Tarton majoituksen vuokranantaja oli laittanut jääkaappiin Gildi-kadulle sopivaa nimikko-olutta. Virolainen olut on kirkkaan kultaista ja se vaahtoaa kivasti valkoisena. Tuoksu on mallasta ja humalan katkeroa. Etätyöpäivän jälkeinen terassiolut uppoaa mukavasti nieluun, maku on ohuehko, mutta ihan mukavasti on mietoa humalaa ja mallasta. Toistot vähän tylpentävät vaikutelmaa, ei nyt ihan vetistä ole. Jälkimaussa on vähän katkeroa pistelyä. 0,568 l, 4,5 %, 2/5
Keittiöremontin alkamista juhlistin hollantilaisella matkamuistolla. Neipa on kirkkaan keltaista ja tuoksu on miellyttävän hedelmäinen, vähän pullahiivaa on mukana. Maku on rapsakan humalainen, katkeroa on ja sitruunaisuutta, makeus jää vähän taustalle. Jälkimaku on kuivempi ja hedelmäinen. On ihan hyvää kaikinpuolin, alkoholi muka maistuu vai olisiko humalakattaus tehnyt tepposet. Googletuksen mukaan oluen nimi tarkoittaa keltaista tuopillista, etiketti vihjailee että kyse olisi naapuruston hyvästä tyypistä. 330 ml, 6,5 %, 5/5
Berliiniläinen dipa on vaaleankeltaista ja sameaa. Vaahtoa on vähäisesti. Tuoksuu yrteiltä, humalalta ja sitruksilta. Maistellessa sitruunan lisäksi erottuu vähän muita persikan ja nektariinin kaltaisia hedelmiä. Yrttisyys kääntyy suussa mukavaksi pirskahteluksi. Alkoholi ei erotu. Tuoksu on voimakas loppuun saakka, sen yrttisyys ei ole oikein ok. Maku on kyllä mainio. Tölkillisen ostin Alkosta. 44 cl, 8,1 %, 4/5
Tekstit
Kaikki kommentit
