Põhjala Prenzlauer Berg Raspberry Berliner Weisse

Itä-Berliiniläisen boheemikaupunginosan mukaan nimetty vadelmainen vehnäolut oli lipsahtanut kahdesti matkamuistovalikoimaan, ensimmäinen pullollinen pääsi blogitettavaksi. Tuoksu on vahvan vadelmainen. Väri on vähän likaisen punainen, vaahto katoaa nopeasti. Pullon pohjalle on jähmettynyt hiivaa. Juodessa vastaan työntyy vahva vattumehun tuoksu. Maku on hapan, vadelmainen, laktoosi tasottaa happamuuden ovelasti. Hiilihappo kuplii reilusti suussa, kuin kuohuviiniä. Ei ole pahaa, mutta jotenkin tyhjää, makuja on, mutta ei oikein sytytä. Berliiniläisessä hipster-baarissa maistuisi varmasti, pitäisi varmasti käydä tutustumassa. 0,33 l, 4,5 %, 3/5

Hopster Winston

Asenne, pikku juttu, mutta se huomataan tai jotain sellaista oli etikettiin painettu. En tunnista kuvasta, mutta kait se on Churchill. Hopster taitaa nimetä oluensa suurmiesten mukaan, Frida Kahloa maistelin aiemmien. Winston on mustaa, hennosti kermaista vaahtoa, reilusti viskituoksuja. Ostin pullollisen Tallink Megastarin hienosta tax-free-myymälästä, tai ei se taida olla mikään tax-free, mutta aika lähellä Stockmannia oli tunnelma, siis sitä vanhaa Stockmannia, jossa oli hienoa tavaraa ja palvelevat myyjät, nykytilanteesta on vain vähän kokemuksia. Oluen etiketissä mainitaan 16 vuotta vanha Lagavulin-viski ja tynnyrikypsytys ja se maistuu reippaasti. Alkoholi väijyy taustalla, maussa on vähän kitkerää savuisuutta, täyteläistä on. Oluen ja viskin liitto on haastava, hyvää vai pahaa. Batch 1, 0,33 l, 9,0 %, 4/5

Lehe Chilsner

Vaalea virolainen pilsner vähän ankealla etiketillä tuoksuu todella vahvasti chililtä. Maku on chili. Polte kertyy nopeasti kitalakeen. Vaikea löytää poltteen alta muita makuja. Jotenkin olen koukkuunnuttanut itseni chilioluisiin. Vaaleissa ja tummissa chilioluissa on vähän erilaiset jutut. Vaaleat chilioluet on ehkä vähän erikoisempia, pitää kait olla vähän hullu, kun niistäkin vaan pitää. Lehen chililager on voimaakkaasti chilinen, koukuunnuttava. Jos tätä ilmestyisi lähikaupan hyllylle, mihinhän sitä joutuisi? 330 ml, 5,5 %, 5/5

 

Pühaste Mr. Tangerine Man American Wheat Ale

Tartolainen Amerikan vehnäolut on aidon vehnäoluen väristä, vähän sameaa keltaista. Vaahto on lasin täyttävä. Tuoksu on hedelmää. Mandariini maistuu paljon, humalat vähän vain taustalla. Poreilua jää kielen päälle kiristelemään. Maku on oikeastaan niin lähellä Jaffaa kuin vehnäoluelle voidaan suoda. Hiivoja ei tule esille. Kesähelteille sopisi todella hyvin.  IBU 35, 0,33 l, 4,8 %, 4/5

Williams Bros. Brewing Chieftain Pale Ale

Kilon joulupukki oli paketoinut pakettiin pari olutpullollista. Blogitettavaksi päätyi skotlantilainen pintahiivaolut. Olut on kirkasta, tuoksu on makean hedelmäistä. Pullo vie kyllä heti brittitunnelmiin. Maku on hedelmäinen ja pehmeä. Helppoa juotavaa, skottipubin iltapäivätunnelmaa, pitäisi ehkä käydä  Skotlannissa tutustumassa tarkemmin tunnelmaan, ehkä nappaisin siellä tällaisen. Olut lämmittää nielua, pientä humalaa paljastuu jälkimaussa. Tuoksussa on vähän liikaa makeutta, välillä paljastuu rungon ohkaisuus. 500 ml, 4 %, 3/5

Kimito Brewing Mosaic Vienna Pale Ale

Sameankirkkaan oransssia olutta kaatui lasiin, ohramaltaasta, hiivasta ja humalasta vaan syntyy kaikenlaista. Mallas on Viennaa, humala Mosaicia ja hiiva on US-05. Yksinkertainen on hyvää. Korkin sihahdus oli  voimakas, oluen päälle syntyy reilusti kuohkeaa vaahtoa. Tuoksu on todella hedelmäinen. Maku on persikkaa, ensin vähän hiivaakin, mutta sitten taustalta ponnistaa pinnalle humala. Hedelmäisyys on vahavasti esillä, humala pysyttelee taustalla, kunnes jälkimaussa tasapainottaa hedelmäisyyttä. Tasapainoinen ja pehmeä olut maistuu kotituunauksen jälkeen, täytyy laittaa ostoslistalle ja käydä Alkosta hakemassa kun siellä käy.  0,33 l, 5,6 %, 5/5

Brewdog Dog E 9th Anniversary Imperial Stout

1000. olut! Ihan sattumalta ei Brewdogin 9-vuotisjuhlaolut noussut olutkellarista. Jotenkin jo ihan pelkän oluen kaatamisesta tuli niin nautinnollinen ääni. Olut kaatuu mustana ohuen ja paksun mielikuvia vuorottelevana. Vaahto on ohut mutta kestävän kermainen. Ensin tuoksahtaa suklaa tai kaakao. Maussa on pehmeyttä, suklaata ja pientä alkoholia. Ensihörpyllä chiliä ei löydy, mutta seuraavilla chilin polte laittaa suun kireäksi. Tynnyrikypsytetty olut on täydellisen täyteläistä ja pehmeää, pientä salmiakkia. Makeus tahmaa lasin reunan. 1000/5? 330 ml, 16,1 %, 5/5

Fiskarsin Panimon Pikku Pässi Rye Dunkel Bock

Joulupukin kontista löytyi fiskarsilaista bock-olutta. Se onkin Pullollinen-blogin 999. olut. Melkein juhlaolut on kauniin tumman ruskeaa, väristä tulee aina mieleen harmooni. Vaahto on niukahko kellertävä hipaisu oluen pinnalla. Tuoksu on makeahkon maltainen. Ruista ei ole vaikea erottaa makumatosta. Aika makeaa, vähän jopa suussa tahmaavaa, siirappista, mutta kohtuun rajoissa pysyvää. Ei ihan aukea tarpeeksi yhdellä pullollisella. Etiketissä suositeltiin nautittavaksi makkaroiden kera, ehkä kunnon krakovanmakkara olisi avannut olutta enemmän. 33 cl, 6,6 %, 3/5

Vormsi Aiboland Blond Ale

Vormsin panimo on nimennyt vaalean alensa Viron ruotsalaisalueen mukaan. Muutamia ruotsinkielisiä Wikipedian mukaan asuu edelleen Viron rannikolla. Etiketin sinikeltaisuuden tarkoitus alkoi jo toisella tai kolmannella vilkaisulla selvitä. Olut on sameaa ja oranssia, jotenkin kermamaista, hiivoja oli vähän pullon pohjalla. Tuoksussa oli mallasta, märkää takkapuuta ja ripaus hiivaa. Maussa samat ainesosat toistuivat. Makeaa ja hapanta, vähän vaikeaa, ikään kuin kaikki ei olisi tasapainossa, haastavaa, mutta ei oikein palkitsevaa. Loppua kohti tuoksu ei enää miellytä, jotain vihanneksia. Ostin pullollisen Tallink MegaStarilta. 33 cl, 5,6 %, 2/5

Pühaste Kaleidoskoop

Tarton ostosiltapäivä huipentui Rüütlin Õllepood Nr 1:een. Janohan oluita valitessa tuli, joten pari sataa metriä kävelyä ja houkutus kävi liian suureksi. Pihvipaikka MeatMarketin cocktail-puolelta löytyi mukavia oluita, yksi olikin õllepoodista tuttu. Kaleidoskooppi on samean oranssia tupla-IPAa, vaahto on katoava, mutta pitsittää lasin. Maku on humalainen, hedelmiä tropiikista, pehmeää, makeaa, happamuutta jopa helppoa, humalat palaavat jälkimaussa miellyttävästi kuivattamaan takaposkia. Etiketti on taattua Pühaste-tyyliä, oluttaidetta. IBU 70, 0,33 l, 8,5 %, 5/5