Franziskaner Weissbier Premium Weissbier Naturtrüb

Jostain syystä olen vältellyt tätä olutta, en kyllä yhtään tiedä miksi en ole sitä koskaan ostanut tai en ole sitä ainakaan blogittanut.  Nyt vihdoin tämä samean kultainen saksalainen vehnäolut täydellisellä valkealla vaahtokuvulla pääsi arvioitavaksi. Tuoksu on vehnäoluiden perusaineiden liitto, banaania ja hiivaa. Maku on turvallinen, banaanisuus ei ole liikaa esillä, makeus taipuu hiivojen myötä vähän jopa happamaksi. Kokonaisuus on yksinkertainen ja silti tai siksi siihen ei voi toivoa mitään lisää. Kun suussa olut tuntuu vielä jotenkin täyttävältä kuplintoineen ja erityisen pehmeältä, niin on pakko nostaa käsi virheen merkiksi ja jättää tämän oluen ohittaminen kaupassa vähemmälle. 0,5 l, 5,0 %, 5/5

Kimito Tropical Thunder Jenkki Lager

Ihan nimen perusteella ajattelin että ipattomaan tammikuuhun voisi sopia tällainen lager. Vaahto on mainittava ihan ensin, sen verran tyylikkäästi kuohuaa. Olut on lähempänä ruskeaa kuin kultaa. Tuoksu on leipäinen. Maku on pehmeää. Hedelmäisyys ei ole ukkosmaista, vaan tuo leipäisyys täyttää suun, lievästi makeaa.  Humalaisuus on sellaista märkää mäntyä. Toinen pullollinen varmasti parantaisi juoksua.  0,33 l, 5,6 %, 3/5

Fortuna Komes Barley Wine

Viimeinen matkamuisto Gdanskista on raskaampaa olutta. Pullollisen ostin vanhan kaupungin pienestä supermarketista. Läpikuultavaa ruskeaa olutta lorahtaa lasiin helposti, nopea vaalea samettinen kuohu häviää pian. Tuoksu on makeaa, marjaisaa ja maltaista, alkoholi taittuu vähän turpeeseen. Ensihörppy on kuin tyhjä arpa, onkohan korona nyt sitten vienyt maun, no ei ole kun jälkimaku ainakin tuntuu, alkoholia on. Paljastuu että ei ole koronaa, kun maku on makea, luumua, mallasta, siirappia, humalaisuus väijyy aluksi taustalla antaen vähän kirpeyttä loppuluisuun. Kiva poreilevan tuntuinen kuhina jää suuhun. Hitaasti tätä pitää kyllä hörrpiä, alkoholi on läsnä, mutta jotenkin hienostuneesti. Ehkä paras barley wine, jonka olen juonut. 330 ml, 12 %, 5/5