Käbliku & Sip Kolmas Aastapäev Kakao Ja Vanilliga Imperial Stout

Tarton Aparaaditehaksen Sip Veini- ja öllepoodista ostin kaupan omaa olutta, jonka Käbliku Pruulikoda on valmistanut kaupan 3-vuotissynttäreitä varten. Kaadettaessa lasiin paljastuu punaista sävyä mustasta oluesta, vaahtoa ei oikein synny. Maussa on luvatusti kaakaota ja vaniljaa. Makeus peittää alkoholia ja humalat lopuksi peittävät makeutta. Olut on liukasta ja vähähiilihappoista. Alkoholi kyllä tuntuu reippaasti varsinkin jälkimaussa. Todella lämmittävää, ei ole kevytolutta vaan raskaampaa, silti olutta on helppo juoda. Mielipide vähän vaihtelee juodessa, että onko tämä nyt jotain olutkonjakkkia vai erityisen hyvää olutta.  60 IBU, 330 ml, 10,5 %, 5/5

Sonnisaari Humalaja IPA

Oululainen Sonnisaaren panimo on jäänyt mieleen vierailusta Oulun Oluthuone Leskiseen ja tietysti oivaltavista oluiden nimistä. Humalajan etiketissä on Himalajan kuva, se varmaan kuvastaa humaloiden määrää oluessa. Väri on samea oranssi ja vaahtoa löytyy vähän, mutta se sinnittelee mukavasti. Tuoksu on hedelmäinen. Makua voisi kuvailla pehmeäksi, puhtaaksi ja tietty havuisen humalaiseksi ja hedelmäiseksi. Sitruunat ja muut hedelmät tuovat reilun hedelmäisen maun, joka täydentyy sitten reilun ja pehmeän humalaisuuden miellyttävään kokonaisuuteen.  Etiketti kertoo valmistuksessa käytetyn ohramaltaan lisäksi kaurahiutaleita ja vehnämallasta, liekö niissä pehmeyden salaisuus. Alkossa käydessä pitää tarkkailla huolella että Humalajan kokoluokassa oleva niin tasapainoinen olut vaan pääse jäämään hyllyyn. 330 ml, 6,7 %, 5/5

Troost Springsour

Amsterdamista tuli tietysti hankittua matkamuistoja. Yhden mukana ostin De Bierkoningin hienosta olutkaupasta oikein lasinkin ja sen pullollisen maistelen muistellen Amsterdamin tuoksuja ja oluita. De Bierkoningissa oli oikein omat hyllynsä amsterdamilaisille oluille. Springsour on samean  vaaleankeltainen, heikkovaahtoinen olut. Tuoksu ja maku on sitruunainen eli reilusti hapan, mutta silti hedelmäinen. Välillä vähän pullahiivainen tunnelma pöllähtää esille. Mukavasti tasapainoisesti hedelmä tulee ensin, sitten jälkimaussa hapanta. Kevääseenhän tällainen sopii mainiosti, sovitaan että se alkoi eilen, kun lumisateet olivat loppuneet. 330 ml, 4,5 %, 4/5

Mufloni Pääsisäine

Porilainen pääsiäisolut on tumman ruskeaa, vähän punaiseen taipuvaa ja vaahtoa syntyy heikosti. Tuoksu on maltainen, mielikuvat mämmiin on päänsisäisen oluen kohdalla haihdutettava. Maku on oiva, mallasta, humalaa, makeutta ja jälkimaussa katkeruutta. Humalaisuus jää suuhun sitten tasoittamaan seuraavan hörpyn makeutta. Ovelaa, tummat hedelmät siistiytyvät kun herra humala niin käskee.  English Strong Aleksi tämän määrittelee Ratebeer, jännittävä olut, sokkotestissä olisi varmasti listannut IPAksi. Luumut voisi laskea erikoisemmaksi mämmiksi ja sitä kautta tästä sitten saisi liittymän pääsiäiseen. Etiketissä mainitut appelsiini ja korianteri katoavat jonnekin. 33 cl, 5,5 %, 4/5

Laitilan Mämmi Cream Stout

Reissusta palatessa kotona odotti postilaatikossa uusi Olutposti-lehti, olutkellarissa Mämmiä ja pääsiäinen noin muuten. Laitila on aiemminkin tehnyt Mämmi-olutta, tähän on kuitenkin käytetty oikein Kymppi-mämmiä. Väri on musta, olut tuntuu niin liukkaalta, kun vertaa mämmiin. Maku on hyvä kopio mämmistä, kermasta ja sokerista. Mallas on pehmeää, makeahkoa mämmiä seuraa humalaa. Onhan tämä maailman paras mämmi-olut, kyllähän tätä voi joka pääsiäinen yhden pullollisen nauttia. Jääkaapista ei muuten löydy tänä pääsiäisenä mämmiä, joten tämä korvaa hyvin sen.  33 cl, 5,5, %, 4/5

De Molen Kees Marble Good, Bad & Ugly

Arendsnest Proeflokaal Amsterdamissa oli hanassa 52 erilaista hollantilaista olutta, pulloissa en tiedä kuinka monta. Amsterdamilaiseen tyyliin pub oli kapea, mutta se ei ainakaan haitannut. Runsaudenpulassa nappasin tutun nimisen oluen, tosin vain se elokuva oli tuttu. Oluen takana oli kuitenkin 2 tuttua panimoa Kees ja De Molen, varmaankin 3. Eli Marble ei voi olla turhake. Olut on mustaa, vaahto on valkoista ja pitsittävää. Tervaa on nähtävästi aikanaan jäänyt  varastoon kanavapaateista ja sitä on vähän lorautettu olueeseen, ihan reippaastikin. Mausteita on muitakin, makeutta hyppää mukaan vähän takapotkussa. Tervan lisäksi mukana on raikkautta ja mentholia, lakritsaa ja mukavaa pikkupoltetta. Polte jää mukavasti huulille. 25 cl, 8,9 %, 5/5

Brouwerij ’T Ij maistelulauta, Flink, Natte, Zatte, Ijwit, Columbus

Pikkukävelylenkki Ij-joen rannalla olevan tuulimyllylle paljastui lopulta blogistin suunnittelemaksi olutmaisteluksi ’T Ij-panimoravintolassa. Tuulimyllyn allaolevassa panimoravintolassa maistelin viisi eri olutta panimon asettamassa järjestyksessä. Flink on helppo avaus, hedelmäinen pale ale, raikasta sitrusta ja piristäviä humalia 4,7 %, 4/5. Natte on pehmeä dubbeli, ruskeaa, paahteista, makeahkoa, vähän ohutta, liian pieni annos. 6,5 %, 3/5.  Zatte on trippeli ja se on panimon ensimmäinen keitos vuodelta 1985. Vaaleankullankeltainen olut tuo mieleen sahdin, belgihiiva kurkistaa juuri sopivasti hedelmien takaa, alkoholi ei maistu. 8%, 5/5. Ijwit on vehnäolut, hailakan vaaleaa. Sitrusta on reilusti, arvaan että panimon terassilla kesäisin tätä olutta menee paljon. Kesäolut, mutta liian pienessä lasissa. 6,5 %, 5/5. Columbus  on amber ale. Tuntuu helposti juotavalta. Esitteessä lupaillaan valtavaa määriä humalia, mutta ne maistuvat kuitenkin miellyttävästi. Kuparinen olut peittää alkoholin kokonaan. 9 %, 5/5. Pakko ottaa toinen kierros tai testata jotain muuta.Ravintola aukesi klo 14 ja melkein heti baaritiskille oli jonoa. Panimo on lasiseinän takana, joten tavara lienee aika tuoretta. 5 pikkulasillista, prosentteja oli, 5/5 

De Molen Rasputin Imperial Stout-ish

Amsterdamin iltapäivän kääntyessä illaksi pieni elpyminen hotellihuoneessa ja tölkillinen  olutta lepuuttavat sopivasti. Kävin aamupäivällä De Bierkoning -olutkaupassa ostoksilla, keskityin amsterdamilaisiin oluisiin ja illaksi ostin tämän hollantilaisen oluen. Vähän kyllä epäilytti stout ja tölkki - yhdistelmä. Olut oli kuitenkin mustaa ja vaahto beigeä. Maku on todella täyteläinen, pehmeä olut tuntuu kuin joisi vaahtoa koko ajan. Lämmittää. Maussa on kahvia ja pehmeää maitosuklaata. Vahvaa monella tapaa, mutta olut vaan miellyttää mieltä ja makunystyröitä. Kahvikarkit eivät ole näin pehmeitä,  humalat vähän lopuksi kipristelevät, kuninkaallisen pehmeästi. EBC 202, 46 EBU, 33 cl, 5/5

Cool Head Brew Orava Brewing Orwellian Nightmare Imperial Stout

1984 on vaihdettu Big Brother -henkisessä etiketissä 2018:ksi. Tölkistä kaatuu mustaa, vaahto on ruskeaan taittuva ja katoavainen. Tuoksussa on lakritsaa. Maku on tuoksun mukaista, lakritsaa. Alkoholi on läsnä. Paahteinen mallas saa sävyjä vaniljasta. Jälkimaussa humalia, alkoholia vai onko se  vanilja joka vähän häiritsee. Makua on paljon, makeaa, rauhoittavaa kamaa, vähän jopa raskasta. Nimeämisessä ja etiketissä on tyyliä.. 330 ml, 10 %, 4/5

Redchurch Old Ford Export Stout

Alkon hyllyltä bongasin Redchurch panimon oluen, panimo oli merkitty huomiokynällä blogistin muistiinpanoihin. Lontoolainen panimo tuntuu olevan kotikentällään stoutin kanssa. Olut on mustaa. Vaahto on kermainen ja kestävä. Tuoksu on reilusti salmiakkinen. Maku paljastuu pehmeäksi mokaksi, oikein ranskalaista paahtoa isosta kupista. Salmiakki jää taustalle, paahteisuus pehmeästi on eturintamassa. Redchurch on syytä merkitä muistiinpanoihin vielä vahvemmalla huomiokynällä. Laiskaa, mutta niin rauhoittavaa, humalat pysyvät taustalla, kurkistelevat kuitenkin, pehmeää samettia. Onhan tämä herkkua. 330 ml, 7,5 %, 5/5