Baumburg Heller Bock Unfiltriert

Kauan sitten visiitillä Münchenissä jossain ravintolassa tilattiin oikein listalta olutta ravintolassa, bockbier tuntui hyvältä. Pian vieressä istunut germaani kertoi että se on listan vahvinta olutta. Seurasi innostus ja lievä hämmennys, olutasiantuntemus kun rajoittui lähinnä Lapin Kultaan ja legendaariseen Light beeriin. Silti uskalsin nyt maistaa tätä Alkon saksalaista luostariolutta.  Tuoksu oli pelottavan makea ja olut oli sameaa ja ei juuri vaahdonnut. Maku oli kuitenkin tasapainoista ja vähän maltaista. Vähähiilihappoisuus ei haittaa, sopisikohan tämä possunniskan kera vai vasta jälkiruoaksi. Pientä liiallista makeutta 
0,33 l, 6,8%, 4/5

Nøgne Ø Two Captains

Nyyh, herkistyy kun ajattelee että tämä on ainoa kerta kun voi ensimmäisen  kerran maistaa tätäkin olutta. Jannen suosituksesta tämä norjalainen olut tuli hiivanäytteiden joukkoon. Tasapainoisesti rakennettu olut, jossa on mukavasti makeuden varjoa, havumetsän huojuntaa ja kuivaa jälkimakua. Pitäisiköhän sitä muuttaa Norjaan, voisi ostaa aina välilä keissillisen Øtä. Oluen nimi kai viittaa venäläiseen näytelmään/romaaniin, sen verran hyvää olutta on että harkitsin jo hetken sellaisen lukemista. 0,5l, 8,5%, 5/5 

Nøgne Ø India Pale Ale

Petterin hiivanäytteet Euroopasta toivat laatikollisen IPA-oluita. Ostosta tehdessä heitin tämän viimeiseksi koriin täydennykseksi. Valitsin sitten hiivanäytteistä tämän ja ajattelin että tämä olisi varmaan sellainen tavallinen välikalja tai säästän paremmat viimeiseksi. Toivottavasti ajatus  toteutuu, sillä tämä on niiiin hyvää. Norjalainen ö ei kyllä petä. Tuoksu oli vähän kuin naisten saippuaa, hedelmää, maku on tasapainoinen humalaa, havua, jotain hedelmää eli täydellistä. Jälkimaku tuo veden kielelle, yleensähän vain ennen maistamista puhutaan tuollaisesta. Värikin on hienon oranssi. Petterille: tätä otetaan toinenkin!

0,5l, 7,5%, 5/5

B2H

B2H on kemiallinen merkki, joka viittaa Birger, Birgitta ja Hoffi -ravintoloiden kesäveteen, kuten hanankäyttäjä asian ilmaisi. Kyseessä on ravintoloiden ikioma lager. Maku on terävä, pientä humalan kulmaa sivussa ja ensimaku katoaa, mutta jäljelle jää kuitenkin maisteltavaa. Pantu Mallaskoskella. n. 0,4l, n. 4,7, n. 3/5

Sandels Vehnäolut

Iisalmelainen vehnäolut pääsi kisailemaan saunavehnäolut-sarjaan, jossa aiemmin arvosteltiin jo Kukko Vehnä. Vehnäoluen peruselementtejä kyllä löytyy, mutta aika vähän esim. banaania ei oikeastaan ollenkaan. Vaahtoa syntyi, mutta se katosi nopeasti. Maku on aika lievä eli ohut. Jälkimaku on, ensin hyvä, mutta sitten se vetistyy. Pitää maistaa pian uudestaan. Tästä miedosta oluesta on helppo aloittaa tutustuminen vehnäoluisiin, ei hyökkää liikaa päälle. 0,5l, 4,7%, 3/5

Goose Island India Pale Ale

Upouuden IPA-lasin kunniaksi hain Alkosta sopivaa olutta. Lasin ostin niinkuin netistä, vaikka oikeasti kävin ostamassa lasin www.viinitarvikekauppa.fi pääkonttorista, joka sattuu olemaan Hämeenlinnassa kulkureittini varrella. Spiegelaun lasin kerrotaan voimistavan tuoksua, se varmaan pitää paikkansa. Chicagolainen Goose Island IPA tuoksuu hedelmälle, maistuu mukavasti lievästi greipintapaiselle, joku voisi sanoa että joku mango maistuu liikaa. IPAkin voi olla helppo ja silti IPA. Olut on kevyen voimakas, se täytyy maistaa, jotta voi ymmärtää.  Iso vaahto ja pitsin jää jälkeen, kun oranssiintaittuva olut katoaa lasista. Viinitarvikekauppa kertoi ensi viikolla pitävänsä pop-up-myymälää Keskustalossa, in Hampton town.

35,5 cl, 5,9%, 5/5

Tuborg Green

Peruslager tanskalaisittain maistuu pikkaisen pisteliäämmältä kuin suomalaiset serkukset, mutta tunne on sama. Hiilihappoa on reilusti ja olut katoaa suussa kuplintaan. Jostain syystä tulee mieleen kaukaiset muistot 5 litran oluttynnyristä juhannuksena, kuinka hieno se olikaan, vaikka olut siinä lämpeni ja maistui jotenkin laimealta. 50 cl, 4,5%, 2/5

Stone's Ginger Joe

Inkivääri maistuu, eihän tämä kyllä ole olutta. Inkivääristä ei kyllä muutenkaan tulisi mieleen tehdä olutta, sen verran outo juures se on. Limuahan tämä lähinnä on. Maistuu makealta, mutta inkivääri sitten polttelee lievästi. Pieni homeen maku sivustalla, hyvän maun rajan sisäpuolella kuitenkin. Viikset etiketissä on kivat. 330 ml, 4%, 3/5

Karhu Tuplahumala

Tyylikkään tölkin sihahtaessa lupaavasti odotukset nousevat. Kirkkaan oluenvärinen juoma maistuu hyvältä, mutta jotenkin miedolta ja tylpältä. Jälkimakuakin on, mutta odotukset eivät ihan täyty, humalaa on jälkimaussa kyllä. Tuplasta tulee tässä mieleem tuplaaminen, eli luokalle jääminen. Voiko muuten nykyään jäädä luokalleen? Humalaa on vähän. 56,8 cl, 4,6%, 3/5

Rochefort 10

Hellepäivän kääntyessä varjoon, ei vielä kylläkään paljoa viileämmäksi, maistui vähän liian kylmä belgitrappisti. Olutkirjon viinireunan nautiskeluosaston tumma olut on pehmeää, siis pehmeää, yrtttistä, vähän hedelmäistä ja rusinaista. Vähän turhan makeaa, pienikin pullollinen tätä voi olla liikaa. Voimakkaan oloista ja makua riittää pitkään. Hitaasti on juotava, maailman parasta olutta sanotaan, tieto laittaa mietintään omat arviointiperusteet. Ehkä hiihtoloman ilta-arviointina olisi ollut parempaa. 33 cl, 11,3% 4/5