Tartolainen uusiseelantillaisilla humalilla katkeroitu pale ale on lasiin kaadettaessa ohuen keltaista ja isokuplaista ja runsasta vaahtoa. Kuohun asetettua väri on tasaantunut vaalean keltaiseksi. Tuoksussa on hedelmiä, ainakin appelsiinia. Maku on vähän ohut ja appelsiini muuntuu miedoksi greipiksi. Hiilihappoa on paljon, runko on vähän ohut. Linnunmaitoa en ole maistanut, olen luullut sitä vähän tätä paremmaksi. Humalia ja puuta jää jälkimakuun. 0,33 l, 4,5 %, 3/5
Vantaalaisen panimon Belgiassa paneman puu-ipan ostin Tartosta ja toin sen sitten Hämeenlinnaan maisteltavaksi. Väri on samean kuparista ja vaahto tiivistä vähän likaista ja valkoista. Tuoksu on mieto vähän simamainen. Maku on vanha kunnon ipa, mallasta, hitusen sitruunaa, mäntypökköä, vähän katkeroa ja hitusen arvokkaan oloista tammea. Jälkimaku on katkeruutta, ei yhtään liikaa, vaan juuri sopivasti. 330 ml, 6,0 %, 5/5
Musta mausteinen stout tuo vähän joulutunnelmaa. Tuoksu on paahteinen ja mausteinen, no jouluinen ja vähän salmiakkia. Vaahto oli isokuplaista. Maku on kuin Maustemesta-käynnin ostoslistalta, anista, inkivääriä, muskottia, kanelia, neilikkaa ja mallasta. Vaikka lista on pelottavan pitkä, niin kokonaisuus on ihan makuhermoja miellyttävä. Jälkimaku on lempeä, vähän joulupullaa, jännästi salmiakkia taas. 330 ml, 7,8 %, 4/5
Tekstit
Kaikki kommentit
