Turun 5piste5:stä ostin kuolleen koiran muistoksi pannun kanadalaisen oluen, joka ei tuoksunut märältä koiralta vaan raikkaalta humalalta. Väri on kirkas keltainen ja vaahto myös kirkkaan valkoinen. Vaahto pitsittää lasia heinosti. Maku on vaan niin oikeanlainen, humalia, sitruunaa ja muita hedelmiä, etäisesti alkoholia, raikkautta, pientä pisteliäisyyttä ja täyteläisyyttä, ei kuollutta tai märkää koiraa yhtään. Jälkimakuun jää hedelmiä ja humalia. Rip Fat Joe. 473 ml, 6,5 %, 5/5
Napolilaisen kävelykadun baarista ostin matkamuistoksi paikallisen muusikon, Pino Danielen kappaleen innoittamaa alifelaista kevyt-stouttia. Olut on mustanruskeaa ja vaahto on beigeä. Tuoksuu kaakaolle ja kahville mallaspedillä. Maku on enemmän maltainen, vähän marjaisuutta jälkimaussa. Pientä mielenhäiriötä tuottaa kun oluen nimessä on stout ja light, mutta tästä oluesta on väkevämpi versio olemassa. Muistaakseni nautiskelin tämän oluen WineCafè Da Mariossa, maistui siellä niin hyvältä että tein ostopäätöksen, kotona on vähän vaimeammat tunnelmat. Kevyt-stout-kategoriassa on kyllä hyvää. 33 cl, 6 %, 4/5
Lohjalla pantu tunnistuksenaktivoimis-neipa on sameaa keltaisuutta, joka kuohuaa valkoisena. Tuoksussa on hedelmiä ja jotain multaista mausteisuutta. Ensihörppy on lempeän löysä. Mietoa greippiä, vähän mäntyä, pikkaisen pihvimausteita ja humalan katkeruutta, niistä muodostuu mieleenpainuva olut. Citra, superdelic, nelson sauvin muodostavat nimen koodituksen. 330 ml, 6,7 %, 4/5
Tekstit
Kaikki kommentit
