Espoon Oma Panimo Cheers From Metro IPA

Sellon Alkosta ostettu matkamuisto Espoosta on melko vaaleaa, kellertävään taipuvaa vähän sameaa IPAa. Pullo tuntuu todella isolta, etiketissä on taas postikortti Espoosta. Tuoksussa on vähän greippiä. Vaahtoa on vähän. Maku on ensihörpyllä vähän vaimea, runsas hiilihapotus ehkä taittaa terää. Lopulta greippi ja mäntyhalko saapuvat laiturille, mukavasti ehtivät mukaan metroon ennen ovien sulkeutumista. On sanottu että Espoossa ei oikein ole mitään omaa juttua, mutta onhan siellä ainakin oma panimo ja sen metro. Lopulta puumaisuus hiukan häiritsee. 0,5 l, 5,0 %, 4/5

Socca Bièra

Korkkasin tuliaispullollisen Nizzasta. Socca-olut kaatuu lasiin samean oranssina, tyylikäs vaahto kestää hörpyt. Pullon pohjalla on jonkun verran hiivaa. Ranskalaisen oluen maustamiseen on käytetty kikhernejauhoja. Tuoksu on vähän kuiva ja metallinen. Maku on täyteläinen, kikherneitä ei löydy. Kuplivaa vehnäolutmaista, aika helppoa, olisko tuoksussa vähän kikhernettä. Lopulta tuntuu ihan vahvalta makuyhdistelmältä. Etiketin tyylitelty kuva paljastuu intensiivisen tuijottelun jälkeen lopulta varikseksi. 8 EBC, 25 UBU, 33 cl, 6 %, 4/5

Saimaa Brewing Blonde Ale

Saimaan juomatehtaan uusi nimi on kansainvälisempi Saimaa Brewing Co ja se on uusinut vanhan Blonde Alensa. Uusinnassa alkoholiprosentti on laskenut. Väri on kirkkaan oranssinruskeaa, vaahtoa syntyy mukavasti. Tuoksu viittaa enemmän hedelmiin. Maku on maltainen, mihin ne hedelmät katosivat? Humalia ilmestyy mukaan kuvioihin jälkimaussa. Tasapainoilua onnistuneen ja sekavan tai pitäisikö sanoa peruskeskiketterän välillä, mihin tämä nyt kaatuu. Kyllä se kaikki kaatui kurkkuun ja vähän parempaan suuntaan. Humalat voimistuvat loppua kohden. Olut tuli nautittua lager- eli varasto-kylmyydessä, joka näillä keleillä taisi olla reilu 10-asteista. Tämäkin olut löytyi panimon lähettämästä sponsorointilaatikosta.  500 ml, 4,2 %, 3/5