To Øl House of Pale

S-marketin hyllyllä on pitkään odotellut tanskalainen pale ale. Saunajuomaksi valkoisen tölkillisen sisältö paljasti itsensä kuultavan ja samean oranssiksi ja vaahtosi valkoisella kestävällä sametilla. Tuoksussa on sitrusta ja taustalla väijyy keväistä mäntymetsää. Maku on NEIPAmaista mehuisuutta, humalat on pehmeitä, mutta tuntuvia. Ihan yksinkertaisesti sanottuna hyvää olutta, makeus ja katkeruus on hienossa tasapainossa. 44 cl, 5,5 %, 5/5

Anderson's Darknight Bourbon BA

Olutkellarin perukoilta nappasin tartolaista olutta, barley wineähän se olikin. Barley wine on aina vähän pelottava maisteltava. Mutta vahalla suljettu tummaetikettinen pullollinen on nähtävästi ollut Tarton olutkaupassa vastustamaton ostos. Tynnyrikypsytetty olut on mustaa ja raskaasti liikkuvaa, vaahto on tumman ruskeaa. Tuoksussa kypsät tummat hedelmät ponnistavat kahvin ja bourbonin takaa esille. Maistuu alkuun alkoholia ja makeaa mallasta, alkoholi kääntyy viskin suuntaan ja maltaan takaa kuplii reilusti hiilihappoa ja paahteisuutta ja suklaata. Alkoholia on liikaa, mutta kokonaisuus on tyylikäs. 0,33 l, 14,8 %, 4/5

Musa & Cockburn Remistura 2021

Lissabonin matkamuiston ostin Musa-panimon baarista. Arvonta osui belgityyppistä golden aleen, joka on tehty Cockburnsin viinikellarin kanssa yhteistyönä. Väri on syvää oranssia ja vaahtoa tulee vähäisesti. Tuoksuu lievästi hiivaiselta. Maku on mukava, vaikea eritellä että mikä tässä oikein maistuu. Olisiko vähän hapanta, toisaalta maltaan makeutta, mutta ei liikaa, hedelmät on kypsähköjä, vähän purukumia. Tynnyrikypsytyksestä ei ole jäänyt makuja portviinistä, vaikka sitä vähän odottelin, mieluummin kuivaa valkoviiniä. Alkoholia ei oikein huomaa, lämmittää silti. Maku on jotenkin vähäinen, mutta samalla täyttävä. 33 cl, 9,9 %, 4/5