tummahkoa mutta läpikuultavaa. Vaahto on niukka. Tuoksu on makean maltainen. Mausta havaitsee ensin  pähkinäisyyden. Kokonaisuus on lempeän makea. Jääkaappikylmyys jättää ehkä täyteläisyyden vähän piippuun, elementit siihen on kyllä havaittavissa. Mukavasti lämmittää, mutta jotenkin ohutta. 33 cl, 8 %, 4/5 

Big Belly Liquid Desserts No.13 Red Velvet Coconut Christmas Cake Quad

Hollantilaisen panimon no 8 olut on oikeastaan yksi lempioluitani, joten uskalsin valita isomahapanimolta jouluaaton herkutteluhetkeen punaisen samettista joulukoookoskakkua. Quadruple-tyylinen olut mustaa, vaahto on nopea käväisy. Tuoksu on kookosta, paahdetta ja tuhkaa. Maku on mausteinen, kookos jyllää päällimmäisenä, paahtunut mallasta ja vaniljaa, alkoholi kurkistelee hiilihappojen välistä. Vaikka makua on yltäkyllin, niin jotenkin ohutta. Ehkä portteriin sopisi paremmin tällainen herkuttteluhetki. 0,33 l, 11 %, 4/5

Browar Piwna Piwo Sezonowe

Piti sitten kuitenkin poiketa Piwna-kadun Hola Tapasissa, listalla olikin vain kolme olutta, joista Pilsin maistelin eilen. Pszeniczenen ostin matkamuistoksi, joten valinta oli kausiolut, jonka tyyli ei oikein selvinnyt. Tarjoilija sanoi että kyseessä olisi tumma ipa. Olut näyttää aika vaalealta mustalta, vaahto viittaa vähän ipaan.  Maku on hiilihappoinen reilusti, vienoa hiivaisuutta, vähän kalkkia, intensiteetti on aika ohut. 400 ml, 3/5

Olvi NEIPA

Olvin kuriiri kävi heittämässä pari tölkillistä kotiin. Toinen niistä jatkaa Olvin isojen tölkkien sarjaa, tällä kertaa sateenkaarivärit koristavat NEIPA-tölkkiä. Olut kaatuu tuoppiin vähän hailean keltaisena, vaahtoaminen on kevyttä.  Tuoksussa on trooppista tunnelmaa, ananasta ja sitrusta. Maku on aika tuttu ipa, mehuisuutta vähän jää kaipaamaan. Maussa on mukana hapanta hedelmää, makeus tasoittaa sopivasti, taustaa hallinnoi humalat. Makua riittää vaikka välillä tuntuu jotenkin ohueltakin. 0,5 l, 5,0 %, 4/5

Õllevõlur Noblesse Barrel Aged Russian Imperial Stout

Kaukainen matkamuisto Tarton Gambrinus-olutkaupasta on syvän mustaa ja vaahto on paksua pienikuplaista settiä. Tuoksu on makeaa, suklaata ja reippaasti paahdetta. Maussa on kahvia ja viskiä eli irish coffeeta ja paahteista mallasta. Alkoholi tuntuu viileänä. Suussa olut tuntuu yllättävän ohuelta, mikä tietysti voisi olla vaarallistakin, mutta toisaalta paksu maku rauhoittaa juomista. Etiketti on tyylikäs. 330 ml, 11 %, 4/5 

Brewdog Zombie Cake Praline Chocolate Porter

Joltain kauppareissulta ostoskärryyn siirtynyt skottiolut on väriltään mustaa tai oikeastaan läpikuultavuutensa takia tumman ruskeaa. Vaahtoa ei erityisemmin synny. Tuoksu on makean suklainen ja hitusen kahvia ja mallasta. Ennen maistamista ajatuksena on että suklaakonvehtiportteri vaatisi vähän enemmän alkoholiprosentteja ja vähän rauhallisempaa tai raskaampaa oluen soljuntaa kaadettaessa. Maku on paahteinen, maltainen, kahvinen ja nimensä mukaisesti suklaakonvehtinen.  Suutuntuma on ohut, mutta makua kyllä löytyy, hiilihappo kutkuttelee kitalakea, humalat ovat leppoisia. Jälkimaku on kuivahkon pähkinäsuklainen, vähän kupliva. Lopputulos on sekava tai oikein hyvä. Paranee koko ajan, ohuus vähän häiritsee. 330 ml, 5 %, 4/5

Wander Beyond Maple Dream

Panemassa iltapäivä soljui rauhallisesti, kun hanasta löytyi brittiläisen panimon vaahteraista unelmaa. Imperial stout on mustaa ja vaahto on kermaista samettimattoa. Kylmä olut tuoksuu paahdetulta maltaalta ja kahvilta. Maussa tuoksun raaka-aineisiin lisääntyy makeus, vaahterasiirappia varmaankin. Olut on gluteiiniton ja laktoositon. Kylmyys ohentaa suutuntumaa. 0,3 l, 10 %, 4/5

RPS Tropical State of Mind

Kuopiolaisen panimon trooppisen mielentilaoluen etiketissä luki että cold brew stout, joten päätin sitten juoda tämän oluen kylmänä. Väri on mustaa, oluen joukossa uiskenteli pari hiivahippusta, vaahtoa ei muodostunut. Tuoksussa on mallasta ja trooppista hedelmää, näin pääsiäisenä ei voi välttyä mämmimielikuvalta. Maussa on mallasta reilusti, makeaa hedelmäisyyttä, kylmää kahviakin vähän, siitähän se etiketin cold brew taisi tulla. Tuntuu ohuelta, hiilihappoja on kohtuullisesti. Etiketti kertoo että hedelmäisyys tulee passion-hedelmästä ja agavesta. Vähän vilahtaa mentholia ennen maltaista jälkimakua. Paranee lämmetessään. 330 ml, 5,0 %, 3/5

Fat Lizard Ankle Slapper American Pale Ale

Nilkanläpsyttäjä ei viittaa panimon logossa olevaan liskoon vaan surffaajan jalkoja hellivään aaltoon. Espoolainen punertava APA vaahtoaa vaimeasti kun oluen kaataa aina yllättävästä topless-tölkistä. Tuoksuttelu paljastaa reippaasti trooppista makeaa hedelmää. Maku on yllättävän ohut, mihin ne mangot katosivat. Jälkimaussa on vain pientä humalointia. Olut on jääkaappikylmää, täytyy varmaan antaa vähän lämmetä. Ei sitä kauaa jaksa olutta kyllä lämmitellä. Tuoksu ei ihan vastaa makua, ei ole paksu maku, jälkimaku on lievästi humalainen. IBU 35, 0,44 l, 5,2 %, 3/5

Pump Flower Bière de Garde

Tsih, sanoi korkki, kun avasin tartolaisen Pump Breweryn belgioluen tai Wikipedia sanoo että pohjoisranskalaisesta oluttyypistä on kyse. Vaahto on kovasti kupliva ja nopea. Väri on  ruskea. Tuoksussa on hiivaa ja makeutta. Ensimmäinen kulaus on poreilevaa. Hiiva on aika mietoa, mallasta, makeaa, kypsiä hedelmiä, olisiko maussa myös vähän kuivaa banaania ja seitinohutta multaisuutta. Hiilihappo poreilee mukavasti jälkimaussa kielellä. Vähän lievä kokonaisuus, kesäterassille tämä olisi varmasti aika kohtalokas, sen verran lievää että usempi lasillinen varmasti uppoaisi. 330 ml, 6,2 %, 4/5

Pühaste Beetbox

Tartosta ostetun pullollisen etiketissä sanotaan, että gosessa on mausteena punajuurta, kvitteniä ja merisuolaa. Kvitteni on vähän päärynänkaltainen hedelmä, jota en ole tainnut koskaan edes nähdä.  En tiedä miksi edes ostin tämän, kun olen päättänyt mielessäni että punajuurta ei saa olueeseen sekoittaa. Olut on vähän likaisen rubiinin väristä, pelottavan punajuurimaista. Tuoksussa on limonadia. Maku on ok, ei olekaan punajuuren etikkalientä yhtään. Merisuola sipaisee hörpyn jälkeen mukavaa jyrkkyyttä jälkimakuun. Happamuus on miellyttävää. Parasta punajuuriolutta, jota olen juonut. En löydä punajuuren makua, vaan kvitteni antaa sitruunaista makua mukavasti. Vähän ohutta, mutta paksuus varmaan lisäsi punajuuren makua. IBU 7, 0,33 l, 5,2 %, 4/5

Purtse Siidisuka Sweet Stout

Räjähdys kuului alakerrasta. Jännityksellä etsin räjähdyksen aiheuttajaa ja sehän löytyi sitten olutkellarista. Keväällä ostin Virosta kaksi makeaa stouttia nautiskeltavaksi synkkinä talvi-iltoihina, toinen niistä sitten päätti itse nautinta-ajastaan ja rähjähti palasiksi. Toinen pullollinen tavallaan pakotti blogistin avaamaan itsensä varovasti ja nautiskelemaan silkkisukkamaisella varovaisuudella sisällön, vaikka tänään ei ollut tarkotus nautiskella olutta. No eipä tämä nyt ihan hirveästi haitannut, paitsi sirpaleiden ja oluen siivoaminen perjantai-iltana ei ollut mieluinen lisätehtävä ollenkaan. No yksi kaapin taakse kadonnut cd-levy löytyi. Olut on mustaa ja vaahtoa tulee reippaasti. Tuoksu on jotenkin kaasumainen, ehkä räjähdys johtui liiasta hiilihaposta. Pulllon pohjalla näyttäisi olevan jonkun verran hiivaa. Maku on kuitenkin pehmeä. Vähän kahvia, reippaasti makeutta, jotenkin koko ajan on pieni pelko uudesta räjähdyksestä, vaikka se on tietysti täysi mahdottumuus. Helposti tätä nieleskelee, ilman räjähdystä mietteet olisivat positiivisemmat. Pullollisen taisin ostaa Tallinkilta. Best Before oli ensi kevääseen. Panimo merkitään muistiin. Aina olen vähän ollut sitä mieltä että ei niitä hyviä oluita kannata hillota missään, vaan juoda. Sirpaleita tutkaillessa: olikohan vähän ohutta lasia tämä pullollinen. 330 ml, 6,3 %, 3/5

Pühaste Kuradi Saar

Kuradi saar tarkoittanee sitä kuuluisampaa Paplillonista tuttua Pirunsaarta tai sitten vaan Tallinnasta itäänpäin löytyvää virolaista saarta. Takaetiketin vironkielinen teksti ei auennut, mausta on vielä vaikeampi päätellä kummasta on kyse, no ehkä maun perusteella virolainen saari on oikea vastaus. Olut on mustaa ja kaadettaessa vaikuttaa öljymäiseltä. Pikaisen vaahdon kadottua olut ei juuri tuoksu. Olut on yllättävän hiilihappoista, se saa oluen tuntumaan vähän ohuelta. Maussa on reippaasti mallasta ja paahdetta, mutta ohuus on harmina. Mausta löytyy hedelmää, humalia, makeutta, kuplivaista ja mallasta. Vähän sekavaa, ei kyllä mitään virhettä, mutta jotenkin ei saa oikein otetta. 0,33 l, 4,8 %, 3/5

Soproni IPA

Budapestista löytyi rauniobaarien lisäksi myös yksi erikoinen baari Csendes Vintage Bar & Café, oman tyylinsä löytäneessä baarissa ei ollut kahta samanlaista tuolia, eikä seinillä ollut yhtään kohtaa missä ei olisi ollut jotain romua tai kirjoitusta. Olutvalikoima ei ollut kovin erikoinen, unkarilainen olut kuitenkin löytyi vaivatta. Samea oranssi olut vaahtoaa kauniisti. Tuoksu on hedelmäinen, mangoinen, aivan vähän havuinen. Lempeän helppo olut tuoksahtaa joka hörpyllä hedelmämehulta. Jälkimaku jää vähän ohueksi. 0,5 l, 4,8 %, 3/5