Salama Ram Jam Oaked Pils

Espoolaisen tölkillisen avaus kuohuttaa lupaavasti vähän vaahtoa tyylikäsetikettisen tölkin päälle. Tuoksu on hedelmäinen. Olut on väriltään kauniin oranssia ja kovasti kuplivaa. Vaahto on tiiviinoloista ja kestävää valkoista. Etiketti sanoo että olutta on kypsytetty elegantisti ranskalaisessa tammessa, tynnyrissä varmaankin. Maku on aika makea ja vain aavistuksen ruohoinen. Erikoinen persikkainen pils on, mutta kyllä tämä hikisen työpäivän jälkeen raikastaa. 440 ml, 5,0 %, 3/5

Olarin MC Taakibörsta IPA Remix

Fabianinkadun The Cockin terassille paistoi aurinko, jääkaapista löytyi räppäri-olutta, jonka nimen suomennukseen tarvittiin vähän nuorempaa henkilökuntaa, jotain roistojuoppoa ehkä, sopiihan tämä. Espoolainen olut on samean ananasmehun väristä, tuoksu vähän hukkuu, vähän rautaista. Maussa on humalassa uinutta ananasta. Pullon pohjalta löytyi vähän hiivaa, maku silti sitrusmaisen raikas. Helteessä menee kyllä toinen samanlainen, hyvää. 330 ml, 5,3 %, 5/5 

Someron VIPA Vihaisen Panimomestarin Ale

Helteellä pienikin työ aiheuttaa ison janon. Takapihan nurmikonleikkauksen jälkeen avasin somerolaisen VIPAn. Väri oli melkein kolamainen, vaahto oli heikohko. Tuoksussa on makeutta jopa rusinaa. Maku on maltainen, mieleen tulee brittipubit. Jännän makea tuoksu muuttuu suussa  katkerammaksi, mutta ei tämä kyllä mitään vihaista IPAa ole. Humalia on sopivasti, voi tätä joku vihaiseksikin varmaan sanoa. Ihan janojuomana tämä ei uppoa, mutta oiva olut on kyllä. Pullollisen  ostin Pusulan Pikkuomenasta. 0,5 l, 5,5 %, 4/5