Näytetään tekstit, joissa on tunniste tahmea. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste tahmea. Näytä kaikki tekstit

tiistai 5. tammikuuta 2021

Buxton Rain Shadow Imperial Stout - 2019

Joulupukin paketin toinen olut on englantilainen stoutti. Väri on mustaa ja vaahto ruskeaa. Tuoksussa on paahdetta, lakritsaa, tuhkaa ja piilevää karamelliä. Vesi vähän herahtaa kielelle. Ensihörppy tuntuu vähän ohuelta, mutta maku on kuitenkin paksu. Paahteinen mallas kietoutuu lakritsaan, humalat säestävät taustalla makeuden pysyessä taustakuorossa, vähän suolaisuutta, tummia kuivia hedelmiä, soijaa, alkoholin kuumotusta. Maku on täyttävä ja voimakas, suutuntumassa alkaa lopuksi erottaa vähän makeaa tahmeutta, mutta ei varsinaista sokeria. Kyllä tällainen olut pakottaa uskomaan joulupukkiin. Nimestä tuli mieleen sateenvarjo. 44 cl, 10,0 %, 5/5




lauantai 10. marraskuuta 2018

Kees Barrel Project 18.13

Alkon tilausvalikoimasta löytyi Kees-panimon todella vahvaa olutta. Olut on mustaa, vaahtoa ei synny. Tuoksu on paahteista, mausteista. Maku on tietty paahteinen. Makeus tuntuu tahmaisuutena huulissa ja lopussa myös hampaissa. Lakritsaa on taas heitetty olueseen. Etiketissä sanotaan että aged on Benrinnes Barrels, eli viskitynnyreissä tätä on kypsytelty. Viskin sijaan kuitenkin konjakki on lähempänä makumaailmaa. Alkoholi tuntuu kyllä, mutta olut on on aika voimakasta ja kyllä tämä paahteisuus peittää alkoholia hyvin. Humalan katkeruus jää leijumaan jälkipoltossa. Etiketissä  mainittu alkoholiprosentti vähän pelottaa ja tuntuuhan se koko ajan maistellessa. Tuoksu on vahva kuten olutkin viimeiseen tippaan saakka. 330 ml, 16,1 %, 4/5

perjantai 9. marraskuuta 2018

Kees Zeeuwse Bolus Stout

Testasin Alkon verkkokaupppaa ja ostin kolme hollantilaisen Kees-panimon olutta. Kätevää kun verkkokaupasta tilatessa saa ilmaisen pahvilaatikon, kun normaalisti Alkosta en ole onnistunut tinkaamaan edes ilmaista muovipussia. Kees-panimo on jäänyt mieleen vaan yksinkertaisesti huippuoluistaan ja eipä tämä ainakaan tee poikkeusta. Olut on mustaa ja vaahto on ruskeaaa. Tuoksussa paahdetta, suklaata ja tilkka konjakkia. Suutuntuma on vähän tahmea tai hidasliikkeinen. Suklaata, paahtunutta mallasta, lakritsaa, pehmeää, nämä laatusanat pälkähtivät päähän juodessa. Etiketissä mainitaan myös kaneli, sitä pitää yrittää mausta löytää. Alkoholi kyllä tuntuu. Kyllähän tämä on niin hyvää että vähän harmittaa kun vahvuus pakottaa rauhallisuuteen. 330 ml, 10 %, 5/5

torstai 1. marraskuuta 2018

Saimaa Brewer's Special Utah 0,3 % Rye IPA

Alkoholiton olut ei ole oikein päässyt suosiooni. Saimaan sponsoroimana maistelen yhden saunan jälkeisen oluen, lainausmerkit jätin nyt kuitenkin käyttämättä. Tuoksussa on sammalta ja makeutta. Väri on ruskeanoranssi, pienellä sameudella. Vaahtoa syntyy mukavasti. Maku on erikoinen, tahmea ja vetinen hedelmä. Ruis taittuu makeana ja humalia on vähän vaikea erotella, kun hiilihappoa on reippaasti. Mielikuvat eivät tästä oluesta parantuneet, kyllä oluessa pitää olla alkoholia. Jälkimaussa on hitunen sitruunaista humalaa, lopussa vetisyys paljastuu. Utahista tulee mieleen mormoonit, heille tämä taitaa olla sopivaa. 330 ml, 0,3 %, 1/5



torstai 9. elokuuta 2018

Mikkeller Raspberry Blush

Vaaleanpunainen olut on pantu Mikkellerin San Diegon panimolla Kaliforniassa. Väri tulee varmasti vadelmista, sillä sen verran on vadelman makua ja tuoksua. Berliner Style Weisse lukee tölkin kyljessä ja lisätietona on että mausteena on käytetty vadelmia ja kahvia. Kahvin makua ehkä löytää nielaistessa, jos tietää sellaista etsiä. Onhan tämä ihan tasapainoinen vadelmamehu pienellä poreella. Mukavan lievän hapanta, mutta jostain syystä hampaissa tuntuu jotain tahmeaa. Tölkin pohjalta kaatui mukaan vähän sameutta, mutta maku pysyi samana, väri vaihtui pinkimmäksi. Eihän tässä mitään vikaa ole, mutta en usko että tähän palaisin. One pint, 4 %, 3/5

keskiviikko 31. toukokuuta 2017

Zacne Wisniowe

Suolakaivosvierailun jälkeen olueksi osui makeaa kirsikkaolutta. Puolankieltä en vieläkään ymmärrä, mitta näköjään myös etiketistä ei tule aina selvyyttä. Puolalaisen oluen etiketissä on ihan selvästi kirsikoita, mutta ensi huikailla maku kuitenkin yllätti. Onkohan tämä nyt edes olutta, sen verran makeaa lientä oli lasissa. Ruskean punertava olut ei juuri vaahtoa. Ensin ajattelin että aika surkeaa, sitten parin huikan jälkeen että ihan ok, ja nyt alkaa jo maistua. Kirsikasta kehkeytyy sellainen vähän liköörimäinen tahma ja makeus. 330 ml, 5,8 %, 4/5 


sunnuntai 25. joulukuuta 2016

To Øl Liquid Confidence

Jeesuksen 2016. syntymäpäivien kunniaksi valitsin olutkellarista huolella säilytetyn tanskalaisen imperial stoutin. Olut on täysin mustaa ja päällle tulee kermainen vaahto. Maku on taivaallisen pehmeä, vähän suklaata, makeus vähän tahmaa huulia. Sitten kurkkuun kertyy chiliä, jota oluessa on juuri sopivasti. Lämmittää ja miellyttää. Onhan tämä aika outoa olutta, mutta niin täydellisen hyvää. Etiketissä sanotaan että nestemäistä itsetuntoa kannatta juoda ennen kuin pyytää tyttöä tanssimaan, koska tämä suoristaa selkäsi ja sets your ass on fire. Toivottavasti viimeinen toteamus viittaa vain sinne tanssilattialle, onneksi chili ei ole mitenkään yliammuttua, vaan kieron peiteltyä. 375 ml, 12,2 %, 5/5

perjantai 5. elokuuta 2016

Tommyknocker Imperial Nut Brown Ale

Tammiston Alkosta mukaanlähtenyt erikoisolut sopi mukavasti lämpimän perjantai-illan alkuun. Olut on likaisen ruskeaa, lähes vaahdotonta. Etiketissä sanotaan että vaahterasiirappia löytyy oluesta. Tuoksussa on mallasta ja salmiakkia tai jotain yrttejä. Maku on maltainen, ja varmasti siirapistakin johtuen makea. Lasin reunaan jää juotaessa tahmeutta. Haastava olut laittaa erottelemaan makeutta ja pientä humalaa sekä yrttejä. Liian makeaa, liian tahmeaa, yskänlääkettäkin, mutta silti jotenkin hyvää. Alkoholi on piilotettu kyllä taustalle, mutta alkaahan se lämmittää korviakin. Laiskaa makua, jota ja josta pitää nautiskella hitaasti, yksi riittää kyllä. IBU 57, 355 ml, 9,0 %, 4/5

perjantai 19. helmikuuta 2016

Livonia Must Eksport

Tartonreissulta mukaan tarttunut musta virolainen portteri maistuu juuri sellaiselta kuin vaan voi olettaa tai toivoa. Olut on Viron "Seurasaaren" eli Tallinnassa sijaitsevan ulkomuseon oma olut. Vähävaahtoinen olut on paahteinen ja täyteläinen, vaikka aluksi kaataessa olut näytti kovin ohuelta. Patenttikorkkisen ja tyylikäsetikettisen pullollisen sisältö on yksinkertaista ja hyvää, vaikka jotenkin ensimmäisellä hörpyllä maku oli jotenkin ohut tai peräti outo. Maussa on vähän tummaa luumua, tahmeaa makeutta, mutta lopussa aavistukselllisen verran humalaa kokoaa maun mainioksi. Heti seuraavalla kerralla, kun menen Viron ulkoilmamuseoon, tiedän että baarissa lienee paikan parhaat "nähtävyydet". 500 ml, 8,2 %, 4/5

torstai 21. tammikuuta 2016

To Øl Goliat Imperial Stout

Olutblogistin painajainen tipaton (tai ipaton) tammikuu meinasi konkretisoitua, kun flunssa pukkasi päälle oikein kunnolla. Onneksi tipattomuus saatiin kuriin ja pullollinen olutta maisteluun. Synttärilahjaksi saadun yhden suosikkipanimon, To Ølin, kahvistoutin päätin palkita korkinavauksella ja maistelulla. Musta olut tuoksahtaa lakritsalta. Maussa jyllää kahvipapukarkit, pientä kuusenhavua leijuu taustalla, mutta sokerinen kahvi vei koko huomion. Olut on tahmeaa ja makeaa. Pientä humalaa jää jälkimakuun pyörimään, flunssanjälkeiseen tunnelmaan sopii rapsakka alkoholipitoisuus, alkoholin makua ei kyllä löydy. De Proefin panimolla tehty olut tai sen makeus jää pyörimään limaisena nieluun, ihan hyvällä tavalla siis. Mukava olut, ehkä pitää käydä Alkossa ostamassa säilytykseen pullollinen, makeus on kyllä aika äärirajoilla. Join oluen aika kylmänä, varmasti erilaista lämpimämpänä. 33 cl, 10,1 %, 4/5

lauantai 14. syyskuuta 2013

Laitilan Imperiaali

Nyt löytyi tummaa olutta, jossa on makua ja näköä. Olut tuntuu tahmealta kuin siirappi lasiin kaadettaessa, lievää makeutta löytyy vielä maussakin. Väri on Henry Fordinkin suosima musta. Päivän muuttourakan (Lallila) jälkeen tällainen tuhti olut maistuu. Vaikka päivä oli lähes kesäinen, niin tämä olut saa syksyntunnelman päälle, johtuisiko voimakkaasta pahtuneisuudesta. Otetaan toinenkin.

33 cl, 9,2%, 5/5