tiistai 21. marraskuuta 2017

Tornion Panimo North Arctic Lager

Napapiirin sankarit -elokuvan nimikko-olut on etiköity ja nimetty oranssin värisen tupakka-askin mukaisesti. Oluen etiketissä sanotaan että Ota Nortti, se mitään auta, mutta maistuu raikkaalta. Olut tuoksuu vähän kitkerälta katkerolta lageriksi. Vaahto on kestävä, runsas ja valkoinen. Maku on humalainen, minimaalisesti hedelmäinen, pehmeä, aistin jotain savuakin. Onko tässä nyt sitä tunturipurojen raikkauttakin. Miellyttyvän oluen ostin Leppävaaran Citymarketin oluthyllyltä, on siellä vaan mahtava valikoima. 330 ml, 4,7 %, 5/5

lauantai 18. marraskuuta 2017

Hopping Brewsters Witch Dance Gruit Pale Ale

Bar Hemingwayn olutvalikoimasta löytyvät akaalaispanimon oluet houkuttelivat poikkeamaan kauppareissun lopuksi. Gruit on vanha yrttiseos, jota on käytetty ennen humalojen yleistymistä oluen maustamisessa. Noitatanssi on samean oranssia ja komeasti valkoinen vaahto säilyy. Maku on jännittävästi kirpeä, katkera, mausteinen ja humalainen. Etiketissä mainitaan myös inkivääri, appelsiininkuori, anis, inkamarjat ja neilikka, jotain makua niistäkin kyllä irtoaa. Mielenkiintoista, pitänee maistaa toinenkin, vähän jostain kyllä ilmaantui aluksi metallisuutta, mutta se katosi lasin vajetessa. 0,33 l, 5,3 %, 4/5 


perjantai 17. marraskuuta 2017

Sori Brewing Sweet Mistress Salted Caramel Imperial Stout

Viikon jälkiruoaksi valitsin tumman virolais-ruotsalaisen yhteistyöstoutin. Mukana suomalaisomisteisen panimon  kanssa on Stockholm Brewing  Co. Olut tuoksuu suklaiselta. Vaahto on superlyhytkestoinen. Maku on kyllä mattainen, aikamoista samettia. Suklainen perusvärinä täydentyy viileältä tuntuvalla vaniljalla. Alkoholi väijyy tilaisuutta, mutta pysyttelee taustalla. Paahteisuus ja humala vuorottelevat maussa, jälkimaussa pieni katkeruus ja makeus tasaavat samettisuuden. Voimakasta on, lopuksi löytyy vähän lakritsaakin. Pakko uskoa etikettiä, sopisi varmasti vaniljajäätelön pariksi.  33 cl, 9,4 %, 5/5


torstai 16. marraskuuta 2017

Meidän Veikko Sulattaa Jään Tumma Suomalainen Talviolut

Lidlin hyllyltä nappasin aiemman Veikon hyvien muistojen siivittämänä Veikon tumman lagerin. Veikko oli tällä kertaa tumman ruskeaa mukavalla vaahdolla kuorutettua olutta. Vaahto kyllä katosi liian nopeasti. Tuoksussa on mallasta kait, tuoksu katosi jonnekin, kun maistelin vähän liikaa. Maku on maltainen, siirappinen. Jälkimakukin on mallasta täynnä.Vähän tahmaava, mutta ei liian makea. Makukin on voimakas, mutta joku ei vaan natsaa täysillä. 0,5 l, 4,5 %, 3/5


lauantai 11. marraskuuta 2017

Sori Brewing Midsummer Melancholy

Sori Brewingin pietarilaisen AF Brew-panimon kanssa panema abnormal baltic porter on mustaa kermaisella vaahdolla. Tuoksu on houkuttelevan suklaisen kahvinen. Maku on paksun täyteläinen, kahvi on huolella tummapaahdettua. Join oluen marraskuisen kesän kunniaksi kylmänä, ehkä se antoi oman vireensä itsemurhaoluelle. Vahva olut lämmittää paahteellaan ja suklaallaan, keskeltä paljastuu viileän vaniljan virtaus. Makeaa on sopivan niukasti, mustaherukkaa löytyy taustalta ryyditykseksi. Maku on oikeasti täydellinen. IBU 30, 33 cl, 11 %, 5/5

perjantai 10. marraskuuta 2017

Flying Dutchman Raspberry Dipping Chocolate Dripping Super Trouper Porter

Kiertolaispanimo Flying Dutchman ei säästele oluen nimessä kirjaimia, eikä tässä oluessa makuja. Musta, kauniisti ruskeasti vaahtoava portteri tuoksuu pullon suusta suklaiselta. Ensihörppy on todella vadelmainen, musta olutkin voi siis maistua vadelmalta. Kahviakin on mukana, pitäisikö sanoa mokkaa. Aika erikoinen yhdistelmä, vadelmasuklaakahviyhdistelmä on haastava. Makuja on paljon, vadelma maustaa kokonaisuutta oudosti. Hiilihappoja on yllättävän paljon, happamuutta ja toisaalta huulinkin tarttuvaa sokeria, lopuksi vähän katkeruuttakin. Taitaa olla liian monimutkaista tai haaste joka pitäisi kesyttää. 330 ml, 7,0 %, 3/5


keskiviikko 8. marraskuuta 2017

Tuatara Sauvinova Single Hop Pale Ale

"So say goodbye to Sauvignon Blanc. Say giddya to Sauvinova." sanoo uusiseelantilaisen tuatara-liskon mukaan nimetyn panimon pullollisen etiketti. Pullo on saanut vaikutteita liskolta, röpöläinen pullo on hieno, olisikohan pitänyt juoda pullonsuusta, kun on niin mukavan tuntuinen röpöläinen pullo. Oranssisen samea olut muodostaa päälleen valkoisen pienikuplaisen vaahdon. Tuoksu on lievästi hedelmäinen. Maku on greippinen, jotenkin yksioikoinen, ei voi laimeaksi tai ohueksi haukkua, mutta jotenkin tuli mieleen että kuinka kauan oluen rahtaus Uudesta-Seelannista Suomeen kestää. Best before oli kuitenkin 3 kuukauden päässä. Välillä pohtii että tämä on laimeaa, mutta humalaista. Oluen nappasin Hämeenlinnan Hämeensaaren Citymarketin mainiolta oluthyllyltä. Ihan pullon perusteella ostin, ei ollut pettymys, mutta ei ihan napannut täysillä. 330 ml, 4,7 %, 4/5


tiistai 7. marraskuuta 2017

Pühaste Lemon Party Berliner Weisse

Pühasten panimon tyylikäs etiketti ei johda koskaan harhaan, pullollinen kannattaa aina napata ostoskoriin, kun vaan eteen sattuu. Tämän ostin tallinnalaisesta Koht-pubin kaupasta. Keltainen etiketti lupailee sitruunaista berliner weissea. Väri on vähän samea oranssi, vaahto kituu pian pois. Tuoksu on sitruunainen. Maku on myös sitruunasta. Mieleen ei kuitenkaan tule sitruunasooda, vaan joku muu sitruunainen speciaalioluthan se on, gose. Happamuus on kohtuullista, samalla makeutta on minimaalisesti mutta riittävästi. Mukavasti makua piristää hiilihapon poreilu, joka kuivattaa suun odottamaan seuraavaa hörppyä. IBU 9, 0,33 l, 4 %, 5/5



lauantai 4. marraskuuta 2017

Vaat India Pale Kölsch

Lauantai-illan kunniaksi maistelin erikoisempaa, virolaisen panimon IPAa. Belgiassa, De Proefbrouwerijissa pantu India Pale Kölsch on samean keltaista, kaunista. Tuoksu on hedelmäinen ja vähän hiivainenkin. Maku on mangoa, sitrusta ja ananasta, mutta samalla rauhallisen hapanta ja humalaista. Makeutta on hillitysti. Miellyttävää, kiinnostavaa ja helposti juotavaa, vähän heinää paljastuu lopussa ja se tuo mukanaan pientä puisevuutta. 0,33 l, 4,6 %, 4/5


perjantai 3. marraskuuta 2017

Saku Antvärk American Ale

Kesäisen tallinnanmatkan matkamuiston kulauttelin perjantaisaunan päälle. Sakun suurpanimon craftbeer-alamerkillä pantu American Ale on hienoisesti punertavaa ja sameaa, vaahto on lievä ja kirkkaan valkoinen. Tuoksu on hedelmäinen. Samoin makukin on ensin hedelmäinen. Sitten humalat hiipivät esille aika lievinä kuitenkin. Jotain siitä välistä jää uupumaan, makeuttakos tässä on liikaa.  0,33 l, 5,0 %, 3/5

torstai 2. marraskuuta 2017

Birra Moretti alla Siciliana

Tuliainen Sisiliasta oli tietysti italialaista olutta, kiitos vanhemmille. Birra Morrettin sisiliainen olut on peruslageria väriltään, vaahto on kyllä aivan valkoista ja pientä, mutta todella kestävää. Tuoksu paljastuu loppua kohden voimakkaan kukkaiseksi. Maku on makean hunajainen. Italiankielen taitoni pohjautuu google-kääntäjään, joka kertoo mafia-ukolla koristetussa etiketissä mainittavan että mausteena on käytetty Zagara-kukkaa. Se tuo sitruunaista makua, jotain mausteitakin. Makuyhdistelmä on erikoinen, mieleenpainuva, mutta kukkasia on vähän liikaa. 500 ml, 5,8 %, 3/5

lauantai 28. lokakuuta 2017

Schneider Weisse TAP 6 Mein Aventinus

Münchenin parhaan panimon tai panimoravintolan tumma ja vahva vehnäolut on hyvää. Väri on  mahonkinen ja tuoksu on kypsän hedelmäinen, lievästi hiivainen. Vaahto on täydellisen tiivis ja kestävä, kaunis. Maku on täyteläinen, lievästi banaaninen, vähän makea, mausteinen. Jälkimaku onkin oikeastaan vähän hapan, toisaalta makena tuntuvat röyhtäykset eivät haittaa yhtään. Onpahan olueeseen saatu tasapainoisesti vähän kaikkea. Alkoholi ei maistu, mutta lämmittää. Alkosta ostin ja ostan kyllä toisenkin. 0,5 l, 8,2 %, 5/5 

perjantai 27. lokakuuta 2017

Brewcats Pirate Dog Porter Tytötkin Panee

Perjantai-ilta kruunattiin hyvällä oluella. Oluttakotiin.comista tilattu musta portteri tuli nautittua jääkaappikylmänä. Tuoksu on voimakkaan kahvinen. Kahvi on myös maussa voimakkaasti esillä, etiketissä vähän lupaillaan että on vähän parempaa kahvipapua, jotenkin uskon sen. Suklaa on pehmeästi myös esillä. Hiilihappoa on tuntuvasti. Sen verran on hyvää että ei erityisemmin ehtinyt edes lämpenemään. 0,33 l, 5,8 %, 5/5

torstai 26. lokakuuta 2017

Espoon Oma Panimo Cheers From Westend Paikallinen Vehnäolut

En ole tainnut koskaan ennen juhlia syntymäpäivääni näin valkoisessa kelissä, joten oluenkin piti olla jotain vaaleaa. Espoolaisen pullollisen etiketissä on paljon espoolaista stereotypioita, huumorilla kait. Tuoksu on vieno, vaahtoa pitää vähän houkutella lorottamalla, täydennyskaadolla kyllä syntyy ihan siisti vaahtohattu. Vehnäoluen perusmaku hiivaisuus ja jopa banaani ovat todella taustalla. Makua on vähän hedelmää, hienoista katkeruutta ja keveyttä. Hyvää, sopii varmaan niille jotka eivät pidä vehnäoluesta. Isolta vaikuttavan pullon ostin Leppävaaran Sellon Citymarketista, jotenkin on vaan hyvää.  0,5 l, 4,7 %, 4/5

keskiviikko 25. lokakuuta 2017

Laško Zlatorog Temno

Slovenianmatkan viimeinen olutmatkamuisto oli tummaa lageria. Tuoksussa on makeutta, mallasta ja tervaa. Väri on tummanruskeanpunertava. Vaahtoakin on jonkun verran, mutta katoavaista. Kovasti täytyy yrittää hakea kesälomamuistoja, mutta olut ei oikein niitä tuo mieleen. Sloveniassa maistuivat paremmin vaaleat ja jopa vehnäoluet. Helppoa tätä on juoda, ei ihan peruslageria, vaan mallasta ja paahdetta on enemmän. Makeuttakin sopivasti, pientä ohuutta kuitenkin vaanii. Makeus on salakavalaa, hampaisiintarttuvaa jopa, makeutta ei ole kuitenkaan mitenkään liikaa vaan ihan sopivasti. Ei tämä tuonut muistijälkiä kesältä, eikä jättänyt nytkään. 0,50 l, 4,9 %, 3/5