Mallaskoski Põhjala So Last Saison

So Last Saison on yllättäen lähes pikimustaa ja oluen päälle muodostuu portterimainen tiukka, valkoinen vaahto. Tuoksu on yrttinen. Maku on yrttinen, humalainen, kuivahko, hedelmäinen, mukana on maanläheistä mallasta ja hiilihappoja. Makuyhdistelmä on erikoinen, lämmittävä, kahviakin löytyy. Juodessa vaahto säilyy ja muuttuu tummemmaksi. Täyteläinen olut sisältää yllätävän paljon hiilihappoja. 33 cl, 5,8 %, 5/5

Anderson's Cucumberbatch

Tartolaisen pienpanimon normiolut, kurkkulimesourolut on kirkasta ja vähävaahtoista. Tuoksussa on multaa ja kurkkua. Maku ja tuoksu ovat tietysti linjassa, mutta kurkku saa limeä kylkeensä. Multa hallitsee jälkimakua. Mukava happaamuus, mutta vähän tympeää jälkimakua, röyhtäyksessä eli todellisessa jälkimaussa sitten lime muistuttaa itsestään. Vähän homettakin, sellaista parempaa mitä on juustoissakin. Hellettähän tänään piti olla, mutta nyt sataa ropsuttaa. Tämä uppoaisi paremmin helteellä. 0,33 l, 4,9 %, 3/5

, 

Stallhagen US Red Ale

Muistelen juoneeni tätä olutta vuosia sitten Aurajoen rannalla ravintola Niskan peltipizzan kyytipoikana, on jäänyt vaivaamaan. Nyt kun bongasin oluen Alkon hyllyllä, niin pitihän se kotiuttaa. Rusehtavan punainen olut ja komea nopeasti katoava vaahto, tuoksuu maltaisen makealle. Maku on kuivan makean humalan sekoitus. Ensin maku tuntuu lyhyeltä, mutta jatkohörppyjen jälkeen maku kerääntyy. Humalat on lievää greippiä, puista marjaisuutta, lievää hiilihappoisuuta. 33 cl, 6,0 %, 3/5 

The National Mikkeller Reality Based Pils

Mikkellerin olutkaupassa liityin taas olutkerhoon, kun ensimmäinen tilaus vielä oli -50 %. Paketista löytyi erilaisia oluita, ensimmäiseksi valikoitui pilsneriä. Olut on lasissa melko kirkasta ja päällä on hieno vaahtohattu. Tuoksussa on mallasta ja pistävyyttä. Ensihörppy kertoo että nyt onpas hienoa olutta, humalaa, sitrusta, hiilihappoa sopivan pilsnerimäisessä muodossa. Jostain syystä toinen hörppy kertoi että onpas vetistä ja metallista, mitä ihmettä! Lähes paniikissa otettu kolmas hörppy poisti vetisyyden. Olikohan joku auringonpistos tai joku. Viileä olut soljuu nielusta miellyttävästi alaspäin, jättää vähän sitruunaa ja humalaa, pilsnerityylillä täyteläinen olut. 330 ml, 5,0 %, 4/5

Satyr Brews Menace IPA

Maalin kuivumista odotellessa taukojuomaksi nappasin ateenalaisen panimon west coast IPA -tyyppisen oluen. Kauniin samean oranssi matkamuisto-olut Ateenan Brew Street-olutkaupasta ei erityisemmin kuohua, pullon pohjalle jäi alkuun hiivaa. Tuoksu on hedelmäinen sitruspommi. Maku on makeampaa greippiä, humalaa, purevaa humalointia. Suu jää vähän poreilemaan raikaasta kitkeryydestä, samalla kun nieluun kadonnut olut kuivattaa suun. Kiva greippinen olut todistaa että Ateenassa osataan. IBU 40, 330 ml, 5,2 %,  5/5

Lenny's Beers IPA W. / Herkules & Endeavour

Opin taas kerran että kunnon työkaluilla homma sujuu, katon maalaaminen onnistuu paljon helpommin pitkävartisella telalla verrattuna perinteiseen telaan. Sama pätee oluen juomiseenkin parempaa olutta on mukavampi juoda. Berliininreissun matkamuistopullo sisälsi sameaa ja kultaista olutta. Vaahtoa syntyi vähän. Tuoksu on makeahkoa mallasta. Maistamisen jälkeen tuoksuun liittyy myös sitruuna. Maku on kirpeää, kuivaa ja humalaista. Hiilihapot ovat teräviä vähän pistäviäkin. Humalat ovat saksalainen Herkules ja brittiläinen Endeavour, ihan osuva kombo. Katkeruutta tai jopa vähän happamuutta löytyy reippaasti. 0,33 l, 6,0 %, 4/5

Laitilan Kölssi

Remontoinnissa oli tänään eräänlainen välipäivä eli tavaroiden raivausta, joten olut oli sitten vähän kevyempää myös. Laitila on nimennyt oman oluensa vähän harmaan alueen taiteen mukaisesti. Sillä jos Kölsch on jotenkin suojattu nimi, niin Kölssi on samaa sarjaa kuin veta olisi ollut fetajuuston nimenä, se taidettiin kieltää. Mutta ehkä Kölsch ei ole sillä lailla suojattu nimi. Joka tapauksessa olut on kultaisen väristä ja vaahtoa on valkoinen, mutta häviää lähes kokonaan. Tuoksussa on vähän hunajaista makeutta. Maku on makeahko maltainen, aika lievä. Jälkimaussa tuntuu maltaisuus. Kokanaisuus on selkeä, mutta maku on liian ohut, helpostijuotavaahan tämä on. 50 cl, 4,7 %, 2/5

Stadin Panimo Red Wheat Ale

Kirjahyllyn järjestelyn jälkeen oli taas hyvä syy palkita itsensä oluella. Jääkaapissa oli kylmä Stadin panimon punainen vehnäolut. Olut on kauniin ruosteenpunaista ja vaahto on täyteläinen ja kestävä. Tuoksussa on makeutta, vähän simaakin. Maku on täyteläinen, makean mallaksen ja sitrunaisen humalan tasapainoa hakeva. Vähän liika hiilihappo poreilee suussa. Ei heti uskoisi että kyseessä on perinteisen vanhan maitokaupparajan alla oleva olut, sen verran vahvalta tuntuu. 0,33 l, 4,5 %, 4/5

Strange Brew Strange Years One Year Anniversary IPA

Ateenalaisen Strange Brew -panimon yksivuotisjuhlaolut rentoutti maalausurakan pakollisella tauolla, maalin kuivumista pitää odottaa huomiseen saakka. Väri on samea keltaiseen taittuva, sanotaan että oikein kaunis. Tuoksussa on hedelmiä. Maku on pirteä, hedelmiä on paljon, ananasta ja greippiä mukavasti. Humalia on reippaasti, ne ovat pehmeitä ja täyteläisiä. Maku on täydellisesti tasapainossa. Jälkimaussa ilmestyy vielä vähän eucalyptusta. Ateenalaiset osaa juhlistaa synttäreitään hienolla oluella, etikettikin on kiva. 0,33 l, 7,3 %, 5/5

Mikkeller Raspberry Blush

Vaaleanpunainen olut on pantu Mikkellerin San Diegon panimolla Kaliforniassa. Väri tulee varmasti vadelmista, sillä sen verran on vadelman makua ja tuoksua. Berliner Style Weisse lukee tölkin kyljessä ja lisätietona on että mausteena on käytetty vadelmia ja kahvia. Kahvin makua ehkä löytää nielaistessa, jos tietää sellaista etsiä. Onhan tämä ihan tasapainoinen vadelmamehu pienellä poreella. Mukavan lievän hapanta, mutta jostain syystä hampaissa tuntuu jotain tahmeaa. Tölkin pohjalta kaatui mukaan vähän sameutta, mutta maku pysyi samana, väri vaihtui pinkimmäksi. Eihän tässä mitään vikaa ole, mutta en usko että tähän palaisin. One pint, 4 %, 3/5