Juhannuspäivän juhlintaan sopi perinteinen sahti, tällä kertaa naantalilaisena versiona. Sitä ei tarvinnut säilyttää kylmässä, mikä on perinteiselle sahdille tyypillistä. Väritys on nimenmukaisesti tummaa suklaata, ei vaahtoa. Tuoksussa löytyy makea mallasta reippaasti, vähän banaaniakin. Täyteläinen olut muistuttaa että jotain tällaista on nautittu päivittäin Hämeen linnassa litratolkulla palkaksi joskus hämärällä keskiajalla. Katajaisuus on vähän piilossa, enemmän on maltaan makeutta. Jälkimaku on vähän jopa hapan. Alkoholit pysyy piilossa, kuten sahdissa on tapana. Makeaa on sen verran että lasi tuntuu tahmealta. Muistelen että joku sukulainen Tuuloksesta olisi sanonut että kunnon sahti menee jalkoihin. 330 ml, 9,0 %, 4/5
Ei kommentteja :
Lähetä kommentti