lauantai 11. toukokuuta 2019

Mustan Virran Luomu Pale Ale

Käväisin päivällä Raumalla, joten iltaoluen piti tasapainon vuoksi olla idästä. Sympaattinen apteekkipullo sisälsi kauniin sameaa oranssista meripihkaa. Vaahtoa piti vähän houkutella, mutta olihan sitä. Tuoksussa on jotain metallista tai graniittia. Maussa toistuu sama lekalla lyöty gneissi, se vähän peittää muuta elämystä. Humalia on miedosti. Ei kyllä oikein napannut nyt. 0,33 l, 5,2 %, 2/5

perjantai 10. toukokuuta 2019

Hopaholic Csoksz Komló India Semidark Ale Armando Otchoa

Budapestin juutalaiskortteleissa vastaan tuli Hopaholic-niminen craftbeer-pub. Pubilla oli jotain tekemistä myös lähellä olevan Csak a jó sör! -olutkaupan kanssa. Molemmissa oli ilo poiketa ja maistella olutta. Toisesta sitten ostin tällaisen Reketye-panimon oluen. Semidark-olut on kauniin tummempaa oranssia. Olut tuli nautittua aika nopeasti, eli huonosta oluesta ei voi olla kyse. Vaahto oli aluksi hieno, se kyllä katosi nopeasti sekin. Tuoksu on karamellimainen. Maussa on makeutta ja sitten humalat paiskaantuvat esille. Etiketistä mieleen palautuu tunnelma Hopaholic-pubista. Maku on miellyttävästi karamellimainen, hippusen sitruunainen ja miellyttävän humalainen, karamellia on kyllä reippaasti, mutta makeus on jotenkin jemmassa, silti mieleen hiipii että olikohan liian makeaa. 0,33 l, 6,5 %, 5/5

keskiviikko 8. toukokuuta 2019

Pühaste Hopfenweisse

Tartolaisen Pühasten näkemys vehnäoluesta on lievästi erilainen vehnäolut. Panimon oluiden etiketit ovat olutmaailman hienoimpia. Etikettikin on tässä pullollisessa lievästi poikkeava: olisiko tirolilaismies ulkoiluttamassa pikku possua, no kyllä se toisaalta on linjassa muidenkin panimon etikettien kanssa. Olut on hiukan sameaa tummemman oranssia, vaahto on alkuun tiivistä, mutta se vähän harvenee, mutta suojelee olutta kyllä hyvin. Tuoksussa on vähän hedelmäkarkkia. Vehnäoluen hiivoja ei erityisesti maista, vaan enemmän ehkä mandariinia ja vehnäisyyttä. Oluenjuonnin yhteydessä aloin selvitellä panimon etikettejä ja asia selvisi helposti, tekijä on Marge Nelk ja tuotoksia voi ihailla ilman panimon printtejä http://margenelk.blogspot.com/. Näköjään Hopfenweissen etikettikuvan kohdalla on otsikkona Perfect Day. Pullollisen pohjalla oli vain vähän hiivoja, ne kaatuivat lopulta mukaan lasiin. Ihan nieluunkatoava olut, voisin juoda toisenkin kyllä, jotain jännää maustetta, aavistuksen verran humalaa ja enemmän kirpeähköä mutta makeaa mandariinia. Luulen ostaneeni tämän Tarton õllepoodista, mutta etiketissä on tekstiä myös suomeksi eli voihan tämä olla jostain hyvinvarustellusta kotimaistesta kaupastakin. On se vaan hienoa kun kaupoista saa nykyään niin monia oluita. 0,33 l, 5.5 %, 4/5