perjantai 13. huhtikuuta 2018

Lapin Panimo Hanki Spring Bock

Keväinen bock on aika talvisesti tai realistisesti nimetty Hangeksi. Tuoksu on lämpimän hedelmäinen, väri on rehdin ruskea. Vaahto on kellertävä tiivis hattu oluen päällä, tyylikästä. Maku on hedelmäinen, humalainen, puulastuinen ja pehmeä. Hyvä on hiihtäjän hiihdellä keväällä, jos on hankikanto. Kyllä tämä Hanki kantaa, makua on reilusti ja se on mukavan pyöreää, lopuksi humalat tarttuvat kielenkannattimiin mukavasti. Yleensä bockit vähän arveluttavat, mutta tämä kyllä uppoaa.  Jotenkin aidon oluen tunnelma välittyy pienellä rosoisuudella. 330 ml, 6 %, 4/5

torstai 12. huhtikuuta 2018

Maku Amber Ale

Maku Brewingin lähettämä uuden maitokaupparajan mukainen uusittu versio aiemmin maistetusta Amber Alesta avautui saunaolueksi. Olut on punertavaa ja kauniisti vaahtoavaa.Tuoksussa on miellyttävää hedelmää, humalaa ja mallasta. Maku on tasapainoinen. Lukaisin 4,5 % version blogituksen, kyllä tämä painos on selvästi parempi. Maussa yhdistyy hienosti makeus, humala ja lievä hedelmä. Hiilihappomäärää voi kuvailla sopivaksi, sillä olut soljuu helposti nieluun. 0,33 l, 5,5 %, 4/5

keskiviikko 11. huhtikuuta 2018

Rivo Riitta Höyry Pils

"Minä teille runsaan ja hiivaisen näytän" sanoo Pyynikin paneman höyrypilsin etiketissä Fingerporista tuttu Rivo Riitta. Työkaveri lahjoitti oluen, kun ei itse ikävä kyllä voinut sitä nauttia. Vaahto on runsas ja komea, väri on samean ruskeankeltainen. Tuoksu vähän hiivainen, kuten RR lupasikin. Makua on paljon eli runsaasti, mutta puumaisuutta on turhan reilusti. Perussävy on ok, tosin toivoisin vähän raikkauttta lisää, humalat on vähän tunkkaiset. Kyllä Rivo Riitta tietää. 0,5 l, 4,6 %, 3/5

lauantai 7. huhtikuuta 2018

Käbliku & Sip Kolmas Aastapäev Kakao Ja Vanilliga Imperial Stout

Tarton Aparaaditehaksen Sip Veini- ja öllepoodista ostin kaupan omaa olutta, jonka Käbliku Pruulikoda on valmistanut kaupan 3-vuotissynttäreitä varten. Kaadettaessa lasiin paljastuu punaista sävyä mustasta oluesta, vaahtoa ei oikein synny. Maussa on luvatusti kaakaota ja vaniljaa. Makeus peittää alkoholia ja humalat lopuksi peittävät makeutta. Olut on liukasta ja vähähiilihappoista. Alkoholi kyllä tuntuu reippaasti varsinkin jälkimaussa. Todella lämmittävää, ei ole kevytolutta vaan raskaampaa, silti olutta on helppo juoda. Mielipide vähän vaihtelee juodessa, että onko tämä nyt jotain olutkonjakkkia vai erityisen hyvää olutta.  60 IBU, 330 ml, 10,5 %, 5/5

perjantai 6. huhtikuuta 2018

Sonnisaari Humalaja IPA

Oululainen Sonnisaaren panimo on jäänyt mieleen vierailusta Oulun Oluthuone Leskiseen ja tietysti oivaltavista oluiden nimistä. Humalajan etiketissä on Himalajan kuva, se varmaan kuvastaa humaloiden määrää oluessa. Väri on samea oranssi ja vaahtoa löytyy vähän, mutta se sinnittelee mukavasti. Tuoksu on hedelmäinen. Makua voisi kuvailla pehmeäksi, puhtaaksi ja tietty havuisen humalaiseksi ja hedelmäiseksi. Sitruunat ja muut hedelmät tuovat reilun hedelmäisen maun, joka täydentyy sitten reilun ja pehmeän humalaisuuden miellyttävään kokonaisuuteen.  Etiketti kertoo valmistuksessa käytetyn ohramaltaan lisäksi kaurahiutaleita ja vehnämallasta, liekö niissä pehmeyden salaisuus. Alkossa käydessä pitää tarkkailla huolella että Humalajan kokoluokassa oleva niin tasapainoinen olut vaan pääse jäämään hyllyyn. 330 ml, 6,7 %, 5/5

keskiviikko 4. huhtikuuta 2018

Troost Springsour

Amsterdamista tuli tietysti hankittua matkamuistoja. Yhden mukana ostin De Bierkoningin hienosta olutkaupasta oikein lasinkin ja sen pullollisen maistelen muistellen Amsterdamin tuoksuja ja oluita. De Bierkoningissa oli oikein omat hyllynsä amsterdamilaisille oluille. Springsour on samean  vaaleankeltainen, heikkovaahtoinen olut. Tuoksu ja maku on sitruunainen eli reilusti hapan, mutta silti hedelmäinen. Välillä vähän pullahiivainen tunnelma pöllähtää esille. Mukavasti tasapainoisesti hedelmä tulee ensin, sitten jälkimaussa hapanta. Kevääseenhän tällainen sopii mainiosti, sovitaan että se alkoi eilen, kun lumisateet olivat loppuneet. 330 ml, 4,5 %, 4/5

sunnuntai 1. huhtikuuta 2018

Mufloni Pääsisäine

Porilainen pääsiäisolut on tumman ruskeaa, vähän punaiseen taipuvaa ja vaahtoa syntyy heikosti. Tuoksu on maltainen, mielikuvat mämmiin on päänsisäisen oluen kohdalla haihdutettava. Maku on oiva, mallasta, humalaa, makeutta ja jälkimaussa katkeruutta. Humalaisuus jää suuhun sitten tasoittamaan seuraavan hörpyn makeutta. Ovelaa, tummat hedelmät siistiytyvät kun herra humala niin käskee.  English Strong Aleksi tämän määrittelee Ratebeer, jännittävä olut, sokkotestissä olisi varmasti listannut IPAksi. Luumut voisi laskea erikoisemmaksi mämmiksi ja sitä kautta tästä sitten saisi liittymän pääsiäiseen. Etiketissä mainitut appelsiini ja korianteri katoavat jonnekin. 33 cl, 5,5 %, 4/5

lauantai 31. maaliskuuta 2018

Laitilan Mämmi Cream Stout

Reissusta palatessa kotona odotti postilaatikossa uusi Olutposti-lehti, olutkellarissa Mämmiä ja pääsiäinen noin muuten. Laitila on aiemminkin tehnyt Mämmi-olutta, tähän on kuitenkin käytetty oikein Kymppi-mämmiä. Väri on musta, olut tuntuu niin liukkaalta, kun vertaa mämmiin. Maku on hyvä kopio mämmistä, kermasta ja sokerista. Mallas on pehmeää, makeahkoa mämmiä seuraa humalaa. Onhan tämä maailman paras mämmi-olut, kyllähän tätä voi joka pääsiäinen yhden pullollisen nauttia. Jääkaapista ei muuten löydy tänä pääsiäisenä mämmiä, joten tämä korvaa hyvin sen.  33 cl, 5,5, %, 4/5

torstai 29. maaliskuuta 2018

De Molen Kees Marble Good, Bad & Ugly

Arendsnest Proeflokaal Amsterdamissa oli hanassa 52 erilaista hollantilaista olutta, pulloissa en tiedä kuinka monta. Amsterdamilaiseen tyyliin pub oli kapea, mutta se ei ainakaan haitannut. Runsaudenpulassa nappasin tutun nimisen oluen, tosin vain se elokuva oli tuttu. Oluen takana oli kuitenkin 2 tuttua panimoa Kees ja De Molen, varmaankin 3. Eli Marble ei voi olla turhake. Olut on mustaa, vaahto on valkoista ja pitsittävää. Tervaa on nähtävästi aikanaan jäänyt  varastoon kanavapaateista ja sitä on vähän lorautettu olueeseen, ihan reippaastikin. Mausteita on muitakin, makeutta hyppää mukaan vähän takapotkussa. Tervan lisäksi mukana on raikkautta ja mentholia, lakritsaa ja mukavaa pikkupoltetta. Polte jää mukavasti huulille. 25 cl, 8,9 %, 5/5







tiistai 27. maaliskuuta 2018

Brouwerij ’T Ij maistelulauta, Flink, Natte, Zatte, Ijwit, Columbus

Pikkukävelylenkki Ij-joen rannalla olevan tuulimyllylle paljastui lopulta blogistin suunnittelemaksi olutmaisteluksi ’T Ij-panimoravintolassa. Tuulimyllyn allaolevassa panimoravintolassa maistelin viisi eri olutta panimon asettamassa järjestyksessä. Flink on helppo avaus, hedelmäinen pale ale, raikasta sitrusta ja piristäviä humalia 4,7 %, 4/5. Natte on pehmeä dubbeli, ruskeaa, paahteista, makeahkoa, vähän ohutta, liian pieni annos. 6,5 %, 3/5.  Zatte on trippeli ja se on panimon ensimmäinen keitos vuodelta 1985. Vaaleankullankeltainen olut tuo mieleen sahdin, belgihiiva kurkistaa juuri sopivasti hedelmien takaa, alkoholi ei maistu. 8%, 5/5. Ijwit on vehnäolut, hailakan vaaleaa. Sitrusta on reilusti, arvaan että panimon terassilla kesäisin tätä olutta menee paljon. Kesäolut, mutta liian pienessä lasissa. 6,5 %, 5/5. Columbus  on amber ale. Tuntuu helposti juotavalta. Esitteessä lupaillaan valtavaa määriä humalia, mutta ne maistuvat kuitenkin miellyttävästi. Kuparinen olut peittää alkoholin kokonaan. 9 %, 5/5. Pakko ottaa toinen kierros tai testata jotain muuta.Ravintola aukesi klo 14 ja melkein heti baaritiskille oli jonoa. Panimo on lasiseinän takana, joten tavara lienee aika tuoretta. 5 pikkulasillista, prosentteja oli, 5/5