lauantai 3. elokuuta 2013
Oppigårds Amarillo
Kyllä Ruotsissa osataan olutta panna. Ainakin Oppigårdissa, toinen maistamani (http://www.pullollinen.fi/2012/12/oppigards-oktoberfestbier.html) olut Dalarnasta. Humalaa, katkeruutta, ovelaa makeutta ja pitkä maku, aah hyvää. Oppi ei taaskaan kaatanut ojaan! 33 cl, 5,9%, 5/5
Anderssons
Ruotsalainen olut, olisikohan oikein perusolut, perusruotsalainen, hehee. Nimi on varmaan kopioitu siitä suomalaisesta viinistä, Huttunen (Marimekko-viittaus). Nyt menee sekavaksi, olut ei ole sekavaa, vaan peruslageria, jossa ei ole yllätyksiä, aavistus katkeruutta kuitenkin. 33 cl,5,2%,2/5
Åbro Sigill
Sanakirjasta tarkistin että oluen nimi on suomeksi Jokisilta Sinetti, siitä tulikin mieleeni Sinetti-sinappi. Oluessa ei ole kyllä mitään sinapin kanssa yhteistä. Maku on mieto, niin no onhan mietoakin sinappia. Väri on vaalean ruskeaa tai ainakin vaaleaa, onhan sinappikin joskus sellaista. Oikein kun analysoin, niin olin läytävinäni banaania tuoksusta, ehkä pian tulee markkinoille banaanisinappi? Etiketissä oli myös Krav-logo, sanakirja kertoi sen tarkoittavan pakkoa, mikä tietysti sopisi ruotsiin, mutta kyse onkin jostain luomumerkistä. 33 cl, 5,2%,2/5
Tilaa:
Blogitekstit
(
Atom
)