Kees Hazy Sunrise

Utrechtin keskustakävelyn jälkeen askeleet kääntyivät kartalle etukäteen merkittyyn ravintolaan.  t'Taphuysin hanaoluttarjonta oli varmaankin yli 50 eri olutta ja erikoisuutena oli että hanat oli itsepalveluhanoja ja ne toimivat tiskiltä ostettavalla kortilla. Veloitus meni senttilitran tarkkuudella. Valinnanvaikeudessa oli tyydyttävä intuitioon, valitsin hollantilaisen ipan. Hanankäyttäjä sai oluen vaahtoamaan reilusti valkoisella, oluen väri oli haaleankeltainen. Tuoksu on aika sitruunainen. Maku on sitruunainen ja greippinen. Kokonaisuus on vähän ohut, mutta alkoholi on kuitenkin täysin piilossa. Kyllä tämä kuitenkin vetää suun mieluummin hymyyn, raikastahan tämä on. 28 cl, 7,1 %, 4/5 

Gulpener Korenwolf

Hollantilaisen panimon keltainen vehnäolut on saanut nimensä paikallisen hamsterin mukaan. Oluen vaahto on valkoista. Tuoksuu  maltaalta ja vehnältä. Maku on kirpeähkö, vähän sitruunaa, ei ole kovin makeaa alkuun, mutta hörppiessä makeus vähän tulee enemmän esille. Raikasta ja silti vähän kuivaa on tämä neljästä viljasta valmistettu witbierin. 0,5 l, 5,0 %, 3/5

Texels Skiller Wit

Hollannin Texels-saarelta tulee samannimisen panimon wit-olut. Se on kirkkaan vaalean keltaista ja vaahtoaa valkoisella. Tuoksu on vehnäinen ja reippaasti mausteinen. Maku on raikas ja mausteinen, ehkä jopa tupakkaakin, makeutta myös. Jälkimaku on lievästi mausteinen ja ihan vähän katkera ja makeutta. Helleolut. Nautiskelin oluen Utrechtin belgilalaishenkisessä olutkahvilassa, joka on entinen kirkko, tunnelma ei kuitenkaan ollut mitenkään harras. 0,3 l, 5,0 %, 4/5

Brothers In Law Orloff Blond IPA

Utrechtilaisen panimon vaalea ipa on melko läpikuultamatonta oranssia ja kirkkaan valkoista vaahtoa. Tuoksussa on mallasta. Maku on kuusinen tai jopa vähän katajainen. Aika kuivaa, taustalla vaikuttaa mallas, havut on kuitenkin etualalla, kokonaisuus on täyteläinen, taustalla vielä vähän hiivaakin. Oluen maistelin Orloff-ravintolan terassilla, täytyy tilata toinenkin, kun sadekuuro yllätti. 0,25 l, 6,0 %, 4/5

Pühaste Ivory Tower Motueka DDH IPA

Tartolainen ipa on oranssia ja se vaahtoaa vähäisesti. Tuoksussa on hedelmiä, humalia ja hitusen humusta. Maku on ensihörpyllä leveä, vähän makea, sopivasti kypsiä hedelmiä tropiikista, sitrusta ja vähän eucalyptusta. Uusiseelantilainen motueka-humala toimii hyvin. Mukava jälkimaku jättää vähän kirpeyttä. 0,33 l, 6,8 %, 5/5

Anderson's Miami Weisse

Tartolainen vehnäolut on vaaleaa kuparia, vaahto on sitkeä ja valkoinen. Tuoksussa löytyy vehnäistä banaania. Maussa on osaset kohdillaan, kokonaisuus on raikas ja pehmeä. Jälkimaku ei muutu mitenkään, hitusen mausteita saattaa olla lisänä. Ehkä tämä on sellainen porttiteoriaa todistava olut, kun aloin ihmettelemän että eipäs ole tullut maisteltua vehnäoluita, pitää ottaa agendalle. 0,33 l, 5,0 %, 4/5

Ape Treehugger’s Vienna IPA

United Gypsiesin myymälän ostosreissun saaliinjako jatkui helteisen akryylilevynmetsästysreissun jälkeen kotiterassilla. Värikkään etiketin takaa paljastuu ruskeaa hienosti kuohuvaa ipaa. Mallasrunko on tukeva jo tuoksussa, maussa vahvistuu vielä. Maku on lupaavasti kirpeyttä, vähän multaa ja humalia. Tunnelmaksi jää yllättävä raikkaus.  33 cl, 6 %, 4/5

Pikkaralan Germandarin West Coast Pilsner

Lohjalta ostin itselle tuntemattoman oululaisen panimon kuparista pilsneriä. Se vaahtoaa tiiviillä valkoisella vaahdolla. Tuoksu on vähän makeaa mallasta. Ensihörppy on aika humalaisen katkera. Sellaista kunnon oluttahan tämä on. Hiilihappo kutittelee suuta, peloista poiketen mandariinia ei onneksi löydy, vähän ehkä kirpeitä ananaskarkkeja. Humalia on tavallista pilsneriä enemmän, ei haittaa. Jälkimaku on pitkä ja vahva. 0,33 l, 6,0 %, 4/5

Anderson's & Blackout Mangowar

Kirkkaan keltainen, pienellä harmaudella, on virolainen hapanolut. Vaahto on hätäistä ja höttöistä vaaleaa kuplaa. Tuoksu on trooppisen hedelmäinen, lämmin ja paksu. Maku on mangoa, vahvasti, happamuus on mukavaa pistelyä ikenissä ja poskissa. Happamuus on jotenkin virkistävää, makeus on kohdillaan. Rotevasti on makua, helle ja terassi ansaitsevat juuri tällaisen juoman. 0,33 l, 5,9 %, 5/5 

United Gypsies The Mangover w/ Mango

Lohjalaisen tölkillisen sisältö on keltaoranssi, vaahto on nopeasti katoava. Tuoksuu heikosti metallilta ja hedelmiltä. Maku on jotenkin sekava, en oikein saa siitä kiinni. Vehnäisyys väistelee, mangoja en tunnista, luulin makeaksi, happamuutta on vähän. Sitruunan valkoista kuorta, väljää. 0,33 l, 5,3 %, 2/5

Olutmestari Super Dry Ale

Vakka-Suomen panimon kultaista tölkillistä koristaa taide-etiketti. Olut on myös kultaista, vaahto vähän vaimeaa. Tuoksu on hillityn hedelmäismaltainen. Maussa on etiketissä luvattua ja vähän outoa valkoviinimäisyyttä. Ovela tai vähän outo muodostuu kokonaisuudesta. Kuivaa on, vähän ohutta, mutta kuivuus ja humalaisuus tuo omaa  jännitettä, valkoviiniefekti on erikoinen. Uusintakaadolla vaahto kertoo että se on oikeasti höttöistä ja valkeaa, mutta katovaista. 0,44 l, 5,0 %, 2/5

Kirkstall Judicious Juicy Pale

Leedsistä Alkon kautta tullut pale ale on sameaa, harmaaseen hitusen taipuvaa keltaista, valkealla kuohuvaa olutta. Tuoksu on hedelmäinen, reippaasti, vähän humalat virkistävät. Etiketissä luvattua punaista greippiä ja muita sitruksia on antamassa kirpeyttä, puuduttavat vähän kieltä. Humalien havuisuus on kohdillaan. Etiketti kuvaa hyvin oluen tunnelmaa. Luulisi vähän väkevämmäksi, sopii hyvin saunan jälkeiseen vilvoitteluun. Varmaan pitää ottaa uusintamaisteluun vielä. 440 ml, 4,8 %, 5/5 

Εza Circe’s Spell Odyssey Red Ale

Ateenan Exarchiassa olevan majoituspaikan kattoterassilla oli lämmintä, noin 30 astetta, mutta se ei estänyt yhden oluen nauttimista ennen iltakävelyä. Odysseuksen väri on aika kuparinen, kuplintaa syntyy. Vaahto on valkoinen. Tuoksu on heikosti maltainen. Etiketti kertoo että sitrusta ja korianteria olisi mausteina. Maku onkin aika karamellimainen, aika outo kokonaisuus. Kirken loitsu on muuttanut red alen aika erikoiseksi. 330ml, 7 %,  2/5

Kehribari Amber Ale

Ateenan Neapolisin tai lähialueiden sokkeloissa pysähdyin Paliomagazo tai jonkun senkaltaisten baarin terassille. Tarjoilija kertoi soittavansa iltaisin bouzukia ja sanoi että baarissa ei ole Heinekenia, vaan jotain hänen kaverinsa pienpanimo-oluita. Valitsin lähinnä kreikankielisen selostuksen perusteella punaista olutta. Amber ale paljastui punaruskeaksi ja vaahto ohueksi mutta tiiviiksi. Tuoksussa on hitusen hedelmää ja hiivoja. Jälkimaku on vähän hapan ja vähän humalainen. Baarin kaiuttimista soi Foreignerin I Wanna Know What Love Is, Stingin Fragile ja Terence Trent d’Arby Sign Your Name, kadun toisella puolella olevasta CBD-kaupan kulmilta pöllähtää välillä omia tuoksuja. Lämpötila on yli 30 astetta. Tunnelmaa on. 330 ml, 5,6 %, 4/5 

33 Elysia (ΕΛΥΣΙΑ) West Coast Pilsner

Lomapäivän iltapäiväolut nautitaan taas helteisellä paroikialaisella terassilla. Kreikkalainen pilsneri on sameaa kultaa, vaahto on tiivis ja tyylikäs. Tuoksussa on paljon kukkasia. Mausta ei ensimmäisenä tule mieleen saksalaiset pilsneri, hedelmäisyyttä täydentää lievät humalat, jotenkin jälkimaku on kuitenkin kuivuuttakin tarjoava. Jännä olut on. 0,33 l, 5 %, 4/5

33 Starenia (Σταρένια) Delicious Weiss Beer

Antiparos sai ansaitsemaansa vastavoimaa paroikialaisella terassilla. Lääkkeenä toimi kreikkalainen vehnäolut. Väri on läpikuultava olki, vaahto on rauhallinen ja valkoinen. Tuoksussa on erikoista kukkaa ja hiivaa. Maku on kevennettyä vehnäolutta, samaa outoutta kuin tuoksussakin. Vähitellen löytyy outoudesta tuttua vaimeaa banaania, mutta sekavan mielikuvan pienen mineraalisuuden, makeuden ja vaimean hiivan sekoitus jättää. Jälkimaku muodostuu ihan kivan vahvaksi. 500 ml, 5 %, 3/5

Flaros IPA

Alikinretken jälkeen taas omalla terassilla kuivuneet ikenet saivat voitelua. Kreikkalainen ipa on ruskean kultaista ja sameaa, vaahto on tiukkaa, likaisen valkoista. Tuoksusta löytyy trooppisia kypsiä ja ylikypsiä hedelmiä. Kypsää persikka ja mangoa greippipedillä on. Jälkimaku on sopivasti kirpakkaa humalointia, eihän tässä ole mitään vikaa. 0,33 l, 5,7 %, 5/5

Nissos (Νήσος) Apocalypsi

Päivä uimarannalla vaati vähän rauhoittumista terassilla, juomaksi valitsin ennakkoon ajatellen täysin sopimattoman kreikkalaisen luostarityyppisen tupla-alen. Väri on ruskea, aika ruma mielestäni, vaahto on pikaista huntua lasin reunassa. Tuoksu on maltainen ja hedelmiäkin on linjoilla. Maku on makeahko, mallasta, etäisesti hedelmiä, on siellä vähän mämmiäkin ja belgihiivaa ihan hitusen. 330 ml, 6,5 %, 3/5

56 Isles maistelulautanen

Naoussan kylän kupeessa on Paroksen ainoa olutpanimo, ollut jo 11 vuotta. Maistelussa oli viisi olutta, joista paria on tullut jo maistettua. Lager on kultaista väriltään ja maltaista maultaan, aika ohutta. Pilsneriä maistelussa tuli jo kehuttua, aika kuplivaa, rauhallisempi kokonaisuus hanassa kuin aiempi pulloversio. Humalaa on mukana. Wit on mausteista, mutta mausteena ei olekaan oreganoa vaan kuminaa. Aegeanmerellinen versio belgioluesta on maistuva. Ipa on aitoa ruskeahkoa ipaa, mukavan makeutta sisältävä startti ja humalaisempi jälkimaku. Neipa aika kirkasta ja se on lämpimän hedelmäinen. Wit ja ipa maistuvat nyt parhaimmilta. 5 * 20 cl, n. 5 %, 4/5 

56 Isles Pilsner

Krios-rannan baarin valikoimasta nappasin paikallisen pilsnerin. Pullollinen oli sininen, olut kirkkaan kultaista. Tuoksu on hiukan makean maltaista. Maku on rapsakkampaa, humalia on sopivasti ja juoma on kylmää. Hiilihapot raikastavat. 330ml, 5,2 %, 5/5 

33 Thria IPA Double Dry Hopped

Paroksen kiertoajelun jälkeen maistui omalla terassilla ateenalainen vaaleankeltainen ipa.  Vaahto on tiivis, ohut ja kestävä. Tuoksuu mangolta. Hedelmäisyys täydentyy humalien kirpeydellä, lopputulos on aika raikas. Etiketti on tyylikäs, jonkinlainen kunnianosoitus Ateenalle. Kivan helppo olut soljuu kuivaan kurkkuun helposti. 0,33 l, 6,5 %, 4/5