Ginger Grouse

Keppanakellarissa olisi voinut ottaa jälkiruoaksi köyhät ritarit, mutta nyt valikoitui Famous Grouse viskillä maustettu inkivääriolut. Kategoria on kyllä olut-blogistin sfäärin äärilaidalla. Lasiin kaadettiin lisäksi jäätä ja lime. Maku oli aika limunainen, vähän makea, mutta ei liikaa, inkivääri maistuu, viski ehkä vähän tuoksahtaa nielaistessa. Helleolut, mutta kun nyt on marraskuu. 275 ml, 4,0%, 4/5

Snake Dog IPA

Flying Dogin Snake Dog IPAa tarvittiin vielä Tappajasian kukistamiseen Keppanakellarissa. Tappajasika ja edellinen Brewdog laittavat kyllä käärmekoiran aika kovalle koetukselle. Humalaa on paljon, mutta maisteluajankohta on mahdollisimman heikko. Käärmeen ja koiran jälkeläinen kyllä sopii Keppanakellarin tunnelmaan. 

335 ml, 7,1%, 4/5

Brew Dog Hardcore IPA

Isänpäivänä tuli oikein mieleinen isänpäivälahja pojilta, isänpäivälounas Suomen suurimman olutvalikoiman äärellä. Keppanakellari on keskellä ei mitään Liesjärven lähistöllä, Forssan kainalossa (heh). 280 olutmerkistä BrewDogin hardcore IPA valittiin Tappajasian kyytipojaksi. Simaa ja humalaa on maussa, joka täyttää kyllä koko suun ja nielun. Kyllä Panimokoira osaa. 

330 ml, 9,2%, 5/5

Black Tokyo Horizon

Olut on nauttimista varten. Brew Dogin Mikkellerin ja Nogne-Øn kanssa paneman yhteistyön tuloksena on syntynyt mysteerinen imperial stout. Makea ja tumma siirappinen liemi täyttää suun, nielun ja vatsan jättäen poskiin tiiviin maun. Ihan heti perään ei voi kulauttaa toista annosta, hörppyväli lähenee viskiä. Tämä on tummien oluiden kuningas. Tai siis onkohan tämä nyt enää olutta ollenkaan? 330 ml, 15,2%, 5/5

East India Pale Ale Brooklyn

Lauantai-iltapäiväolueksi valikoitui Heminwayn valikoimasta Itä-Intian kalpeaa olutta Brooklynistä. Maku on katkeraa taas, vielä ei joulu-olut maistunut, mutta joka sekuntti vie lähemmäs joulua ja joulu-oluita. Tässä ipassa on jotenkin maku erityisen terävä, maistuu vähän liikaa nenässä. Aika väkevää, jälkimaku parantaa ensivaikutelmaa. 33,5 cl, 6,9%, 5/5

Mikkeller Not Just Another Wit

Saunan päälle siirryin Amerikasta skandinaavisempiin tunnelmiin. Musiikiksi valikoitui Silta-tv-sarjan tunnusmusiikki (Choir of Young Believers: Hollow Talk) ja olueksi herrojen Mikkel ja Keller Belgiassa panema tanskalaisolut. Vaahtoa tuli lasiin reilusti ja maussa on taas katkeroakin ja maku/olisiko peräti alkoholi jää mukavasti kutittelemaan kurkunpäätä. Aah hyvää on! Tänään on hyvä olutpäivä, yhden tanskalaisen biisin jälkeen piti kyllä vaihtaa takaisin Tom Pettyyn. Hedelmiä ja mausteita maussa ja pitsiä lasin reunassa, nautittavaa. 330 ml, 7,6%, 5/5

Founders All Day IPA Session Ale

American feelings, musiikkina Tom Petty ja juomana amerikkalaista IPAa kotona omien sählypelailujen After Game partyssä nautittiin työviikon päättymisen kunniaksi. Vaihtopenkillä (kyllä joskus on sielläkin istuttava) joku puhui lonkerosta. (Outoja keskusteluaiheita?) Koskaan en sen päälle ymmärtänyt, mutta nyt americaanot on panneet sellaisen keitoksen että tulee mieleen etäisesti se lonkero, ei kuitenkaan liikaa. Vahva katkeruus, vähän ohuutta rungossa, mutta annetaan anteeksi, kun maalejakin tuli sählättyä kentällä ollessa.  S-marketin olutvalikoima jaksaa yllättää iloisesti.  355 ml, 4,7%, 5/5

Sambrook's Brewery Pumphouse Pale Ale

Sumuista britti-alea piti maistella oikein tarkasti. Sekava mielikuva jää tästä, toisaalta joskushan oluen tarkoitus on juuri se. Yhtaikaa vetinen ja pitkämakuinen ja vähän hiivainen, tuohon ei varmasti moni pysty? Jälkimaku on parempi kuin suutuntuma. Maku on vähän tylppä, mutta silti terävä. Nestemäärä vähentämällä olisi varmaan parempaa?

500 ml, 4,2%, 2/5

Lapin Kulta Arctic Malt Dark Lager

Valoa syksyyn voi yrittää tuottaa vaikka juomalla tummaa lageria. Kultainen Lapin Kullan purkki on pitkään vaaninut minua S-Marketin ylähyllyllä, pakkohan se oli sieltä pelastaa. Arktinen mallas - tumma lager on todella pehmeää, vähän hiilihapotonta, jotenkin tulee mieleen brittipubin ale, vierailusta brittipubin on kyllä hiukan aikaa. Maku on lyhyt, erottuu kyllä peruslapparista. Sanotaan että hiukkanen salmiakkia ja savua, voi olla että nuo maut tulivat mieleen siitä että lukaisin Alkon jouluolut-valikoimaa, mutta hiukkanen on aika pieni yksikkö.

50 cl, 4,6%, 3/5

Hoppe IPA

Suomenlinnan panimon luutnantti Hoppen kunniaksi panema IPA maistui saunaolueksi. Maku on vahva ja se jatkaa maistumista mahassa saakka. Humalaa on, mutta enemmänkin mahtuisi. Ehkä olut tuli nautittua saunahuumassa vähän liian kylmänä, voimakasmakuinen ja pitkä jälkimaku ja jotenkin sopivan sekava. 0,5 l, 6,0%, 4/5

Rento Reino

Rannelaukaus ei lähtenyt tänään riittävällä teholla, joten ruista täytyy hakea ranteeseen dopingilla. Teerenpelin ruisoluessa maistuu vähän lakritsi tai jopa salmiakki tai siis tuo maku vaan välähtää mieleen. Olut on väriltään kunnollisen ruskeaa ja maussa on omaa rukiista ryhtiään. Ruis oluessa on ihan ok. 33 cl, 4,7%, 4/5

Sun Lik Beer

Kalkkikin ruostuu voisi olla englantilainen sanonta joka on peräisin Hong Kongista, tuli mieleeni tästä oluesta. Aika kuivaa ja vähän niukkamakuista, mutta selvästi oma twistihän tässä on. Taitaa olla Tarton Maximasta ostettu pudeli. Saunajuomaksi sopi, mutta uinuvan riisin maku laittaa oluen kategoriaan tällaistakin on. 33 cl, 5,0%, 3/5

Sinebrychoff & Brooklyn Brewery Two Tree Porter

 Piti maistella Kahden vanhan puun portteri, tai Brooklynin panimo on vähän nuorempi (1988), kun edellinen olut sattui olemaan tämän isä tai äiti ja kollega ehti tätä kehumaan (http://otetaankotoinenkin.blogspot.fi/2013/10/sinebrychoff-brooklyn-two-tree-porter.html). Vanhat puut ovat ihan onnistuneesti yhdistäneet taitonsa. Pojasta on polvi parantunut, pientä makeutta mukavasti ja tasapainoinen olut, tuoksu vihjailee siihen etiketissä mainittuun kuusenkerkkään (Koff) ja makeus vaahterasiirappiin (Brooklyn). Väri on musta ja vaahto ruskea kuten isällä/äidilläkin. Siirappisuus jää kitalakeen jälkimakuilemaan. Musiikkimatto vaihtui edellisestä Entisten nuorten sävellahjaan.

33 cl, 7,2%, 5/5

Sinebrychoff Porter

Viekää minut baariin veljet soi Bar Sivutaskussa lauantai-iltapäiväoluen taustaksi. Perinteisesti korkealle arvostettu Koffin Porter maistui suussa siirappimaiselta ja paahteiselta. Ruskea vaahto ja musta väri tukevat mukavasti mielikuvaa hyvästä oluesta, oudosti taustalla häilyy sitruksen maku. Pate Mustajärvi täydentää taustalta musiikimattoa, Gourmet Pub on muuttunut, olutvalikoima taitaa olla sama kuitenkin. 33 cl, 7,2% 4/5

Double Wide India Pale Ale

Kansas Cityssä Boulevard Brewing pamautti humalalla, oikein tuplaleveällä. Kunnon vaahto kruunaa lasin tiiviisti, ylähuuli täytyy muistaa lipaista joka ryypyn jälkeen. Ei tätä voi janoisille suositella, olut kuivahtaa suussa, mutta maku välittyy mukavasti nieluun. Vaikka humalaa on reilusti, niin silti maku ei ole kitkeränkatera, vaan helppo. Hintavahkohan tämä olut on, mutta pullollinen kannatti maistaa. 335 ml, 8,5 %, 5/5