Extraomnes Imperial Zest

Matkamuisto napolilaisesta baarista on syvän oranssia ja se vaahtoa reippaasti valkoisena tuuheana kerroksena.  Tuoksu tuntuu belgityylisessä saisonissa sitruunaiselta, makealta ja vähän happamaltakin. Maku on sitruunainen, täyteläinen, vähän maltainen, voimakas ja etäisesti alkoholinen tai alkoholi tuntuu oikeastaan vasta kurkussa jälkimausssa. Appelsiinin kuori ei ole kitkerää vaan pehmeää. Suuhun jää mukava vähän puuduttava tunnelma. 33 cl, 9,0 %, 5/5 

Käbliku Malabar Red Rye Pepper Pils

Uhkean punertava virolainen pilsneri vaahtoa komeasti likaisen valkoisella vaahdolla. Tuoksu on erikoinen, lääkemäinen ja sitruunankuorinen. Ruispilsneri maistuu leppoisasti maltaalta, pippuritkin maistuvat mukavan lempeästi. Kokonaisuus on todella täyteläinen, oikea erikoisolut tuntuu lämpimältä vaikka on kylmää. Lopuksi maistuu vielä humalan katkeruus, tietty lempeästi. Oluen ostin Tarton Gambrinuksesta. 440 ml, 5,2, 5/5

Tuju Lepra Session NEIPA

Viikonlopun helsinginreissulla poikkesin Pieneen ja nappasin kylmäkaapista pari matkamuistoa. Lappeenrantalainen (LPR) neipa on samean kuulaan keltaista ja se vaahtoaa tiiviillä valkoisella vaahdolla. Tuoksuu odotusten mukaisesti tropiikin hedelmille, mukana on vahva pohjoisen kuusimetsän väritys.  Maku on myös trooppinen, yllättäen mukana on vähän pohjoista graniittia ja gneissiä. Pääosissa on kuitenkin greippiä ja sitruuna, vähän on tullut mukaan sitä valkoista appelsiininkuortakin. Onhan tämä aika hyvää. 440 ml, 4,9 %, 4/5

The Flying Dutchman Diamonds Are Forever Beer Is Whenever Belgium White

Hymyhän tuota oluen nimeä lukiessa tulee ihan väkisin. Kiertolaispanimo on taas käynyt Belgiassa panemassa laatuolutta. Witbier on humaloitu oikein kunnolla. Tuoksu onkin pelkkää humalaa, mieleen tuleekin nopeasti että mitäs tämä nyt oikein onkaan. Väritys on vaaleankeltainen ja samea. Vaahtoa käy vähän näyttäytymässä. Etiketin mukaan katajanmarjoja, appelsiininkuorta ja korianteria on mausteena. Katajanmarjat tuovat kuivaa suutuntumaa, korianteri vie vähän belgimaisemiin, kunnes taas humalakattaus rävähtää esille. Suuhun jää kuivuutta, hiukan kalkkia, mikä saa nielun anelemaan uutta annosta. Kyllä tällaisen toisen voisi juoda koska vaan. Ostin pullollisen Alkosta, olisikohan siellä vielä lisää, best before -merkintä olisi vuoteen 2022 saakka. 330 ml, 5,6 %, 5/5

Maku Lemon Pale Ale

Jääkaapissa oli tämä tuusulalainen tölkki odotellut jo jonkun aikaa omaa hetkeään. Tölkin sihauttaminen aiheutti samettisen vaahdon ilmestymisen tölkin päälle ja kaataessa olutta lasiin tiivistä vaaleaa vaahtoa jäi sinnittelemään oluen päälle. Olut on kauniin oranssia.  Tuoksussa on sitrusta ja yllättäen vähän mausteita. Maku on miellyttävän humalainen, pienellä sitruunaisella twistillä. Katkeruus kuivattaa vähän kieltä ja seuraava huikka on saatava pian. Tölkin kyljessä sanotaan että sitrrunankuorta on käytetty. Mukavan konstailematon olut, en muista että mistä olen hankkinut tämän, mutta täytynee laittaa ostoslistaan merkinnäksi. 0,33 l, 5,0 %, 4/5

Saku Antvärk Witbier

Tallinnan matkamuisto koki loppunsa sunnuntai-illalla. Hedelmäinen ja vähän nallekarkkinen tuoksu, muuttuu lasissa mahtavaksi vaahdoksi ja vähän samean keltaiseksi olueksi. Maku on mausteinen, vehnäolutmainen, etiketti kertoo että korianteria, kardemummaa ja appelsiininkuorta on käytetty. Olisikohan tuo korianteri vai kardemummako, joka muuntaa makua hiukan tunkkaiseksi tai rautaiseksi. Periaatteessa ihan hyvää, kevyt, miellyttävä kokonaisuus.  Mausteet jäävät kielelle vähän tanssimaan, mutta kun ei kuitenkaan oikein osu. 0,33 l, 4,5 %, 3/5

Põhjala Mutant Disco Wheat IPA

Työviikon päättymisen kunnniaksi valitsin ennakkoluulojeni mukaan oudon oluen. Etiketissä kerrotaan että olutta on maustettu tuoreilla sitruunankuorilla ja kypsytetty tequila-tammilastuissa.  Sitruunan ja tequilan maininta oluen yhteydessä ei mielestäni lupaa hyvää, mutta viikonlopun alku antaa sen verran positiivista värinää että lähdin ihan rohkealla mielellä maistelemaan. Väri on sumuisen oranssi, maku on sitrusmainen. Jälkimakuna sitten tulee mukava kuiva tai katkera takapotku. Vehnäolutmaisuutta ei oikein löydy ja mikä parasta tequilan makua ei erotu, eli kyseessä on selvästi paras maistamani tequila-olut. Etiketti on aika ruma, mukana on myös pikkukuva kehonrakentajamutantista. Oluen nimi juontaa etiketin mukaan tallinnalaisesta yökerhosta, jos siellä on tätä hanassa, niin voisin käydä. 0,33 l, 6,8 %, 5/5

Schnoor Bräu

Hasselpähkinän kuoren ruskea schnoorilainen olut maistuu Schnoorin korttelin kiertelyn jälkeen. Olut löytyi matkamuistomyymälästä, itse panimoon en Schnoorin keskiaikaisten talojen sokkeloissa törmännyt. Siellä oli kyllä yksi toinen microbrewery, mutta sen ovet olivat tällä kertaa kiinni. Schnoorin bräu on etiketin mukaan dunkelbieriä. Perusmakuna on pohjalla lager jota täydentää karamellimallas. Makeudesta huolimatta olut on helpostijuotavaa, mutta jotain toista makua olisi oheen voinut jostain taikoa. Repäisykorkki, olikos se suomalainen innovaatio? 0,33l, 5,2%,3/5