Amager Batch 1000 India Pale Ale

Tanskalaisen Amager-panimon 1000. olut on puhdas oranssi IPA. Tuoksussa on sitruunaa ja hedelmiä, maussa on taas greippiä ja humalia tietysti. Makeutta ja katkeroa on lähes täydellisessä suhteessa, en kyllä edes tiedä mikä suhde olisi parempi. Etiketti kertoo että humalia on käytety reilusti ja erilaisia: Herkules, Amarillo, Chinook, Simcoe, Citra, Mosaic, Sorachi Ace ja Centennial. Voimakkaasta humaloinnista huolimatta olutta on helppo juoda. Humalat laittavat posket odottamaan seuraavaa kulausta. Alkosta voi poiketessaan poimia pari tällaista lisämaisteluun.  50 cl, 6,5 %, 5/5

Amazon Beer Cerveja Forest Pilsen

Alkosta kävin tänään hakemassa olympialaisten kunniaksi brasilialaista olutta. Kirkkaan keltainen olut, mukavalla vaahdolla maistuu ruoholta ja ihan pilsneriltä, tuoksussa on vähän sisäänpäinkääntynyttä voita, joka maistuu myös. Pahvisuutta tai onko tässä nyt vähän popcorniakin, lopuksi alkaa vetistymään, juuri kun alkoi odottaa että maku voimistuisi. Humalaa on ihan mukavasti, makeutta on myös, olut on vähän niin kuin suomalaisten olympiamenestys, hyvä näin pienelle maalle. 330 m, 4,1 %, 3/5

Founders Curmudgeon

Olutkellarin kätköstä poimin Foundersin oluen, kun luulin sitä tummaksi olueksi, oluen olin ostanut aiemmin jostain virolaisesta õllepoodista. Oluthan olikin kastanjanvärinen, aika vaaleakin. Vaahto katosi nopeasti. Tuoksu on toffeinen, vähän marjainenkin. Maku on makea ja täyteläinen, mallasta on ja alkoholi lämmittää vatsassa saakka. Olutta on juotava hitaasti, sillä maku on vahva ja sitä pitää sulatella. Humalat tasoittavat jälkimaussa makeutta. Etiketissä sanotaan että Oak Aged, viski kyllä maistuu. Olut ja viski eivät kyllä sovi yhteen. Ei tämä nyt pahaakaan ole, mutta jotenkin ei sovi tiistai-iltaan, ehkä talvinen lauantai-iltapäivä sopisi tälle oluelle paljon paremmin. Ennakko-odotukset olivat kyllä ihan väärään suuntaan, jotenkin vaikeaa lähteä nyt tällaiseen barley wine -linjalle. 355 ml, 9,8 %, 3/5

Pühaste Patt

Hämeenlinnan kesäteatterin Elämä janottaa -musikaali teki tehtävänsä ja olutkellarin perukoilta oli kaivettava hyvä olut nautiskeltavaksi, sillä kyllähän sedät jaksaa heilua. Tartolainen porter on lähes mustaa, tuoksussa löytyy paahdetta, vähän kuin köyhän taivas. Suussa olut tuntuu silkkisen pehmeältä, vähän kuin silloin kun tapasin mä naisen. Pieni vaahtokerros kestää ohuena, vaikka luulisi että se ei käy. Sopivan vähän kahvia, suklaata ja olisiko vaniljaa, miksei asioista puhuta niiden oikeilla nimillä. Puolivälissä lasia miettii jo että mistähän saisi toisen tällaisen, ei kai vaan tuoli kaadu alta. Jälkimaussa sopiva määrä humalaa ja puumaisuutta asettaa miellyttävää tarvetta palata seuraavan huikan silkkiseen pehmeyteen, eli heti mulle kaikki nyt. Kierre on valmis, ihan niin kuin haluasia että lipputangon nuppi putoaisi päähän. Kyllä tätä voisi toisen todellakin juoda, mutta lääkkeeksi, vain lääkkeeksi. IBU 38, 0,33 l, 6,2 %, 5/5

Jounin Kauppa Jäkälä Stout

Kullankaivajan lapintuliainen vol 2. maistuu maukkaalta tummalta oluelta. Olut on mustaa, tuoksussa on jotain outoa, en päässyt oikein jujulle, mistä oli kysymys, jotenkin katkera tuoksu. Maku on ok, tummaa olutta vahvahkolla maulla. Välillä kyllä vetisyys läikähtää esille. Jäkälää ei ole tullut maisteltua, mutta aika kuivaahan tai mautontahan se varmaan olisi. Oluessa on kyllä kuivuutta ja pientä salmiakkiakin, mokkakahvimaisuuden joukossa. Lopputulema on kyllä miellyttävä, makeutta ja pientä humalanpotkuakin. Pyynikin käsityöläispanimo tuntuu osaavan tummat oluet. Jos ajaisin Jounin Kaupan ohi, niin voisin käydä ostoksilla. 0,33 l, 4,5 %, 4/5

Jounin Kauppa Kuusenkerkkä Ale

Kullankaivajakaverini poikkesi valtauksilla käyntinsä jälkeen Jounin Kauppaan ja toi blogistille tuliaisia. Kuusenkerkkä Ale on Pyynikin Käsityöläispanimon panemaa, mutta tätä taitaa saada vain kuuluisasta Jounin Kaupasta. Olut kaatuu lasiin sameahkon oranssina. Tuoksu on humalainen. Maku on vähän simamainen, kuusenkerkät antavat kyllä havuisuutta. Maussa on sitruunaisuutta, ihan mukavaa humalaisuuttakin. Aluksi hiilihapottumuus tekee oluesta löysää, mutta loppua kohden tuo ei oikeastaan enää häiritse. Ehkä kuusenkerkkää olisi voinut heittää joukkoon vähän enemmänkin. 0,33 l, 4,6 %, 4/5 Kiitos Petrille!

Prykmestar Luomu Pils

Ruohonleikkauksen jälkeen on hyvä palkita itsensä hyvin janoasammuttavalla oluella. Alkosta poimitun Vakka-Suomen panimon luomu-pils sopii hommaan. Pils on kauniin kullankeltaista ja vaahtoa muodustuu kestävä kerros. Olut maistuu ja tuoksuu kukkaiselta ja voiselta. Humala iskee jälkimaussa, ehkä liiankin kuivana. Kukkaisuuden alta pilkistää saippuaa ja metallisen kalkkista  multaa (mitähän se voi edes olla?).   Yhdistelmä ei ole huono sillä kukkien jälkeen kuivat katkerot saavat makuhermot odottamaan seuraavaa kukkaisuutta. 50 cl, 5,2 %, 4/5