Schneider Weisse TAP 6 Mein Aventinus

Münchenin parhaan panimon tai panimoravintolan tumma ja vahva vehnäolut on hyvää. Väri on  mahonkinen ja tuoksu on kypsän hedelmäinen, lievästi hiivainen. Vaahto on täydellisen tiivis ja kestävä, kaunis. Maku on täyteläinen, lievästi banaaninen, vähän makea, mausteinen. Jälkimaku onkin oikeastaan vähän hapan, toisaalta makena tuntuvat röyhtäykset eivät haittaa yhtään. Onpahan olueeseen saatu tasapainoisesti vähän kaikkea. Alkoholi ei maistu, mutta lämmittää. Alkosta ostin ja ostan kyllä toisenkin. 0,5 l, 8,2 %, 5/5 

Pyynikin Papan Vanilla Stout

Tumma stout tuoksuu maltaiselta ja suklaalta. Väri on musta ja vaahto on kellertävä. Maku on kahvinen, maitokahvinen. Kuka on heittänyt sokeria kahviin? Pehmeä olut rauhoittaa, vaniljaa lienee loppumaussa enemmän. Hiilihappoa on vain vähän. Kahvi vähän kuivahtaa jälkimaussa vai laimeneeko se. Maitokahvi kyllä jatkuu maussa loppuun saakka. Pullollinen tuli oluttakotiin.comista. Olutta juodessa tulee jotenkin mieleen että onko tämä nyt varmasti olutta, vai onko tämä jotain Pauligin uutta kahvijuomaa. 0,33 l, 6,8 %, 5/5

Harviestoun Ola Dubh Special Reserve 12

Toinen tämän skotlantilaisen craft beer -panimon musta olut muistui heti mieleen kun tutkailin tämän oluen etikettiä. Olut on mustaa, vaahtoa ei juuri kerry. Tuoksu on moninainen, toffeen makeutta, turvetta, olisiko viskiäkin, kahvia, suklaata ja salmiakkia. Maku toistaa tuoksua. Lakritsaa, kahvia, suklaata, tujaus viskiä. Viski on mukavasti vain taustalla, ei pääosassa, mutta makuvalikoimasta sen voi halutessaan nostaa esille. Hieno olut on kyllä. Onnistunut viskitynnyreissä kypsytetty olut. Mukava lämmin viskimäinen jälkimaku lämmittää vatsassa saakka. Kai se on uskottava että olutta ja viskiä voi yhdistellä. Olut on odotellut vuoroaan jonkin aikaa, pulossa on numero 18836 ja parasta ennen päivämäärä on Sep 2017, eipä tämä olisi varmaan huonontunut vaikka olisi vähän mennyt ylikin. 330 ml, 8 %, 5/5

Coedo Kyara

Japanilainen Coedon panimo on pannut Kyara-oluen, joka on lageria ja siihen eteen on liitetty India Pale sanat, eli onko tämä nyt sitten IPL. Väri on oranssi ja kaadettaessa vaahto on tiivis ja valkoinen. Vaahto vähän yritti jo kurkistaa pullosta korkin sihautuksen jälkeen, mutta pysytteli kuitenkin kiltisti sisällä. Onhan tässä ipoista tuttuja elementtejä, sitrusta ja humalaa. Makeutta on mukavasti, humalat ovat maltilliset mutta tuntuvat, mallastakin tuntuu ja vähän kukkasia. Tällaisia voisi jouda useammankin kesäisellä terassilla. Loppua kohti vahvistuu että kylläpäs on hieno olut. Jälkimaku on pitkä ja jotenkin pippurinenkin, nielaisun jälkeen makuyhdistelmä on hetken outo, mutta hetki on lyhyt. Kultaiset kirjaimet oluen nimessä ei kertoneetkaan laadusta liikaa. 333 ml, 5,5 %, 5/5

O'Hara's Irish Stout

Irlantilainen stout on mustaa pehmeyttä. Vaahto on tiivis, mutta se katoaa nopeasti lasin reunalle ujoksi renkaaksi. Tuoksu on kahvinen ja vähän makea. Maku on paahteinen ja vähän Kulta Mokkaa. Jälkimaku on pitkä, miellyttävällä tavalla kuiva, makeus on sellainen puoli teelusikallista sokeria kahvikuppiin, Nyt tuli kyllä epävarmaa tietoa, kun en muista koska olisi tullut kahviin sokeria laitetua, täytyypä testata joskus.  Välillä tätä olutta hörpätessä pelottaa että ei kai vaan ole vetistä. 330 ml, 4,3 %, 4/5

Anderson's Hannibal Imperial Stout

Tartolaisen gypsy-panimon imperial stout on yksinkertaisesti vaan hyvää. Mustaa olutta ja päällä kermamainen vaahto, maku on pehmeä. Kuten takaetiketissä luvataan, niin suklaata ja kahvia löytyy mausta. Makeaa on, mutta humalat taittavat sopivasti. Maku on täyteläinen, runsas ja silti niin helpostikulautettava, mukavan kuivaa jälkimakua pilkistää. Ei pysty runoilemaan enempää, täytyy keskittyä nautiskeluun. Ostan heti lisää, jos tätä sametttia jostain vastaan tulee, tämän ostin Tarton Õllepoodista. 0,33 l, 9,5 %, 5/5

Thornbridge Halcyon Imperial IPA

Lauantai-iltapäivä ja IPA, ja vielä kuninkaallinen, ei ole huono yhdistelmä. Englantilainen Thornbridge on mainio panimo, eipä taida heikkoa olutta sieltä valmistua ollenkaan. Tämä tuli laseineen Saveur Bieren kuukauisboxissa. Väritys on vähän sumuisen keltainen, jotenkin tulee mieleen mango. Vaahtoa on, tosin lievästi. Tuoksu on hedelmäinen, ananasta ja sitruunaa. Maku on tymäkän honkainen ja samalla kirpeän sitruunamainen. Vahvoista mauistaan huolimatta olut tuntuu helpolta, sitä vähän niinkuin siemailee ohimennen. Jälkimaku on reipas, sitruunan humalainen takapotku, todellinen peräkärry niin kuin fiksummat sanovat. Taitaa alkoholikin vähän potkaista poskiin punaa. Liian pieni pullo nostaa arvosanaa. 330 ml, 7,4 %, 5/5

Akerbeltz IEPA Indar Euskal Pale Ale

Ranskalainen vai baskimaalainen kirkas poreileva triple tuoksuu hedelmältä ja vähän hiivalta. Maku on tietysti humalaisen hedelmäinen ja poreileva. Voimakasta olutta, maku on jotenkin raaka, alkoholi pulpahtaa ihan kohta pintaan.  Ei oikein säväytä nyt. Jälkimaku on voimakas, parasta tässä oluessa. Harmaan vuohen koristama pullo löytyi Saveur Bieren kuukausilaatikosta. SB ilmoitti että keskeyttävät Suomeen laatikoiden toimittamisen, ikävää.  33 cl, 8 %, 3/5

Ruosniemen Panimo Insinööri IPA

Lidlin craft beer -hyllyltä löytyy ihan mukavat valikoimat: Ruosniemi, Mufloni ja Pyynikki vaan vilahtelevat. Insinööri IPAn tuoksu on greippistä ja vähän hiivaista. Maku on aika yksioikoinen, ehkäpä nimi juontaa siitä. Kauniin oranssin oluen päälle kertyy juodessa ohut vaahto, mutta maku on jotenkin jyrkkä, puinen. Jälkimaku on pitkä, mutta sekin on puinen. Tuntuu jotenkin ohuelta ja samaan aikaan vahvalta tai väkevältä. Onko IPAn aikakausi taittumassa noin yleensäkin kohti hiljaiseloa. Etiketissä on ikävästi pääministerin oloinen insinööri kippistämässä. 33 cl, 4,7 %, 3/5

Marsalkka India Pale Lager

Saimaan sponsorilaatikon antimissa tölkit vaihtuivat pullollisiksi. India Pale Lager on aika humalainen, katkeruus tuntuu vähän pistävältä. Tuoksussa on jotain tunkkaista, maussa taas on saippuaa ja tiukkaa mäntyä, maltaisuutta on vain häivähdys. Humalat maistuvat pitkään jälkimaussa, vähän yksiulotteista. Väri on kauniin sameahkon oranssi ja vaahto on tyylikäs ja kestävä. India Pale Lager -oluttyylin tarkoitus on kai nostaa suomalainen lager-olut uuteen loistoon, kyllä tässä on yritystä, ehkä liikaakin. 330 ml, 4,6 %, 3/5

Saimaan Brewer's Special California IPA

Saimaan juomatehtaan lahjalaatikosta nousi toisena oluena California IPA. Vaaleankeltaisen oluen päällä on täydellisen hienoa vaahtoa. Olut maistuu vähän humalalta, puulta ja kuivalta. Mikkeliläinen panimo on tähänkin tölkkiin painanut mukavasti tiedot oluesta, mm. EBU 50. Parasta oluessa on jälkimaku, yllättäen varsinainen maku on lievä, vähän sitrusta ja saippuaa. Ehkä kalifornialaiseen menoon sopii takin' it easy.  Vaikea uskoa tuota EBU-määrää, tai se tuntuu vasta jälkimaussa. Lasin tyhjentyessä olut muuttuu paremmaksi, isompi tölkki olisi siis ok. 500 ml, 4,7 %, 3/5

Mikkeller 1000 IPA

Fanittamani tanskalaisen panimon Imperial India Pale Ale maistui saunan päälle. Olut on aika ruskeaa ja sameaa, päälle muodostuu kermainen kestävä vaahto, vähän niinkuin stoutissa tai portterissa. Tuoksu on pihkaa ja maku on katkeraa. Ensi siemaukset vaahdon läpi antavat vaikutuksen että nyt juodaan vaahtoa vaan. Olut tuntuu totisesti kuivuvan ikeniin. Jälkimaku on sitten humalaa ja reilusti. Jälkimaku tuntuu vaan kasvavan. Äärimmäisyydessään oluesta löytyy jotenkin myös makeutta. Mikä tämän arvosana nyt voisi olla, sen verran on asteikon reunalla koko olut että kait tästä voisi antaa arvosanaksi mitä tahansa. Hitaasti tätä pitää nautiskella, sen verran on potkua. Olin muuten ajatellut että tämä olisi ollut 1000. olut blogissani, mutta tarpeeksi kauan kun tällaista herkkua katselee olutkellarissa, niin lopuksi sortuu. Tämän oluen ostin aikoinaaan jostain virolaisesta olutkaupasta. 330 ml, 9,6 %, 5/5

Pyynikin White IPA Sessio

Sain Pyynikin maistelupakin vanhemmilta lahjaksi ja nyt otin toisen pullollisen maisteluun, kiitos sponsoreille tietysti ensin. Reilu valkoinen vaahto, siis todella valkoinen, kattaa keltaisen kuulaan oluen. Haju ehkä sitrusmainen, vähän sekava. Maussa on hiivaa ja pirskahtelua, vähän humalaakin. Ensin tuntuu vähän liian sekavalta, mutta ehkä isommissa määrin kesäterassilla menisi paremmin. Pullon pohjalle jäi reilusti hiivaa. Humalan kyllä huomaa ja se jää sitten kuivaksi jälkimauksi nieluun. Paranee selvästi loppua kohden, onneksi ei ole pienempi pullo. Vehnä-IPA on kyllä ihan mielenkiintoinen lajike. 0,33 l, 4,6 %, 4/5

BrewDog Zeitgeist

Camden Marketin hälinän ja ruokakojujen tarjonnan jälkeen täytyi rauhoittua. Se onnistui kätevästi "ihan sattumalta" eteen pompsahtaneessa BrewDogin baarissa. Musta pintillinen kehitti päälleen ohuen mutta kestävän kermaisen vaahdon. Maku on paahteinen, kahvinen, pehmeä. Olut on mustaksi olueksi raikasta, vaikka maltaisuuttakin löytyy. Jälkimaussa on mukavasti humalaa. Maistellessa seurasin kun Horns Brewing Co -myyntiedustaja toi pubiin näytteitä, ei ikävä kyllä tunnistanut Pullollis-blogistia. Pint, 4,7 %, 5/5

 

 

Bryggeri Citra Extra Pale Ale

Vallilan kiertelyn iltapäiväolueksi valikoitui Café Suvannon pienestä oluthyllystä paikallisen Bryggeri-panimon vaalea pintahiivaolut. Olut toimi hyvin kyytipoikana chorizo-piirakalle. Samean vaalea olut on yllättävän humalaista, paljon kirpeää sitruunaa, tiukkaa. Maku on vähän yksiulotteinen, jälkimaussa voi ehkä haaveilla  lievästä makeudesta. Ei nyt oikein maistunut.  33 cl, 4,5 %, 3/

Mikkeller Black Hole

Sattumalta toisen peräkkäisen belgialaiselle De Proef -panimolla valmistetun stoutin maistelin jouluaattona pukkia odotellessa. Olut on joululahjaksi saatu, kiitos Jarno! Lahjahevosen suuhun on nyt katsottava tiukalla asenteella. Asenne kyllä jo alkaa sulaa kun pikimustan oluen kaataa lasiin ja vahva mokkavaahto kehkeytyy pinnalle. Alun kuusentuoksu, ei tule joulukuusesta, muuttuu suklaakahviksi, johon on pudotettu muutama sokeripala. Jälkimaku täyttyy humalilla. Stout pitää  otteessaan pitkän ajan, ei mene ykkösellä tämä olut tosiaan, pitkä jälkimaku ja yleinen suuntäyttävä makupommi huolehtivat siitä. Musta aukko imee kyllä itseensä. Vahvuus pistää miettimään miksi joisi viiniä. De Proefilla on selvästi homma hanskassa, kannattaa laittaa seurantaan.  375 ml, 13,1 %, 5/5

BrewDog Electric India Vibrant Hoppy Saison

BrewDogin kesäolutta tarttui Arkadian Alkon jääkaapista maistettavaksi. Kesäinen olut tuoksahtaa vähän tiskivedelle tai hiivalle. Sitrusta on mukana reilusti, ensin on vähän epäselvyyttä että onko tämä nyt oikeasti olutta vai onko laimeaa hiilihappoista sitruunasoodaa. Hiivat potkaisevat vähän jälkimaussa. Vaalean keltaisessa mukavasti alussa vaahdonneessa oluessa mukana pyörii vähän erilaisia mausteita. Keväämmällä tämä olisi parempaa, jotenkin tulee mieleen saksalainen olut, lievä vehnäolut. 330 ml, 5,2 %, 4/5

Panimo Hiisi Raivoava Rakki Maanpäällisten Kesken IPA

Tuoksun makea hedelmäisyys katoa jyväskyläläisestä IPAsta maistellessa. Mahonginvärinen olut maistuu aika happamalta, makua on reilusti ja siinä on katkeroa reippaasti, 62 IBUa kertoo etiketti. Vaahtoa muodostuu oluen pinnalle joka huikan jälkeen ohut kerros, mutta hiilihappoisuus on jotenkin piilotettu pehmeäksi. Ehkä vähän makeutta saisi olla lisää, nyt on liian tylppää. Pluspisteitä etiketin tyylistä ja takaetiketin jutuista, mm Motörhead mainitaan ja uhkaillaan että Rakki puraisee jalan poikki jos päästää liian lähelle. Käykää Alkossa lukemassa etiketti tai siis lukekaa sitten kotona rauhassa. Paranisi toisella pullollisella varmasti, katkero maistuu pitkään. 330 ml, 6,2 %, 4/5

Prykmestar Savukataja

Tummanruskea varsinaissuomalainen savuolut ravitsee makuhermoja ja pitää näläntunnetta poissa, samalla tuntuu sielukin nauttivan. Vähävaahtoinen olut tuntuu pehmeän löysältä. Savukinkkuhan on makukirjon päällimmäisenä, hyvää on. Makeutta on silti taustalla, pientä banaaniakin on mukana, sairaalla tavalla banaani sopii savukinkkuun hyvin. Jälkimakuna on jotenkin mukavaa pientä kirpeyttä. Piilevä katajanmaku muistuttaa vähän sahdista. 50 cl, 9,0 %, 5/5

Koch Blond Belgia Eil

Belgialaistyyppistä alea Lootsi-kadulta Tallinnasta maistelin helteen jälkeisen sadepäivän illan kirkkaan taivaan alla. Olut oli sameaa ja vähän ikävän väristäkin, mieleen tuli kyllä ikäviä mielleyhtymiä. Tuoksu on hedelmäinen, vähän ylikypsää banaania ja luumua ja liian makeaa. Jotenkin silti hapanta, ehkä olut maistuu makealta, mutta jälkimaku torppaa makeuden kokonaan. Yhdistelmä maistattaa itseään, pullo tyhjeni nopeasti, se tarkoittanee että ei voi olla huonoa. Hiivaakin löytyy lopulta. Ostaisinko toisen, jos olisi niin kyllä, ostaisinko kaupasta, jossa on 100 olutta, no en. 0,33 l, 6,0 %, 3/5