Hauhonkierroksen tuliainen maistui saunan päälle. Melko samea kaunis oranssi väri saa päälle valkoisen ohuen vaahdon. Tuoksu on kevyt, ei oikein erotu. Maku on maltainen ja raikas. Humalointi on kevyttä. Vaahto jää komeasti lasin reunoille. Etäistä pehmeää sitruunaa jää pyörimään kielelle. Toinenkin pullollinen tarvittaisiin, mutta on ihan toimiva kevytlager. 33 cl, 5,0 %,4/5
Googletus kertoi, että Teresa Banks viittaa Twin Peaksiin ja Hunan Error samannimisen punk-bändin kappaleeseen ja se on kuitenkin vähän sameaa valkoisella vaahtoavaa humalaista lageria. Tuoksu on katkeroitunutta. Maku on kirpeähköä, vähän hapanta appelsiiinia. Oluen ostin Lohjalta ja nautiskelin lenkkeilyn ja saunan jälkeen, ihan mieluisaa juotavaa. Vähän ohut, mutta jotenkin palkitseva maku sopii hiipivään helteeseen. 33 cl, 5,4 %, 4/5
Kroatialaisen kauppaketjun oman lagerin etiketissä sanottiin että alkuperämaa on Itävalta, joten ihan omaa panimoa ei taida ketjulla olla. Väri on hailakan vaalea, vaahto katosi hetkisessä. Tuoksuu vähän maltaalta. Nautiskelin kuninkaallisen oluen puutarhatöiden ja sadekuurojen jälkeen. Hiilihappoja on sen verran että muut maut jäävät ohuudesssaan taustalle. Toimi paremmin 30-asteisessa helteessä janojuomana. 0,5 l, 4,2 %, 2/5
Punk-oluesta tulee Brew Dog mieleen vahvasti. Kroaattiversio vähän sameaa kultaa, vaahtoa on mukavasti ja se on kestävää. Etiketti on hieno, punk-krokotiili. Tuoksussa hedelmäisyyttä. Maku on pehmeä, olkinen, vähän humalainen, ei täysin täyteläinen, hiilihappoja on. Vähän laihanlaiselta tuntuu. 0,5 l, 4,1 %, 3/5
Euroopan helleaallosta taisi osua vähän Tibunjiinkin, kun sääpalveujen tietojen mukaan 34 astetta olisi ollut. Oma toiminta rajoittui uimiseen, rantaan ja terassiin. Illansuussa pilvi vähän armahti ja pystyi yhden oluenkin blogittamaaan. Kroatilainen panimo on sekoittanut pohja- ja pintahiivaoluita. Väri on kupari, vaahto valkea, tuoksu makea hedelmä. Maku on hitusen makeaa, lievää humalaa, vähän mineraaleja, etäisesti niin kuin vissyä, sopii helteeseen. Enemmän on alea kuin lageria, jälkimaku on mukavasti enemmän humalainen. 0,5 l, 4,5 %, 4/5
Meksikotyylinen lager, vähän alkoi arveluttaa että mitäs suosikkipanimoni on nyt mennyt tekemään. Väri on kirkkaan keltainen ja vaahto on heikohko. Tuoksu on reippaasti sitruunainen tai siis limemäinen. Maku sisältää myös limeä, raikkautta ja keveyttä. Makeus on maltillista. Jälkimauksi jää kevyttä kirpeyttä. Paras juomani meksiko-olut onkin virolainen. Aika näppärä terassiolut olisi tämä, vaikka perjantai-ilta kääntyikin yllättäen sateiseksi. Etiketti kuvaa olutta hyvin. 0,33 l, 4,5 %, 4/5
Hämeensaaren Citymarketin olutvalikoima taas ilahdutti, valtava määrä oluita. Unkarin vaalituloksen innoittamana valitsin budapestilaisen lagerin, se on vähän sameaa kultaa, vaahto valkeaa. Tuoksu on viljainen. Maku on perinteisen ohrapirtelömäinen, vähän sopivaa ruohoista humalaa. Täyteläisyyttä on, mutta silti helposti valuu nieluun. Kiva humalaisuus antaa jälkimakua mukavasti. 440 ml, 4,9 %, 4/5
Villajoyosan kauppahallista löytyi lopulta jotain erikoisempaa olutta Espanjan matkamuistoksi. Lähistöllä oleva panimo oli laittanut oluensa etikettiin värikkäitä taloja, kuten Villajoyosassakin oli. Välimeri-lagerin väritys on kupariin taipuva, vaahto katosi nopeasti. Tuoksu on mallas-hiiva-humala-valkoviini. Ensihörppy kertoo että voimakkaanoloista tai siis runsasmakuista. Aika hapanta ja vähän hiivaista, jotenkin vähän viinimäistäkin. Täyttää erikoisolut-kriteerit. 33 cl, 5 %, 4/5
Rantabulevardin koluamisen jälkeen kipusimme takaisin omalle terassille. Kotimatkalla lähileipomon olutvalikoimasta valitsin litran lasipullollisen lageria. Madridilainen olut on kirkasta kultaa ja valkoista vaahtoa. Tuoksu on heikohkon maltaista. Maku on aika ohut ja löysä. 100 cl, 4,8 %, 2/5
La Vila Joiosan pääkadun leipomon kylmäkaapista nappasin pari olutta majoituspaikan aurinkoterassille. Espanjalainen lager on kirkkaan kultaista ja sen päälle kertyy kauniin valkoista vaahtoa. Maku maltainen ja katkeroinen, molempia makuja on vähäisesti, mutta aurinkoterassille aivan riittävästi. Ihan kunnon tutunoloisesti peruslageria. 50 cl, 4,8 %, 3/5
Jukolan S-marketin hyllyltä arvoin yhden saunaoluen, seinäjokelainen gluteeniton ja kirkkaan kultainen lager tuli valituksi. Kuohu oli heikohko tai ainakin liian nopea. Tuoksu on vienoa mallasta, oikeastaan koko tuoksu meni epähuomiossa ohi, kun jano oli sellainen että piti heti mennä hörppäämään. Maku on maltainen ja samalla raikas, katkeroa on saunajuomaan riittävästi ja se maistuu jälkimaussa. Ihan perussuomalainen peruslagerista hippusen maituvampi lager, gluteenittomuus ei haittaa. 440 ml, 5,0 %, 3/5
Tallinnanmatkamuisto on vähän sameaa keltaista ja valkeaa vaahtoa. Tuoksu on syksyistä kuusimetsää. Maku noudattelee tuoksua. Peacharine-humala antaa omia hedelmiään, jostain ilmestyy kuitenkin märkää kuusimetsää. 0,44 l, 5,2 %, 3/5
Jukolan S-marketin hyllyltä nappasin ahvenanmaalaisen lagerin. Väri on vähän sameaa oranssia, vaahtoa piti oikein houkutella, vähän sitä tulikin. Tuoksussa on jotain jännää, paahdettua ohranjyvää. Maku on maanläheisesti etäisesti hedelmäinen, enemmän kääntyy mallaspuolelle. Humalointi on kevyttä, en pääse yli alkutuoksun popcorn-vivahteista, ne on esillä vielä maussakin. Jotain puolikuivaa tämä on. Päivänkakkara etiketissä, ei kai se haittaakaan. Ehkä craftbeer-baarissa maistuisi paremmalta. 500 ml, 5,0 %, 3/5
Vuodenvaihteessa kävin Töölössä ja Viidessä pennissä, sieltä nappasin panimon oman lagerin matkamuistoksi. Väri on utuisen oranssi ja vaahtoa on vähän. Tuoksu on heikko. Maku on heikosti humalainen ja maltainen, aika peruslager. Jälkimausta löytyy lopulta mukavasti rapsakkuutta. IBU 25, 440 ml, 4,5 %, 3/5
Goodmanin Alkon myyjä suositteli tsekkiläistä talvilageria saunajuomaksi. Ei tarvinnut kauaa suositella, tosin maistelin ilman saunaa. Olut on kirkasta kultaa ja vaahto on valkeaa, aika runsasta. Tuoksu on maltainen ja jotain karviaisia. Maku on pehmeän maltainen, aika kirpakkaa humalointia on. On tässä jotain marjoja sivumakuna, sovitaan että ovat karviaisia. Vähän sekava tunnelma jää kokonaisuudesta, jälkimaun mukavaan katkeruuteen sekoittuu viiltävästi vielä tuota takapihan marjapensaan piikkiä. 500 ml, 5,2 %, 2/5
Tarton tuliainen värittää lasin heikolla keltaisella, aika ohuelta näyttää. Vaahtoa on valkoisella mukavasti. Tuoksu on viljainen, olisiko suolapähkinääkin. Maku on ensin kevyt, sitten puumainen. Spelttikö tässä maistuu popcornilta. Ei tässä mitään vikaa ole, maku on ja hiilihappoa, mutta haluan erilaisen oluen. 0,44 l, 3,8 %, 2/5
Tarton Gambrinuksesta nappasin yhden Käblikun oluen, kun en Ihamaru-pizzeriasta ymmärtänyt tehdä matkamuisto-ostoksia. Lagerin väri on oranssia, vaahto on mitätön. Tuoksuu puiselta ja vähän kukkaselle. Maku on samalla akselilla. Puumaisuus ja maltaisuus ei oikein nyt iske sopivalla tavalla. Vähän tylsä jälkimaku jää. 18 IBU, 440ml, 5,2 %, 2/5
Vaalean kullankeltaista lageria löytyi Olvin lähetyksestä. Kuohu on reipas ja valkoinen. Tuoksuu vähän kuivahtaneelta sitruunalta, hyvällä tavalla. Maku on humalainen, aika kuiva, jälkimaku tuntuu tiiviitä humalalta, mutta se jää jotenkin teräväksi, vaikka jääkin pitkäksi aikaa pyörimään kielen päälle. Kyllä maussa on myös sitruunaa, kun oikein puristaa. Kokonaisuus on helppo ja rapsakka, kevyesti. Täytyy vielä perehtyä aiheeseen toisella tölkillisen. 0,5 l, 5,0 %, 3/5
Sekopäinen kuti löytyi Lohjalta. Olut on lasissa kuplivaa, punaruskeaa ja vienosti vaahtoavaa. Tuoksusta löytyy ripaus rusinaa ja hiukan hunajaa. Maku on jotenkin ohut tai hiilihapot hämäävät. Hunajalageriksi tämä ei ainakaan ole makeaa. Maku paljastaa vielä pähkinöitä. Jälkimaku on pitkä liuku ja siinä on häivähdys alkoholista. Lopulta alun ohuus paksuntuu vahvaksi maltaisuudeksi. Jotenkin bitterimäisen kokonaisuus on moniulotteinen, sellainen kevyt rauhoittumisolut. 0,33 l, 7,5 %, 4/5
Naoussan kylän kupeessa on Paroksen ainoa olutpanimo, ollut jo 11 vuotta. Maistelussa oli viisi olutta, joista paria on tullut jo maistettua. Lager on kultaista väriltään ja maltaista maultaan, aika ohutta. Pilsneriä maistelussa tuli jo kehuttua, aika kuplivaa, rauhallisempi kokonaisuus hanassa kuin aiempi pulloversio. Humalaa on mukana. Wit on mausteista, mutta mausteena ei olekaan oreganoa vaan kuminaa. Aegeanmerellinen versio belgioluesta on maistuva. Ipa on aitoa ruskeahkoa ipaa, mukavan makeutta sisältävä startti ja humalaisempi jälkimaku. Neipa aika kirkasta ja se on lämpimän hedelmäinen. Wit ja ipa maistuvat nyt parhaimmilta. 5 * 20 cl, n. 5 %, 4/5
