Pühaste Lighthouse Ship's Special Brew

Sateiseen tammikuuhun tuo talvitunnelmaa Tallink-Siljan laivaolut. Tällä kertaa kyseessä on musta reilusti kuohuava tartolainen portteri. Korkki sihauttaa itseään reippaasti ja onnistun kuitenkin saamaan kuohutkin pysymään tuopissa. Tuoksu on maltainen. Suutuntumassa kuplii kovasti. Maku paljastaa maltaan hyvin paahtuneeksi. Kahvia ja vähän kaakaota, etiketti lupailee myös vaniljaa, viettelevää makeutta ainakin maussa on. Nautiskelin oluen puolilämpimänä ja se kyllä sopi oluelle, onhan nyt tammikuukin. Onkohan tuota hiilihappoa vähän liikaa. Humaliakin on saatu sopivasti jälkimakuun pientä kuivuutta tuomaan. Ei tästä voi olla pitämättä. IBU 40, 0,33 l, 5,8 %, 4/5

Mad Scientist Candy Man Imperial Stout

Budapestissä tutustuin Mad Scientist -panimon oluisiin ja ilahduin kun bongasin yhden sellaisen Tallinnan Koht-puodista. Säästelin tuliaistani jouluaattoon saakka, kun etiketissä oikein todettiin että mukana on vaahtokarkkeja ja tonkapapuja. Olut on mustaa ja vaahto on säästeliäs. Tuoksussa on paahteista makeutta, kahvia ja tonkapapujen vaniljaista hienostuneisuutta. Maussa on kaakaota ja aika terävää alkoholia, joka pehmenee nopeasti kun paahteisuus ja vaniljainen  mausteisuus hyppäävät esille.  Best Before -leima pullossa on vuodelle 2024, eipä vaan säilynyt sinne saakka. Öljymäinen ja makea olut on aika raskasta ja hitaasti juotavaaa. Alkoholi lämmittää jälkimaun jälkeenkin.  Vaahtokarkeista en löytänyt makuja, ehkä tuo makeus oli niistä peräisin. 330 ml, 12 %, 4/5

Põhjala Õhtu Porter

Tallinnanreissun majoittumisolueksi nappasin sataman kauppakeskuksen Rimin käsityöoluthyllyltä yhden paikallisen portterin. Musta olut kuohuaa portterimaisen tyyliikkäästi. Tuoksussa on vaniljaa. Maussa on hillittyä makeutta ja kahvia. Etiketissä luvattua suklaata saa vähän houkutella esiin, kyllä sen halutessaan tunnistaa. Humalat ovat sellaisia nuoren kuusimetsän pehmeitä hönkäyksiä. Juon varmasti toisenkin tällaisen. 0,33 l, 5,5 %, 5/5

Mad Scientist New York Mocaccino Milk Stout

Budapestin tuliaisten viimeiseksi pullolliseksi säästyi paikallinen milk stout. Jotenkin viikon päättyessä päähän muodostui käsitys että nyt on syksy ja nyt voi ihan hyvin juoda tosi tummiakin oluita. Ilta on kyllä lähes kesäinen, mutta ei se pullollista tunnu haittaavan. Lähes mustaa liukkaanoloista olutta kaatui lasiin, nopea vaahdotus käväisee, mutta katoaa lähes kokonaan. Tuoksussa on salmiakkia. Mausta huomaa ensin pehmeyden, sitten kahvia, makeutta, vähän sitä salmiakkia ja olisiko etiketissä mainittua Madagascarin vaniljaa, ripaus vielä makeaa, tummaa suklaata. Kokonaisuus on hallittu, vahvasti helppo. 330 ml, 6,6 %, 5/5

Monyo We Don't Like Pepperazzis Radical Milk Stout With Vanilla & Pink Pepper

Kun kävin keväällä Budapestissa, niin tietysti matkamuistot olivat olutta. Nyt taitaa olla olutkellarin viimeinen budapestintuliainen vuorossa. Milk stout, jota on maustettu vaniljalla ja ryyditetty rosepippurilla. Tuoksussa on salmiakkia. Väri on mustaa ja vaahto on kermaista. Maussa on salmiakkia tai lievää pippuria, kahvia, lakritsaa. Jälkimaussa pippuri tuntuu jäävän kielen päälle. Olut tuntuu vähän ohuelta, vaikka makua on reippaasti. Makeus tasapainottaa pippureita. Monyolla on kyllä hienoja oluita, uskallan muutaman maistetun perusteella suositella niitä kaikkia, eikä kannata tehdä sitä virhettä Budapestissa, että jättää Monyon pubin vierailematta.  IBU 20, 330 ml, 6,2 %, 5/5

Lehe Must Siid Wheat Porter

Tartossa kävin Genialistide klubin Göök-kasvisravintolassa syömässä ja samassa tilassa olevasta Möku-ravintolan hanoista valitsin pienen pohdinnan jälkeen tummaa olutta. Pakkohan sitä oli heti ottaa toinenkin lasillinen ja heti sen jälkeen suunnistin Õllepoodiin ostamaan yhden tuliaispullollisen, olisihan sitä tietty siitä Mökustakin voinut ostaa, mutta kun ne perinteet velvoittivat. Ei voi kuin hämmästellä että mikä ihmeen ajatus sanoi että älä osta koko varastoa tyhjäksi. Musta silkki -oluen takaetiketissä sanotaan että must nagu öö, kyllä se tulikin mieleen. Olut on tietty mustaa ja todella silkkistä. Vaahto on ok. Maussa on kahvia todella paljon, vähän kaakaotakin. Pehmeää, silkkiä, jälkimaussa on jotain eksotiikkaa, olisiko paahdettua vehnää, mausteista. Makeutta ja vaniljaa, arvosteluasteikon katto taisi tulla vastaan. Jälkiruokaahan tämä voisi myös olla, ja miksei myös aamukahvia. 330 ml, 6,5 %, 5/5

Black Light Cow Lady is Crazy Vanilla Coffee Milk Stout Second Edition

Liettualaisen panimon mieto portteri on mustaa ja vaahto on kunniallinen. Pullollisen ostin Kaunasin olutkaupasta. Olut on todella maukasta, kaikki etiketissä luvatut maut on löydettävissä. Kahvi on vähän parempaa juhlamokkaa, vanilja vähän pistelee ja kuivattaa, makeutta on mukavasti. Vanilja yhdistyy lopulta humaliin. Todella onnistunut kokonaisuus, ennakkoluulot murskautuivat taas, kyllä mietokin portteri voi olla sykähdyttävää. 330 ml, 4,4 %, 5/5

Omnipollo x Buxton Original Double Vanilla Ice Cream IIPA

Pullollinen.fi ja 1200. olut, olisiko aihetta pieneen juhlaan, on. Olutkellarista nostin juhlan kunniaksi vanilja-imperial-IPAa, vähän jopa pelottava yhdistelmä. Pehmisjäätelö etiketissä antaa vähän pientä käsitystä että olut on jotain jäätelöistä. Tuoksu on selkeästi vaniljaa, vähän toffeetakin. Maku on myös vaniljainen, missä humalat, vaniljako ne peittää? Mukana on reippaasti trooppisia hedelmiä, mangoa ja papaijaa ja mitä näitä nyt on.  Makeutta löytyy, humalat peittyvät. Special-yhdistelmä lämmittää poskia lopuksi. 33 cl, 8 %, 3/5

Hedönist Harry Porter

Saimaalta tullut sponsoripaketti sisälsi hienosti nimetyn jouluoluen. Etiketin mukaan se saa kulkusesi kilisemään helkkyen ja välkkyen, tuosta tulikin mieleen Monkey Business -joululevy varmaan 10 vuoden takaa. Olut on mustaa ja päälle kertyy tyylikäs vaahto. Maitokauppavahvuisen oluen tuoksu on voimakkaasti kallellaan kaakaoon, vaniljaan ja kaneliin. Maku on kuivaa, vähän niinkuin tiramisu-leivoksen päältä vahingossa imaistua kaakaota kurkussa. Kuivaa paahdetta ja humalan katkeruutta, makeus on kaksipiippuinen juttu, onko sitä vai ei.  Erikoinen on olut kuten etiketissäkin luvataan. Jouluun sopiva erikoisuus, syöhän suomalaiset jouluna kaikkea outoa, lipeäkalaa, monen kilon kinkkuja, luumukiisseliä, lanttulaatikkoa ja rosollia. Kanelivaniljaporter sopii hienosti joukon jatkoksi. Sopii aperatiiviksi ja jälkiruoaksi. 330 ml, 5,5 %, 4/5

Käbliku & Sip Kolmas Aastapäev Kakao Ja Vanilliga Imperial Stout

Tarton Aparaaditehaksen Sip Veini- ja öllepoodista ostin kaupan omaa olutta, jonka Käbliku Pruulikoda on valmistanut kaupan 3-vuotissynttäreitä varten. Kaadettaessa lasiin paljastuu punaista sävyä mustasta oluesta, vaahtoa ei oikein synny. Maussa on luvatusti kaakaota ja vaniljaa. Makeus peittää alkoholia ja humalat lopuksi peittävät makeutta. Olut on liukasta ja vähähiilihappoista. Alkoholi kyllä tuntuu reippaasti varsinkin jälkimaussa. Todella lämmittävää, ei ole kevytolutta vaan raskaampaa, silti olutta on helppo juoda. Mielipide vähän vaihtelee juodessa, että onko tämä nyt jotain olutkonjakkkia vai erityisen hyvää olutta.  60 IBU, 330 ml, 10,5 %, 5/5

Cool Head Brew Orava Brewing Orwellian Nightmare Imperial Stout

1984 on vaihdettu Big Brother -henkisessä etiketissä 2018:ksi. Tölkistä kaatuu mustaa, vaahto on ruskeaan taittuva ja katoavainen. Tuoksussa on lakritsaa. Maku on tuoksun mukaista, lakritsaa. Alkoholi on läsnä. Paahteinen mallas saa sävyjä vaniljasta. Jälkimaussa humalia, alkoholia vai onko se  vanilja joka vähän häiritsee. Makua on paljon, makeaa, rauhoittavaa kamaa, vähän jopa raskasta. Nimeämisessä ja etiketissä on tyyliä.. 330 ml, 10 %, 4/5

Põhjala Talveöö Baltic Porter

Põhjalan Öö-oluita olen kehunut paljon, joten jouluaaton Monopoli-kierroksen päätteeksi iltapäiväoluteksi valittu Talveöö kohtasi heti alkuun kovia odotuksia. Olut kaatui oudosti vaahdottomasti lasiin, väri oli täysin musta. Tuoksussa vallitsee yllättäen kookos ja yleinen paahteisuus. Etiketissä lupaillaan myös kardemummaa ja vaniljaa. Kyllä niitäkin voi löytää makupaletista, vaniljaa ainakin. Olut on täyteläinen. Suutuntuma vaihetelee ohuesta öljyiseen, jälkimaku tuntuu paksummalta, paahteiselta mausteelta. Mausteita on reilusti, makeahkoa, puolen lasin jälkeen olen havaitsevani kardemummankin. Mausteisuus on äärirajoilla, vahva olut on juotava hitaasti, joten mausteisuuteen voisi myös tottua, mutta ei totu. Maku on kuitenkin kokonaisuutena pehmeää ja miellyttävän puolelle jäävää, sopii kerran vuodessa juotavaksi. 0,33 l, 9 %, 4/5

Sori Brewing Sweet Mistress Salted Caramel Imperial Stout

Viikon jälkiruoaksi valitsin tumman virolais-ruotsalaisen yhteistyöstoutin. Mukana suomalaisomisteisen panimon  kanssa on Stockholm Brewing  Co. Olut tuoksuu suklaiselta. Vaahto on superlyhytkestoinen. Maku on kyllä mattainen, aikamoista samettia. Suklainen perusvärinä täydentyy viileältä tuntuvalla vaniljalla. Alkoholi väijyy tilaisuutta, mutta pysyttelee taustalla. Paahteisuus ja humala vuorottelevat maussa, jälkimaussa pieni katkeruus ja makeus tasaavat samettisuuden. Voimakasta on, lopuksi löytyy vähän lakritsaakin. Pakko uskoa etikettiä, sopisi varmasti vaniljajäätelön pariksi.  33 cl, 9,4 %, 5/5

Sori Brewing Midsummer Melancholy

Sori Brewingin pietarilaisen AF Brew-panimon kanssa panema abnormal baltic porter on mustaa kermaisella vaahdolla. Tuoksu on houkuttelevan suklaisen kahvinen. Maku on paksun täyteläinen, kahvi on huolella tummapaahdettua. Join oluen marraskuisen kesän kunniaksi kylmänä, ehkä se antoi oman vireensä itsemurhaoluelle. Vahva olut lämmittää paahteellaan ja suklaallaan, keskeltä paljastuu viileän vaniljan virtaus. Makeaa on sopivan niukasti, mustaherukkaa löytyy taustalta ryyditykseksi. Maku on oikeasti täydellinen. IBU 30, 33 cl, 11 %, 5/5

Pyynikin Papan Vanilla Stout

Tumma stout tuoksuu maltaiselta ja suklaalta. Väri on musta ja vaahto on kellertävä. Maku on kahvinen, maitokahvinen. Kuka on heittänyt sokeria kahviin? Pehmeä olut rauhoittaa, vaniljaa lienee loppumaussa enemmän. Hiilihappoa on vain vähän. Kahvi vähän kuivahtaa jälkimaussa vai laimeneeko se. Maitokahvi kyllä jatkuu maussa loppuun saakka. Pullollinen tuli oluttakotiin.comista. Olutta juodessa tulee jotenkin mieleen että onko tämä nyt varmasti olutta, vai onko tämä jotain Pauligin uutta kahvijuomaa. 0,33 l, 6,8 %, 5/5

Pühaste Dekadents

Pitkän viikonlopun aluksi sorruin turmioon ja päätin maistella tartolaista rusinoilla, rommilla ja vaniljapavuilla maustettua imperial stouttia. Todella tumman ruskea olut tuntuu tarttuvan jo pullonsuuhun, lasissa vaahto on kermainen, mutta katoaa nopeasti. Tuoksu on makea ja suklainen. Maku on todella paksu, rusinainen ja makea, alkoholia ja lakritsaakin kurkistelee taustalla. Olutta varmaan pitäisi juoda muutama tunti, jotta se ei tuntuisi liian raskaalta. Pullollinen löytyi www.oluttakotiin.comista.  IBU 80, 0,33 l, 11,2 %, 4/5

Sori Brewing Vanilla Cake Fever

Eilisen yllätysvaalean jälkeen löytyi olutkellarista oikea vaniljakaakaokakkustout-rauhoitusolut. Väri on musta, olut on öljymäistä ja vaahto on vahvanoloinen mutta pieni. Tuoksussa on likööriä, makeutta ja kaakaota. Maussa toistuvat samat aineet, lisänä vanilja ja lakritsaa. Jälkimaussa on hujaus humalaa ja kuivuutta. Todella hyvää mutta niin vahvaa, maultaan siis, että toista samanlaista ei tee mieli. Alkoholia ei oikein löydy, vaikka niin luulisi, lopuksi poskissa tuntuu kyllä lämpöä. Jälkiruokahan tämä on, mutta minkälaisen aterian jälkeen, ehkä joku pieni ranskalaistyyppinen piperrys olisi tarpeeksi kevyt. Ehkä tämä sopii paremmin iltapäivän herkutteluun ihan yksinään. Onkohan tämä nyt jo niin hyvää että ei olekaan enää hyvää, no ei. 33 cl, 9,9 %, 5/5

Dark Humor Club

Tarton Karlovan Barlova-baari paljastui oikeaksi hipster-paikaksi. Omistaja heitti uuniin vähän puita että tupaan saisi vähän lämpöä. Hökkelin sisällä sai nautiskella ambient-musiikin tahdissa oikeasta hipster-sisustuksesta ja tietysti valitsemalla juomansa lukuisista erikoiskahveista tai oluista. Sattumalta valitsin tallinnalaisen Sori Brewingin bourbon vanilla cacao nibs cold brew espresso imperial stoutin, jotta tulisi vähän kahviakin maisteltua. Lämmittävä musta olut maistuu kuivalta kaakaolta, bourbon kurkistaa humalien kanssa vain jälkimaussa, onneksi. Vanilja ja kahvi lisäävät makupalettiin oman lisänsä, kokonaisuus on kyllä hieno, oluessakin. 50 IBU,  33 cl, 8,0 %, 5/5 

 

Humalove Winter Moo Vanilla Cocoa Milk Stout

Miniloman aloitin nauttimalla pullollisen hyvää olutta. Ihan aluksi note to myself: cocoa ei tarkoita kookosta, onneksi. Humalove on käynyt Malmgårdin panimolla ja tehnyt vähän taikoja maitosokerin, kaakaon ja vaniljan kanssa. Musta kylmä olut ohuella kermavaahdolla tuoksahtaa vaniljalta, suklaiselta. Sitten maku on makea, pehmeän maltainen, lakritsaakin hiukan. Jälkimaku takaikenissä on palkitseva, vienoa salmiakkia. Jälkimakua nieleskelee mielellään. Suutuntuma on ohut, mutta maku on paksu ja lämmin. Etiketti ei ole onnistunut, jotain miinustakin, reunatekstit on kyllä hauskat. 500 ml, 7,0 %, 5/5

Pühaste Patt

Hämeenlinnan kesäteatterin Elämä janottaa -musikaali teki tehtävänsä ja olutkellarin perukoilta oli kaivettava hyvä olut nautiskeltavaksi, sillä kyllähän sedät jaksaa heilua. Tartolainen porter on lähes mustaa, tuoksussa löytyy paahdetta, vähän kuin köyhän taivas. Suussa olut tuntuu silkkisen pehmeältä, vähän kuin silloin kun tapasin mä naisen. Pieni vaahtokerros kestää ohuena, vaikka luulisi että se ei käy. Sopivan vähän kahvia, suklaata ja olisiko vaniljaa, miksei asioista puhuta niiden oikeilla nimillä. Puolivälissä lasia miettii jo että mistähän saisi toisen tällaisen, ei kai vaan tuoli kaadu alta. Jälkimaussa sopiva määrä humalaa ja puumaisuutta asettaa miellyttävää tarvetta palata seuraavan huikan silkkiseen pehmeyteen, eli heti mulle kaikki nyt. Kierre on valmis, ihan niin kuin haluasia että lipputangon nuppi putoaisi päähän. Kyllä tätä voisi toisen todellakin juoda, mutta lääkkeeksi, vain lääkkeeksi. IBU 38, 0,33 l, 6,2 %, 5/5