Siperia

Plevnan Imperial Stout maistellaan kotisohvalla. Mustaa ja paksua olutta ja komea ruskea vaahtokukka lupaavat perinteistä makua. Makuun on kuitenkin lisätty humalaa ja suolla kasvanutta kuusta. Erikoinen yhdistelmä on noh speciaali, jotenkin liian kitkerä jälkimaku jää, saisi olla makeampaa

0,33l, 8%, 4/5

Malmgård Hurmos Villi Wäinö 5 v

Kun on kuunnellut päivän MicroSoftin uusimmista tuoteuutuuksista asiantuntijoilta, alkaa tuntemaan että miksi näitä ei ole vielä omaksunut ja ottanut käyttöön. Sp4:ien ja R2:ien on hyvä palata downtoearth-tuotteisiin, joihin ei tarvitse asennella updateja. Helsingin Kalevankadun Villi Wäinön 5-vuotisolut palauttaa mukavasti pilvistä (heh) maan pinnalle. Brown Ale maistuu vähän vehnäoluen ja ah niin muodikkaan (ja hyvän) IPAn yhdistelmältä. Valuu nielusta helposti alas ja on hyvää. 1/2 l, 5,5%, 5/5. 

Albert LeCoq Imperial Ale

Judokatsomossa istumisen päätteeksi nautittiin paikallista (tartolaista) olutta. Jostain syystä olut maistuu viskiltä. Tuoksu on mausteinen, kuten makukin. Vähän tympeää, hieno pullo antoi ymmärtää että olisi jotain hyvää luvassa. Ehkä Venäjän keisarille toimitettua olutta on ollut tarve vanhanaikaisesti terästää? 400 ml, 5,0%, 2/5

Öö

Tarton uusimmassa olutravintolassa maisteltiin Öö-olutta. Eilen illalla ihmeteltiin kävelykatu Rüütlillä noin 30 "ylioppilasPIPOpäistä" herraa, jotka lauloivat jonkun laulun ja katosivat sitten jonnekin kellarikerrokseen. Paikkahan oli J. R. Schrammi Keller, uusi olutravintola. Baarimikko suositteli tietysti paikallista Goldia, mutta lasiin tuli kuitenkin yönmustaa Öötä. Ainakin sitä on helppo tilata vaikka valikoimaa on  todella runsaasti, arviolta parisataa. Kahvia on maussa ja jostain tulee mieleen sana vanilja, jota maussa ei taida olla, muuta jotenkin se sopisi arvioon, kuten sanat mokka ja nahkakin. Sopii hyvin marraskuun pimeisiin ööihin. Põhjala on panimon nimi, sekin sopii. Nettisivut eivät näytä olevan vielä valmiit. In hops we trust!

0,33 l, 9,5%, 4/5

Saku Tokyo

Pullollinen-blogin 1-vuotissynttäreitä juhlitaan Tartossa, juhlajuomaksi osui ei-ihan paikallinen, mutta virolainen kuitenkin. Tokyo on japanilaishenkinen makeahko riisiäkinkö sisältävä olut. Maku on raikas, vähän hedelmäinen ja jotenkin tulee mieleen nallekarkit tai kemiantuntien, olikohan ne, esterikokeet. Olut on suodattamaton, mutta suhteellisen kirkas. Sekavahko kokemus: hyvää, mutta jotenkin limaista tai liian makeaa. 

50 cl, 5,0%, 3/5

Ginger Grouse

Keppanakellarissa olisi voinut ottaa jälkiruoaksi köyhät ritarit, mutta nyt valikoitui Famous Grouse viskillä maustettu inkivääriolut. Kategoria on kyllä olut-blogistin sfäärin äärilaidalla. Lasiin kaadettiin lisäksi jäätä ja lime. Maku oli aika limunainen, vähän makea, mutta ei liikaa, inkivääri maistuu, viski ehkä vähän tuoksahtaa nielaistessa. Helleolut, mutta kun nyt on marraskuu. 275 ml, 4,0%, 4/5

Snake Dog IPA

Flying Dogin Snake Dog IPAa tarvittiin vielä Tappajasian kukistamiseen Keppanakellarissa. Tappajasika ja edellinen Brewdog laittavat kyllä käärmekoiran aika kovalle koetukselle. Humalaa on paljon, mutta maisteluajankohta on mahdollisimman heikko. Käärmeen ja koiran jälkeläinen kyllä sopii Keppanakellarin tunnelmaan. 

335 ml, 7,1%, 4/5

Brew Dog Hardcore IPA

Isänpäivänä tuli oikein mieleinen isänpäivälahja pojilta, isänpäivälounas Suomen suurimman olutvalikoiman äärellä. Keppanakellari on keskellä ei mitään Liesjärven lähistöllä, Forssan kainalossa (heh). 280 olutmerkistä BrewDogin hardcore IPA valittiin Tappajasian kyytipojaksi. Simaa ja humalaa on maussa, joka täyttää kyllä koko suun ja nielun. Kyllä Panimokoira osaa. 

330 ml, 9,2%, 5/5

Black Tokyo Horizon

Olut on nauttimista varten. Brew Dogin Mikkellerin ja Nogne-Øn kanssa paneman yhteistyön tuloksena on syntynyt mysteerinen imperial stout. Makea ja tumma siirappinen liemi täyttää suun, nielun ja vatsan jättäen poskiin tiiviin maun. Ihan heti perään ei voi kulauttaa toista annosta, hörppyväli lähenee viskiä. Tämä on tummien oluiden kuningas. Tai siis onkohan tämä nyt enää olutta ollenkaan? 330 ml, 15,2%, 5/5

East India Pale Ale Brooklyn

Lauantai-iltapäiväolueksi valikoitui Heminwayn valikoimasta Itä-Intian kalpeaa olutta Brooklynistä. Maku on katkeraa taas, vielä ei joulu-olut maistunut, mutta joka sekuntti vie lähemmäs joulua ja joulu-oluita. Tässä ipassa on jotenkin maku erityisen terävä, maistuu vähän liikaa nenässä. Aika väkevää, jälkimaku parantaa ensivaikutelmaa. 33,5 cl, 6,9%, 5/5