ALeCoq Imperial Gold

Pakko juoda Albert Le Coqin olutta, koska on mukavaa suosia aina paikallista. ALeCoq tehdään Tartossa ja mm paikallinen urheiluhalli on AleCoq-halli. Imperial on pehmeää ja maussa on pienen pieni sävy metallista joka tuo jälkimakuun vähä makeutta. Voiko tuo nyt olla edes mahdollista? 400 ml, 4,8%, 4/5

Saku Hele

Virolaista olutta taas ja ostospaikkana Tallinna - Tarto vakiopysäytyspaikka: Anna Kauplus, hyvät olutvalikoimat ja kuuma kahvi. Hele on aika hailee olut, ei jatkoon. 50 cl, 5,2% ja 2/5.

Cobra

Intialainen lager-olut yllättää: maailman toisella puolella tehdään ihan samanlaista olutta kuin Keravallakin. Pullo on hieno, lasissa on palmuja, miekkoja ja norsuja ja kaikkea. Maku on ehkä vähän pehmeämpi kuin Koffissa. 330 ml, 4,8%, 2/5

Corona Extra

Meksikolainen olut kuivuu aina mukavasti ikeniin. Muistaakseni pitkän metsäkeikan jälkeen olisi tykkimiehenä toivonut että sotkussa olisi ollut tätä myynnissä. Pehmeää ja helppoa, 335 ml, 4,5%, 4/5

Peroni Nastro Azzurro

Peroni maistuu selvästi italialaiselle oluelle. Pehmeää ja raikasta ja sanotaanko hienostunutta, mikä sopii hienosti Johtavan kolumnin lukemisen painikkeeksi (Syyntakeettomien klubi). 33 cl, 5,1% ja 4/5

Russian Standard Platinium

Huhtikuun arvionnit aloitan venäläisestä Russian Standard Platiniumista. Väri on läpinäkyvä, maku pehmeä ja prosentteihin verrattuna alkoholi maistuu vain jälkimaussa. 50 cl, 40%, 5/5

Kukko Pils

Laitilan Kukko Pilsissäkin on vähän metallin makua ja mukana maistuu myös varsinaissuomalaisen mullan sivumaku. (No nyt meni kyllä arvostelu hifistelyksi.) Olut on kirkasta ja sopisi hyvin janojuomaksi ja mikä ettei Kukko sovi hyvin pääsiäiseenkiin (ei muni) 33 cl, 4,5%, 3/5

Radeberger pilsner

Saksalainen pilsneri oli maultaan metallinen ja lyhyt. Ehkä oluen kylmähkö lämpötila, joka oli reilusti grilliä matalampi, vähensi makua. Etiketissä mainittiin Friedrich August von Sachsen, siitäköhän se Saksan nimi suomenkieleen?

Kwak

Pääsiäisgrillauksen lämpötilan valvontaan valikoitui Kwak. Kwakiahan pitäisi juoda siitä erikoistiimalasin muotoisesta lasista, lasivalikoimasta ei kyllä sellaista löytynyt. Alkuperäisen lasin idea oli etiketin mukaan se että sen sai talteen hevosvaunun kannattimeen ja sellaistakaan ei grillissämme ei ole. Olut on kastanjanruskeaa ja maultaan aika mietoa ehkä vähän makeaa (ei mämmiä tarvita tänä pääsiäisenä). Joskus kauan sitten Kwakin juomisesta joutui Birgerissä(?) maksamaan 50 mk:n pantin, lasista, mausta selvisi kait vähemmällä. 75cl, 8,4% ja 4/5

Old Tom with Chocolate (Robinsons)

Englantilaista alea maustettuna suklaalla, jossain oudossa oluthuumassa ostettua olutta, eihän suklaata ja olutta kuulu sekoittaa. Oluen väri antaa vihjeen siitä että idea olisi vähän niin kuin kokeiluasteen idea, oluen seassa näyttää olevan jotain pieniä hippuja. Maku ei oikein ole suklaatakaan, vaikka etiketin mukaan suklaan on tehnyt oikea suklatieeri (itse käännetty). Jälkimaussa taitaa vähän tuntua suklaa. 330 ml, 6,0%, 2/5

Double Bock Strong Lager A Le Coq

Pääsiäistä ennakoiden tuplapukki, vai hetkinen pukkihan kai viittaa enemmän jouluun, no ennakoidaan joulua. Vahvaa olutta mutta makua on aika vähän, tavallista lageria. Mutta kyllä menee kurkusta alas ilman vaikeuksia ja janokin ehkä lähtee. Kuvassa olevan kirjan mukaan arvon aina seuraavan kappaleen soittimesta, Spotifystä siis. 33 cl, 7%, 3/5

Bear Beer

Tanskalainen(?) Bear Beer on varmasti englanninopettajien lempiolutmerkki: Bear bear beer in your mind, case of 24 is enough. Jos olutta ei vielä tuolla lauseella mainosteta, niin jään odottelemaan yhteydenottoa Harboen panimolta. Tjaah ehkä sitä on turha odottaa sillä olut on niin tavallista että arvostelu varmaan vesittää toiveeni. Olut maistuu aika väkevältä, ei oikein muulta. 33 cl, 5,0% ja 2/5, käy hyvin saunaolueksi kylläkin. Nyt ymmärrän että kerrotaan että ulkomaalaiset luulee että Suomessakin on jääkarhuja, kun Tanskassakin on ainakin oluttölkissä, tjaah eikös Carlsbergillä ollut elefantti, tosin niitähän onkin nähty vaaleanpunaisina ympäri maailmaa. Ainiin Grönlantihan kuuluu Tanskaan, kai siellä on jääkarhuja?

Liefmans Glühkriek

Jouluolueksi ostettu belgialainen olut oli jäänyt odottelemaan juontivuoroaan aika pitkään. Aikamoiset ennakkoluulot on olleet tätä olutta kohtaan, joten jouluolut nautittiin nyt nauttien takaterassin auringosta ja lämmöstä vasta maaliskuussa. Pullon kyljessä kerrottiin että olut pitää lämmittää 70 asteeseen (Glüh). Lämmitintä oluen vesihauteessa, joten ihan 70-asteista olut ei ollut, mutta hehkua oli. Maku oli mausteinen ja ei onneksi liian hedelmäinen (kriek) ja lämpö + hapokkuus oli ovela yhdistelmä. Jouluglögi menee kyllä vaihtoon, jos vaan Alkosta tätä ensi jouluna vielä saa. Ehkä arvosteluasteikko on kovilla kun samaan sarjaan laitetaan tällainen ja tavallisemmaksi oluet, ennakkoasetelmissa tälle oli tulossa 1/5, mutta 75 cl, 6,0%, 5/5.

Old Empire (Marston's)

Vanha imperiumi on englantilainen IPA-olut. Ei niin katkera kuin BrewDogit, vaan lempeämpi.Tämä tuoksuu enemmän oluelle kuin ipat normaalisti. (Oikoluku ehdotti tuohon sanaa ipad ja olisihan sekin toistaiseksi vielä ollut totta.) Maku on voimakas. Sitten vanhaa kunnon peliautomaatin tuplaus-musiikkia 4 vai 5 vai 4 vai 5, nyt ei kuulukaan Kosh vaan 50 cl, 5,7% ja 5/5.

Saku Originaal

Eräs arvostamani olutasiantuntija sanoi että Sakussa on maku. Saunaolueksi nautittua Sakua siemaillessani mietin että pitääkö tuo paikkaansa. Ehkä tässä on koffia terävämpi maku, mutta ei mitään erikoista luonnetta. Jälkimaku on pidempi. 33 cl, 5,2 % ja 2/5.