Näytetään tekstit, joissa on tunniste takaposki. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste takaposki. Näytä kaikki tekstit

lauantai 13. tammikuuta 2018

Pühaste Kaleidoskoop

Tarton ostosiltapäivä huipentui Rüütlin Õllepood Nr 1:een. Janohan oluita valitessa tuli, joten pari sataa metriä kävelyä ja houkutus kävi liian suureksi. Pihvipaikka MeatMarketin cocktail-puolelta löytyi mukavia oluita, yksi olikin õllepoodista tuttu. Kaleidoskooppi on samean oranssia tupla-IPAa, vaahto on katoava, mutta pitsittää lasin. Maku on humalainen, hedelmiä tropiikista, pehmeää, makeaa, happamuutta jopa helppoa, humalat palaavat jälkimaussa miellyttävästi kuivattamaan takaposkia. Etiketti on taattua Pühaste-tyyliä, oluttaidetta. IBU 70, 0,33 l, 8,5 %, 5/5


torstai 21. heinäkuuta 2016

Sonnisaari PissUp NZPA

Pikku Roballa täytyi vähän lepuutella jalkoja, kun Tommyknocker osui kohdalle. Tiskiltä löytyi kansainvälistä menoa: oululainen, uusiseelantilaisista humalista pantu Amerikan Pale Ale. Taululla luki apa, baarimikko sanoi että kyseessä on mieluummin kylläkin NZPA, kansainvälistä siis. Väri on mukavan puhdas perusolut, tuoksu on vaimea. Maku on vähän umpeutunut. Humalia on mutta, vähän tunkkaista. Lämmetessä makuun tulee hedelmiä. Kuiva jälkimaku jää takaposkiin pyörimään. Vehnää ei kyllä tunnista. Oluen nimi kait tarkoittaa ryyppäämistä, kait tämä siihen sitten sopii. Ehkä ei kuitenkaan toista tällaista nyt. 0,4 l, 5,4 %, 3/5
 

torstai 11. helmikuuta 2016

Mikkeller American Dream

Saunaolueksi valitsin jonkun aikaa vuoroaan odottaneen Mikkellerin vaalean oluen. Onko tämä nyt sitten APA, IPA, humalainen pilsner vai humalainen lager. Tuoksusta kun lähtee analysoimaan niin ollaan vahvasti humalaisen mäntymetsän ja sitruunan kombossa. Maku tuo mieleen ensimmäiset  maistamani BrewDogin IPAt, tai sen tunnelman kun humalat täyttävät takaposket ensimmäistä kertaa oikein kunnolla. Jälkimaku on totaalisen kuiva, eli täydellinen siinä mielessä että vain seuraava pullollinen tätä voisi tuon kuivuuden poistaa. Humalapylväs yltää nielusta vatsaan saakka.  Suomalaisista maitokaupoista tätä on joskus myös saanut, täytyy alkaa taas tarkkailemaan lähikaupan oluthyllyä sillä silmällä että siellä voi tosiaan olla herkkuja tarjolla. De Proefin panimo on mainittu takaetiketissä. 330 ml, 4,6 %, 5/5

keskiviikko 26. helmikuuta 2014

Svyturys Extra

Kun on kiertänyt koko päivän Vilnan vanhaa kaupunkia, niin kyllä Svyturus Extra auttaa kummasti. Olut on käsittääkseni Liettuan juoduin. Peruslager ei sisällä mitään yllätystä, pehmeä vähän makeahko maku, takaposkiin jää pieni aavistus humalasta. Tärkein tehtävä kyllä tältä oluelta onnistuu, tosin toisenkin voisi kyllä juoda. 
50 cl, n 5%, 3/5

perjantai 6. syyskuuta 2013

Hasseröder Premium Pils Anstoß nur mit Auerhahn


Kuvan mauste ei liity arviointiin. Syyskauden avaa saksalainen sponsoroitu Pils. Merkki taitaa olla tuttu Keski-Euroopan mäkiviikon katsomoista, vuosien tuijotuksen jälkeen tänään selvisi että nimessä ei olekaan yhtään L-kirjainta. Aika tavallista olutta, maku on lyhyt, mutta jotain jää mukavasti takaposkiin kutittelemaan. Loppua kohti tämäkin alkaa maistumaan paremmalta, makua ikään kuin kertyy. 50 cl, 4,9%, 4/5