Hoppy Christmas

BrewDogin jouluolut on sameaa ja ruman ruskeaa, mutta kyllä sen avulla yhdet pikkujoulut saa tasoitettua. Pikkujoulut olivat sellaiset rauhallisemman oloiset, judoseuramallia. Hoppy Christmas on ei-perinteinen jouluolut, voisi kyllä sopia hyvin myös pääsiäiseen tai juhannukseen. Tämä sopii yhtä hyvin jouluun kuin piparit ja homejuusto.  Jotenkin tulee mieleen kurpitsa. Öljymäinen ulkonäkö ei miellytä, olisiko liikaa sokeria, maku on kyllä paraneva loppua kohden. Mukavasti ensin maistuu vähän pihkaa ja sitten pitkään makeita persikoita tai muita eksoottisia hedelmiä, sitten pieni kuivuus loppuun antaa vihjeen että voi maistaa uudestaan. 330 ml, 7,2%, 5/5 vaikka niin päätin että tämä BrewDog-fanitus voisi jo loppua, mutta kun absoluuttinen totuus vaatii tulla julki. 

St Eriks Julale

Itsenäisyyspäivän juhlistamiseksi kaatui ruotsalainen tumma ale lasiin. Tuoksu on maltainen, mutta maku ei olekaan. Maku on yrttinen ja vähän humalainen, ensin maku tuntui vähän vetiseltä, mutta maku täydentyy suussa parin hörpyn jälkeen. Yrttejä on paljon, taitaa olla jopa jotain mintuntapaista jännästi loppuraikastuksena. Sopii nautiskeluun, ei varmaankaan sopisi kinkun kanssa. 330 ml, 5,4%, 4/5

Stallhagen Julbock

Tumma bock Ahvenanmaalta korkkaa pikkujoulut. Mustan taittuva joulupukki maistuu maltaiselta ja aika makealta, maut on bockiksi kohdallaan. Aika vahvanoloista, lievästi kurkkua limoittavaa olutta juo mielellään. Kyllä tämä rimmaa varmasti kinkun ja perunalaatikon kanssa, jälkimaussa on mukavasti humalaakin. Maku paranee, itselläni oli lieviä ennakkoasenteita yhdistelmälle jul ja bock, niin kuin jollekin voisi tulla ennakkoasenteita sanojen joulu ja pukkki yhdistämisestä. Joulupukin käymisen ja julbockin nauttimisen jälkeen mieli on kuitenkin hyvä. Lopuksi alkaa löytyä kahviakin mausta. Hauskaa pikkujoulua kaikille! 33 cl, 6,8%, 5/5 pikkujoulun kunniaksi. 

Abbot Ale Greene King

Britti-Ale on tyylikkään ruskea, vaahto on pikainen tai heikko. Tuoksussa on selvästi toffeeta. Maku on ensin tympeä, sitten heikosti makea, sitten heikosti sitruunamainen, sitten heikosti humalainen. Heikosti vähän kaikkea muodostaa koukuttavan kokonaisuuden. Jälkimaku jää alaposkiin pyörimään. Joka kulauksella parempaa, miksen ole lontoolaisessa pubissa, tilaisin toisen ja luultavasti kolmaskin menisi. 

50 cl, 5,0%, 4/5

Bomonti

Turkkilainen, istanbulilainen 100% maltaasta tehty olut on tyylikkäässä etikettömässä pullossa, logot ja tekstit on painettu suoraan pulloon, mikä näyttää sisällön kirkkauden jo ennen lasiin kaatamista. Tuoksussa on ruohoa ja maussa on maltaisuutta. Maku on ensin lyhyt ja lopussa paljastuu vähän makeaa siirappia, sitten lopulta maltaisuus alkaa pyörimään jälkimaussa. Twist-korkki on aina mukava. Säbäilyn ja saunan jälkeen olut kostuttaa mukavasti marraskuu viimeisenäkin päivänä ikeniä, mutta kyllä tämä Turkin aurinkorannoilla toimisi paremmin, sieltähän tämänkin sponsori on tänne Pohjolaan toimittanut.  50 cl, 4,8%, 3/5

Svyturys Baltijos

Kastanjanruskea liettualainen Märzen Tamsusis olut hyppäsi ostoskoriin Viron-lautalla, taisi olla Viking Expressillä. Hieno väri ja siisti vaahto, tuoksu on maltainen ja maku on myös makea. Pullo on tyylikäs. Liettuaksi olut on alus, vähän vähissä on jutut tästä oluesta, jotenkin oluessa on jotain pisteliästä jälkimaussa, vähän limauttavaa. 0,5 l, 5,8%, 3/5

Buxton Imperial Black India Pale Ale

Musta IPA voitelee suuta ja hivelee aisteja. Tuoksussa on suklaata, maku on tasainen, suklainen ja tumma, sitten hetken päästä huomaa että humalat ja katkerot hyppäävät kehiin sopivan seesteisinä. Kyllä Englannissa osataan. Erikoinen yhdistelmä on tämä tumma IPA, mutta kyllä toimii!

330 ml, 7,5%, 5/5

Vormsi Märtsiõlu

Tallinnan tuliainen paljastui sameaksi märzen-tyyppiseksi sameaksi olueksi tyylikkäässä pullossa. Olut maistuu hiivalta ja jotenkin makealta yhtaikaa, olisiko käyminen jäänyt kesken, no ei nyt sentään. Hetken kesti että keksin että tämähän on vähän niinkuin sahtia. Maku on tasainen, parempiakin on maisteltu. Isoja kulauksia, mutta tympeää makua, maku tosin paranee loppua kohti, kun siihen tottuu, ehkä siis haastavaa. Ei olekaan tympeää, arvostelua parempaa?

33 cl, 5,3%, 3/5

Prykmestar Double IPA

Sekametelisoppaa tai makujen harmoniaa on Uudenkaupungin Prykmestar pannut. Väri on vähän sekava. Pakostikin tämä lauantai-iltapäivällä menee harmonian puolelle. Tuoksu on makeahko ja hiivainenkin, ei lupaa hyvää. Sitten kulaus suuhun ja harmonia alkaa: vähän makeutta ensin alkuun, sitten havaitsee että olut on raskasta ja lopuksi humalat alkavat riehumaan mäntyhalolla. Ei taida olla ainoastaan väri, joka muistuttaa etäisesti sahdista. Humalat vahvistuvat loppua kohden.  50 cl, 8,5%,5/5

Brewer's Special American Red Ale

Tölkin kyljessä on mukavasti Amerikan meininkiä vai olisikohan tuo pin up -tyttö kielletty näkymä 7-elevenissä. Kuvaan tuli suomalainen hymytyttö vartioimaan tilannetta. Olut on tymäkkää, kuivaa pihkaista kuusipölliä, olisiko pinoon eksynyt joku mäntykin. Väri on mukavasti punertava ja vaahto on hieno. Vähän maussa on pohjaan palamista tai yksioikoisuutta. Humalaa on riittävästi. 330 ml, 4,7%, 4/5.