Turun 5piste5:stä ostin kuolleen koiran muistoksi pannun kanadalaisen oluen, joka ei tuoksunut märältä koiralta vaan raikkaalta humalalta. Väri on kirkas keltainen ja vaahto myös kirkkaan valkoinen. Vaahto pitsittää lasia heinosti. Maku on vaan niin oikeanlainen, humalia, sitruunaa ja muita hedelmiä, etäisesti alkoholia, raikkautta, pientä pisteliäisyyttä ja täyteläisyyttä, ei kuollutta tai märkää koiraa yhtään. Jälkimakuun jää hedelmiä ja humalia. Rip Fat Joe. 473 ml, 6,5 %, 5/5
Napolilaisen kävelykadun baarista ostin matkamuistoksi paikallisen muusikon, Pino Danielen kappaleen innoittamaa alifelaista kevyt-stouttia. Olut on mustanruskeaa ja vaahto on beigeä. Tuoksuu kaakaolle ja kahville mallaspedillä. Maku on enemmän maltainen, vähän marjaisuutta jälkimaussa. Pientä mielenhäiriötä tuottaa kun oluen nimessä on stout ja light, mutta tästä oluesta on väkevämpi versio olemassa. Muistaakseni nautiskelin tämän oluen WineCafè Da Mariossa, maistui siellä niin hyvältä että tein ostopäätöksen, kotona on vähän vaimeammat tunnelmat. Kevyt-stout-kategoriassa on kyllä hyvää. 33 cl, 6 %, 4/5
Lohjalla pantu tunnistuksenaktivoimis-neipa on sameaa keltaisuutta, joka kuohuaa valkoisena. Tuoksussa on hedelmiä ja jotain multaista mausteisuutta. Ensihörppy on lempeän löysä. Mietoa greippiä, vähän mäntyä, pikkaisen pihvimausteita ja humalan katkeruutta, niistä muodostuu mieleenpainuva olut. Citra, superdelic, nelson sauvin muodostavat nimen koodituksen. 330 ml, 6,7 %, 4/5
Laitilalainen tupla-neipa on keltaista ja sameaa, vaahto on tiivistä ja valkoista. Tuoksussa on hedelmiä ja erikeeperiä. Maku on hedelmäinen, alkoholi tuikkaa nopeasti esille. Sitruuna ja greippi vähän häviävät alkoholin kanssa painiskelun. Jälkimaku on lämmin, katkeroinen ja pitkä. Kokonaisuus paranee viimeiseen pisaraan saakka. 50 cl, 7,7 %, 4/5
Turkulaisesta 5piste5-baarista ostin ylöjärveläistä belgityylistä wit-olutta kultaisen tölkillisen. Olut värittää lasin vaalean haaleaa kullalla ja vaahtoaa pikaisesti valkoisena. Tuoksussa vienoa sitruunaa ja vehnää. Maku on aika rauhallinen ja mieto, pientä happamuutta ja aavistus katkeroa, sitruunaa on ja vähän mausteisuuttakin. Kevyt ja helppo olut sopii paremmin kesäterassille, mutta marraskuiseen iltaan sopii, tuo vähän lupausta auringonpaisteen kuumotuksesta. Täytyy tutustua panimon tarjontaan. 440 ml, 5,0 %, 3/5
Hetkeen ei ole tullut maisteltua laitilalaista olutta, S-marketin hyllyllä kiilteli länsisuomalaista pale alea tölkillinen, joten siirsin sen ostoskärryn suojaan. Kotona olut näytti lasiin kaataessa aika kupariselta ja kirkkaalta, vaahto oli liian nopea. Tuoksu on maltainen ja keksinen, jotain makeutta myös. Ensihörppy tuo mieleen ihan maistuvan ipan. Vähän greippiä, mallasta, vähän katkeroa, sitä jää jälkimakuunkin, vähän pisteliäästi. 50 cl, 5,6 %, 3/5
Tartolainen stoutti on mustaa kuin moottoriöljy, vaahto ruskeaa pienellä punoituksella. Tuoksu on maltainen ja marjainen. Maku on mallasta, ruisleipää, paahdetta, vaniljaa, vähän kahvia ja suklaata. Nielaisun jälkeen rommi maistuu ja jää kieltä puuduttamaan. Makeaa tahmaa jää hampaisiin, alkoholi lämmittää pitkään. 0,33 l, 12%, 4/5
Panimo on jäänyt testaamatta ja internet-kuplassani olen ajatellut että ei ole ainakaan suomalainen. Nyt ymmärsin että on Kuopiosta, eli aika oikeassa oli hintchi. Nedipan väri kuultaa aurinkoisena keltaisuutta, vaahto on valkoista ja ohutta. Tuoksu on appelsiinimallasta. Ensihörppy vaan katoaa nieluun hymyillessä. Makeutta on sopivasti, humalat on lämpimiä, trooppisuus on läsnä, alkoholi ei maistu, kielensivuihin jää sopivasti puudutusta ja kirpeyttä. Nautin oluen lääkärin määräämän saunatauon päätteeksi. Raikas ja vähän nostattavaa tunnelmaa jää mielikuvaksi. 440 ml, 8,4 %, 5/5
Lohjalaisesta jääkaapista löytyi bipaa, pakkohan sitä on aina maistaa. Olut lienee hervantalaisen pubin tuotoksia. Väri on mustaa ja komea rusehtava vaahto on tiivis. Tuoksussa on mallasta, makeutta ja vähän lakritsaa. Ensihörppy kertoo ohuudesta, ehkä väri vähän laittaa odotuksia raskaammasta mausta. Humalointi on mietoa katkeruutta, hiilihappo terävöittää tunnelmaa. Ihan mukava tunnelma jää kokonaisuudesta. 330 ml, 5,5 %, 4/5
Vähän läpikuultava keltainen neipa Tallinnasta kuohuaa isohkoilla kuplilla valkoista vaahtoa. Tuoksuu hedelmäiseltä, ei makealta. Maistuu enemmän greippiseltä, aika kirpakkaa. Nautiskelin oluen ehkä liian kylmänä, jotenkin ohutta vaikka humalia on ryydittämässä jälkimakuun saakka. Hiilihappoa on paljon. Greipin lisäksi mukana on sitruunan kirpeyttä. Pikkuhiljaa maku miellyttää enemmän, ihan osuva katkeruus jälkimakuun jää. 0,44 l, 6,0%, 4/5
Goodmanin Alkon myyjä suositteli tsekkiläistä talvilageria saunajuomaksi. Ei tarvinnut kauaa suositella, tosin maistelin ilman saunaa. Olut on kirkasta kultaa ja vaahto on valkeaa, aika runsasta. Tuoksu on maltainen ja jotain karviaisia. Maku on pehmeän maltainen, aika kirpakkaa humalointia on. On tässä jotain marjoja sivumakuna, sovitaan että ovat karviaisia. Vähän sekava tunnelma jää kokonaisuudesta, jälkimaun mukavaan katkeruuteen sekoittuu viiltävästi vielä tuota takapihan marjapensaan piikkiä. 500 ml, 5,2 %, 2/5
Turun Mallaskukon hanavalikoimasta valitsin ruotsalaista neipaa. Väri on sameaa keltaista ja vaahto on kestävää, tiivistä ja valkoista. Tuoksuu ananakselta, vähän appelsiinia. Maku on hedelmäinen myös, ananasta on, ei liikaa kirpeyttä kuitenkaan. Humalat ja alkoholi ryydittävät jälkimakua. Hiilihappoa on, samoin pientä puumaisuutta. Oikein maistuvaa sameaa ipaa on. 0,5 l, 7,0 %, 4/5
Virolais-latvialainen tölkillinen sisälsi aika rumaa olutta, vaikutelma on Bloody Mary - vispipuuro, heikko vaahto oli vähän oranssia. Vähän tulee mieleen että onkohan kaikki hyvin. Tuoksu paljastaa että ihan raikasta oluen pitäisi olla, vesimeloonia ja mangoa. Makeaa ja vähän hapanta tuntuu suussa hörpyn jälkeen. Täytyy vähän miettiä että mitä tämä oikein on. Ulkonäkö kyllä hämää ja melko paksu suutuntumakin ei ihan viittaa raikkauteen. Erikoisolut, kirsikka hyppää lopuksi vielä edustalle. Sekavantuntuinen, mutta lopulta ihan selkeä ja makea hedelmä-sour. 0,44 l, 5,0 %, 4/5
Tartolainen uusiseelantillaisilla humalilla katkeroitu pale ale on lasiin kaadettaessa ohuen keltaista ja isokuplaista ja runsasta vaahtoa. Kuohun asetettua väri on tasaantunut vaalean keltaiseksi. Tuoksussa on hedelmiä, ainakin appelsiinia. Maku on vähän ohut ja appelsiini muuntuu miedoksi greipiksi. Hiilihappoa on paljon, runko on vähän ohut. Linnunmaitoa en ole maistanut, olen luullut sitä vähän tätä paremmaksi. Humalia ja puuta jää jälkimakuun. 0,33 l, 4,5 %, 3/5
Vantaalaisen panimon Belgiassa paneman puu-ipan ostin Tartosta ja toin sen sitten Hämeenlinnaan maisteltavaksi. Väri on samean kuparista ja vaahto tiivistä vähän likaista ja valkoista. Tuoksu on mieto vähän simamainen. Maku on vanha kunnon ipa, mallasta, hitusen sitruunaa, mäntypökköä, vähän katkeroa ja hitusen arvokkaan oloista tammea. Jälkimaku on katkeruutta, ei yhtään liikaa, vaan juuri sopivasti. 330 ml, 6,0 %, 5/5
Tekstit
Kaikki kommentit
