Põhjala Saak Pumpkin Ale

Paljon kaikkea onkin lähellä sitä ei olekaan mitään. Virolainen ruskea kurpitsaolut kertoo tyylikkäässä etiketissään että mausteita on käytetty: neilikkaa, muskottia, inkivääriä ja kanelia. Kurpitsa ei maistu erityisemmin,  eräänlainen voimakkaan sekavan tyhjä makusekamelska tasoittuu hiilihapoilla. Tammikuussa kotona olut ei ehkä ole yhtä hyvää kuin se olisi pubin penkillä elokuisessa tallinnalaisessa panimoravintolassa. 0,33 l, 6,7%, 3/5

Monteith's Summer Ale

Uudessa-Seelannissa on nyt kesä, ehkä siksi maisteltavaksi valikoitui tämä maailman toiselta puolelta Viking Linelle tuotu olut. Totuuden nimessä on myönnettävä että oluen suhteen on tapahtunut sellainen virhe mitä ei kyllä hevin uskoisi: oluen parasta ennen päivämäärä on mennyt ohi, no ei paljoa, mutta melkein 2 viikkoa. Kesäistä tämä olut on kyllä, inkivääriä on paljon, oikeastan olut taitaa olla ginger ale. Kyllä tätä varmasti mielellään kesäterassilla hörppisi. Maku on miellyttävä, voimakas, mutta toisaalta hennon vetinen. Jos tätä olisi myynnissä kesällä terassilla, niin ostaisin. 330 ml, 5,0%, 4/5

Porter Mocno Dojrzale

Iltapäivä-olut valikoitui vahvaksi ja tummaksi, koska vierailu Nooran Viinibaariin vakuutti siitä että viinibaarissa on tarkoitus juoda viiniä, jotenkin oudolta näytti kun naapuripöydässä oli viinibaarissa lasissa lonkeroa, joten iltapäiväolut olikin viiniä. Kotona oli sitten korjausliikkeen paikka. Puolalainen tumma portteri on matkamuisto Varsovasta, ja sen ostin vanhan kaupungin pikku supermarketista, taisi olla oikein erikoishylly näille porttereille. Musta olut ja kestävä vaahto on lupaava aloitus, tuoksussa limppua, maussa mallasta, paahtunutta mallasta, makeaa, alkoholi pysyy näkymättömyyksissä (piti kirjoittaa edellinen sana käyttäen runkona makua, mutta en taipunut). Loppua kohti makeutta on sanotaanko riittävästi. 500 ml, 8,9%, 5/5