Hertog Jan Grand Prestige 2016

Hollantilainen suurta mainetta (?) nauttiva tumman ruskea olut kehitti päälleen pientä sitkeää vaahtoa. Tuoksu toi mieleen nallekarkit, eikä mielleyhtymästä pääse millään eroon. Maku on tumman hedelmäinen, luumukiisseliä, makeita rusinoita on heitetty kahvikupin pohjalle. Olut tuntuu vahvalta ja makealta.  On kyllä erikoinen nautiskeluolut. 30 cl, 10 %, 4/5

Sori Brewing Coffee Gorilla Baltic Porter

Joukkorahoitettu virolaissuomalainen (FINEST) panimo tekee tasaisesti hyviä oluita, eikä kahvigorillakaan ole poikkeus. Musta olut tuoksuu voimakkaasti kahville, vaahto on tyylikäs, mutta lyhyt. Ensihörppy on kuivakan kitkerä, toinen on jo pehmeä ja kolmas sitten on niiden yhdistelmä. Vähän kitkeryyttä, humalia, mallasta, kahvia, makeutta, enempää ei tarvita. Jälkimaussa on taas kahvia, ei makeutta. Olut paranee loppua kohden, lämmitessään. Etiketin mukaan kahvigorilla katselee peilistä ennen ensimmäistä kahvikupillista, tällä oluelle voi sitten oikaista ja juoda samalla ensimmäisen oluenkin. 45 IBU, 33 cl, 7,0 %, 5/5

Kingpin Rocknrolla

Puolalainen American Pale Ale on voimakkaasti humaloitua olutta. Pullosta kaatuu lasiin sameahkoa oranssia juomaa, jonka päällä on aluksi tiiviinoloinen vaahto. Maussa on kitkerää sitrusta ja se tuntuu todella voimakkaalta. Vesi erottuu voimakkaan havuisen maun taustalta erikseen, ei tämä todellakaan ole vetistä. Vähän peltistä, pieni googletus paljasti että etiketissä ainesosina appelsiininkuoren lisänä mainittu verbena onkin rautayrtti. 500 ml, 5,3 %, 3/5

Põhjala Routa Cloudberry IPA

Keväinen raekuuro muistutti että olutkellarissa oli Routaa. Virolainen lakka-IPA tuoksahti hedelmäiselle, olisiko lakalle sitten, jotenkin syksyinen suo tuoksahtaa. Värikin muistuuttaa Suomen metsien kivimarjasta, sameaa oranssia. Vaahto on sitkeänoloista, kestävyydeltään. Maussa on metsää, havujen huminaa. Lakan lisäksi oluen panemisessa on käytetty suomalaista ruista. Lopputulos on helppoa ja pehmeää, happamuus ja humalat pitävät pientä jännitystä ja kirpeyttä yllä, vähän loppua kohden lässähtää.  0,33 l, 6,7 %, 4/5

Põhjala Mets Black Forest IPA

Virolaisen huippupanimon metsäsarjan kuusenkerkällä ja mustikalla maustettu BIPA on tumman ruskeaa eli mustaa. Lasin yläosaan kertyy samettista vaahtoa. Maun mukana astuu metsäiselle polulle kuusitaimikkoon. Pienellä raivauksella löytyy humalaa, tuoksussa vilahtaa mustikka, mutta maussa ei. Paahteisen maltaan takaa löytyy vielä vähän salmiakkia vai onko se lakritsaa, lienee metsurilta pudonnut. Kuusinen humalointi jyllää ja johdattaa makumaailmaa syvälle kuivaan korpeen, onneksi korvassa on lämmintä. 0,33 l, 7 %, 4/5

Saku Antvärk Citra IPA

Virolaisesta ruokakaupasta vai olikohan se joku viinakauppasta nappasin tällaisen Sakun alaosaston käsityöläisoluen. Väri on kirkkaan tumma oranssi, vaahto muodostuu valkoiseksi hatuksi. Maku on hedelmäinen, mutta jotenkin tympeä. Maku ja neste eivät kohtaa, umpeutunut vaikutelma. En halua toista.  0,33 l, 6,0 %, 2/5

 

Bryggeri Supernova

NeedSeeker-messujen jälkeiseen tunnelmointiin sopii mainiosti Pintakilta-Jarin etiketin perusteella valitsema ja lahjoittama, Bryggerin panema DIPA-opinnäyte. Väri on kaunis oranssi, vähän samea. Vaahto on yllättävän kestävä ja pienikuplainen valkoinen ohut hattara. Tuoksu on suoraviivaisen greippihumalainen. Maussa on saunankatosta pudonneen pihkapaakun kuivuutta, vähän puumaisuutta ja märkää ruohoa, pikkaisen hiivaakin ja hapanta sitruunaa. Vähän yksioikoinen tai haastava, riippuu katsantokannasta. Posket kuivuvat sisältäpäin, lämmiysefekti kyllä toimii. Lopussa erottuu yllättävä saunavihtatuoksu, paranee loppua kohti. 33 cl, 7,8 %, 4/5 Kippis Jari!