Tallinnalais-newyorkilainen dipa on pakattu kultaiseen tölkilliseen ja se on kultaista väriltään ja päällä on tiukka vaalea vaahtohattu. Tuoksu on humalainen, vähän multainen ja sitrusmainen. Maku on humalainen, mutta lempeästi, mukana on paljon hedelmiä, mutta ei mehumaisuutta, humalat jylläävät. Jälkimaku on sekoitus humalista ja alkoholista, se on voimakas, pitkä ja miellyttävä. 0,44 l, 8,5 %, 5/5
Amsterdamilainen maaemo-ipa on oranssia läpinäkymättömyyttä valkoisella vaahdolla. Tuoksussa on vanhaa kunnon ipamaisuutta, makeita hedelmiä hiukan, humalia ja greippiä. Maistelu lisää vähän karamellia taustalle. Katkeruus on pinnalla, muttei mitenkään liikaa. Pientä mausteisuutta tuntuu lopuksi, alkoholi maistuu vain miedosti. 330 ml, 7 %, 4/5
Tarton Gambrinuksesta ostin tartolaislatvialaista humalalageria. Väri on läpikuultamaton keltainen, vaahto on valkeaa ja vähäistä. Tuoksu on hedelmäistä tai jopa marjaista. Ensihörppy paljastaa aika paljon katkeruutta. Lempeyttä ei ole, aika rapsakkaa on. Nelson sauvin -humala antaa vähän viinimäisyyttä, citra sitruunaa vähemmän, eihän tässä ole mitään vikaa. Jälkimaku on humalainen. 0,33 l, 5,3 %, 4/5
Tekstit
Kaikki kommentit
