Bon Secours Bière Vivante

Maailman kalleimman oluen panneen belgialaisen panimon edullisempi ale tuli pullollisen ulkomaan agentin tuliaisena maisteluun. Samea syksyisen vaahteranlehdenvärinen olut on maultaan vankka ja kyllähän belgioluella on selvästi sukulaisuutta sahtiin. Hiilihappoa on mukavasti, pakko maistella rauhallisesti, mutta samalla täytyy nopeasti tarkastaa että mille tämä nyt oikein maistui, mukavan ristiriitainen.  Alkoholi pysyy taustalla ja hedelmiä on maussa sopivan sameasti. Jälkimaku on palkitseva.  Pullo on hmmm söpö.  0,33 l, 8%, 5/5

Pyynikki Presidenttisahti

Vaikea uskoa että sahti on ihan hyvää. Muistot kaukaa yo-kirjoituksiin valmistautumisesta sahdin voimalla vetävät kyllä hymyn huulille. Jotenkin historiasta on jäänyt mielikuva sahdista ja vatsaoireista, mutta ei tähän taida niitä vaivoja saada liitettyä. Tämä lienee väkevyyden perusteella sitä miesten sahtia. Maku on tuttu, tumma, sopivasti makea ja sellainen lievä, mutta vahva ja asiaankuuluvasti hiilihapoton. Lämmittää tyyliin sopivasti vatsassa saakka. Etiketti on onnistunut, joulupukin näköinen presidentti sahdinpanossa. 

0,33 l, 9,5%, 4/5 (sahtiasteikossa 5)

Chimay Dorée Goud

No onkos tullut kesä, no ei mutta tämä belgialainen vaalea trappistiolut laittaa mielikuvaa kesästä päähän. Hiilihappoa on mukavasti, olut kuohuaa suussa ja katoaa nieluun nopeasti. Sitrusta on reilusti, mukana on myös jotain maustettakin, joka antaa vähän persoonallisuutta, vaikea hahmottaa mutta olisiko munkit heittäneet joukkoon valkopippuria, juu ehkä 100000 litraan teelusikallisen. Vitsikkäitä munkkeja. Vaikea uskoa että tuota etikettiin laitettua prosenttilukua, tuntuu voimakkaammalta. 0,33l, 4,8%, 5/5

Teerenpeli Mokkamatti

Käsityöläisolueiden tummenpaa olutta nautittiin jälkiruoaksi. Kahvistout lukee etiketissä ja se lupaus pitää. Lahtelaista. Vähän parempaa kylläkin. Hyvää stouttia, jossa on sopiva makeus, väriltään mustaa, mukavaa siemaista aina pikku suullinen tai siis lähinnä kielenkärjellinen kerrallaan, makua riittää pienestäkin määrästä täyttämää koko suun. Täyteläinen jälkimaku kruunaa oluen. 33 cl, 7,0%, 5/5

Laitilan Kievari Agricola

Laitilan Wirvoitusjuomatehtaan colajuoma avasi Pullollisen Alkon käsityöläisolut-pläjäyksen. Tuoksuu sahdilta, väritys on samanlainen, vähän maussakin on sahtimaisuutta, mutta oluen sanotaan olevan luostariloutta. Luostarielämä ja suomalainen sahdintekijä eivät ihan kohtaa omissa mielikuvissani. Ehkä pieni suussa poreileva hiilihappo ja hento hedelmällisyys erottavat sahdista, mitä lähemmäksi lasin pohjaa pinta lähenee, sen paremmalta alkaa maistumaan, alkoholi lämmittää, vaan ei maistu. Jatkan mielikuviani sahdintekijästä luostarissa. 33 cl,8,5%, 4/5

Duvel

Belgialainen paholaisolut maistui erityisen hyvältä joululahjaksi saadusta nimikkolasista. Olut on keltaista ja ja aavistuksen sameaa. Kaadoin lasiin mukaan pullon pohjalla olleet hiivat mukaan ja ne vähän maistuivat pelottavasti liikaa ensisiemauksella, mutta maku tasoittui nopeasti herkulliseksi. Hiilihappoa on reilusti ja hiivaisia hedelmiä (vaihda edellinen parempaa kuvaukseen), alkoholi  puskee läpi hyvällä tavalla, lämmittää, mutta ei maistu. 

330 ml, 8,5%,5/5

Razlivnoe

Baltika panimon lagerilla avattiin Šotsin kisat. Alkaa tehdä mieli sanoa että ohutta on veli venäläisen olut, samanlaista kuin suomalaistenkin peruslagerit tai mitalimahdollisuudet olympialaisissa. Helposti juotavaa janojuomaa tämä on ja pullo on erikoinen ja erikoinen on pakkauskokokin. Jotain potkua tästä löytyy, olisiko tuo alkoholi vai hiekkaako tähän on sekoitettu? 0,44l, 5,3%, 2/5