Viljandi Vaadimees Rohelised Niidud Rosmariinipilsner

Viljandilaisen vihreiden niittyjen oluen taisin napata Tarton Kaubamajan Toidumaailman hienosta olutvalikoimasta. Rosmariini-olutta maistelin kerran aiemminkin Tartossa Krabi-panimon popup-ravintolassa ja se kyllä jäi mieleen. 

Viljandilainen pilsneri on vähän likaista haalean ruskeaa, vaahto on tiivis ja pienikuplainen. Tuoksussa on rautaa ja pullahiivaa ja eiköhän se rosmariinikin ole mukana.  Maku on pehmeä, jotenkin mieleen tulee vaan pulla ja hituse eukalyptus. Rosmariini kuuluu olueen, niin kuin ananas pizzaan tai siis ainakin paremmin. IBU 28, 440 ml, 4,7 %, 5/5 

Plevna Tähti III Lager-olut

Tamperelainen lager kuohuaa todella paljon kirkkaan valkoisella vaahdolla. Kuplivan ja oranssin oluen tuoksussa huomaa maltaan makeutta ja aavistuksen sitruunaa vai olisiko se saippuaa. Maussa sitruunaa ei enää erota, mallasta ja humalia on. Humalat tuntuvat vähän kuivahtaneelta ruoholta. Nostalgisesti nimetyssä kolmosoluessa on  rautaista sivumakua, nuoruusaikojen kotioluen tunnelmaa.  0,33 l, 4,7 %, 3/5

Paloasema Ratto Golden Ale

Pusulasta ostettu, Nummen paloasemalta kotoisin oleva olut on nimensä mukaisesti kultainen. Vaahto on nopeaa valkoista. Tuoksussa on hedelmää ja puuta. Maistuu puun ja raudan liitto, jotenkin yhteenliittymästä henkii raikkaus. Täydennyskaadolla vaahto osoittautuu vähän kestävämmäksi. Maku paljastuu vähitellen vähän humalaisemmaksi. Tuoppikamaa. 0,5 l, 5,3 %, 4/5

Olarin MC Taakibörsta IPA Remix

Fabianinkadun The Cockin terassille paistoi aurinko, jääkaapista löytyi räppäri-olutta, jonka nimen suomennukseen tarvittiin vähän nuorempaa henkilökuntaa, jotain roistojuoppoa ehkä, sopiihan tämä. Espoolainen olut on samean ananasmehun väristä, tuoksu vähän hukkuu, vähän rautaista. Maussa on humalassa uinutta ananasta. Pullon pohjalta löytyi vähän hiivaa, maku silti sitrusmaisen raikas. Helteessä menee kyllä toinen samanlainen, hyvää. 330 ml, 5,3 %, 5/5 

Saku Antvärk Witbier

Tallinnan matkamuisto koki loppunsa sunnuntai-illalla. Hedelmäinen ja vähän nallekarkkinen tuoksu, muuttuu lasissa mahtavaksi vaahdoksi ja vähän samean keltaiseksi olueksi. Maku on mausteinen, vehnäolutmainen, etiketti kertoo että korianteria, kardemummaa ja appelsiininkuorta on käytetty. Olisikohan tuo korianteri vai kardemummako, joka muuntaa makua hiukan tunkkaiseksi tai rautaiseksi. Periaatteessa ihan hyvää, kevyt, miellyttävä kokonaisuus.  Mausteet jäävät kielelle vähän tanssimaan, mutta kun ei kuitenkaan oikein osu. 0,33 l, 4,5 %, 3/5

Prykmestar Nokkos Pils

Lauantaipäivän kaupunkikierroksella pysähdyin Street Food and Moressa, jossa ruoka on aina herkullista. Koska grillaus odottaa illalla nautin vain kevyttä kasvisateriaa eli nokkospilsiä. Vähän samea keltainen olut ja kiva vaahto ei juuri tuoksuja ruuantuoksun ympäröimänä anna. Rautainen maku ei ole metallinen vaan kyllä se varmaan on nokkosta. Mietin että en ole tainnut koskaan maistaa nokkosta, kosketusta olen kyllä ottanut. Toinenkin olut upposi. 50 cl, 5,2 %, 4/5

Adria

Pienen Adrianmeren laivamatkan (Dubrovnik-Cavtat-Dubrovnik) maistui kroatialainen Adria-olut. Lieneekö vesi täällä kovin rautapitoista, kun tämäkin maistuu jännästi metallille. Aika mietoa maultaan tämäkin, lyhyehkö jälkimaku, mutta sellainen kumminkin on. 50 cl,4,5%,3/5

Keisari Strong IV Münchener

Nokian panimon olut on ihan ok, mutta koska se Nokian jätevesiskandaali häviää mielestä?
Rauta maistuu ensin, sitten ei mitään enenkuin röyhtäyttää, ehkä liian vähän tai liikaa hapokkuutta, maistuisiko alkoholi vähän liikaa.
33 cl, 5,7%, 3/5