Sun Lik Beer

Kalkkikin ruostuu voisi olla englantilainen sanonta joka on peräisin Hong Kongista, tuli mieleeni tästä oluesta. Aika kuivaa ja vähän niukkamakuista, mutta selvästi oma twistihän tässä on. Taitaa olla Tarton Maximasta ostettu pudeli. Saunajuomaksi sopi, mutta uinuvan riisin maku laittaa oluen kategoriaan tällaistakin on. 33 cl, 5,0%, 3/5

Sinebrychoff & Brooklyn Brewery Two Tree Porter

 Piti maistella Kahden vanhan puun portteri, tai Brooklynin panimo on vähän nuorempi (1988), kun edellinen olut sattui olemaan tämän isä tai äiti ja kollega ehti tätä kehumaan (http://otetaankotoinenkin.blogspot.fi/2013/10/sinebrychoff-brooklyn-two-tree-porter.html). Vanhat puut ovat ihan onnistuneesti yhdistäneet taitonsa. Pojasta on polvi parantunut, pientä makeutta mukavasti ja tasapainoinen olut, tuoksu vihjailee siihen etiketissä mainittuun kuusenkerkkään (Koff) ja makeus vaahterasiirappiin (Brooklyn). Väri on musta ja vaahto ruskea kuten isällä/äidilläkin. Siirappisuus jää kitalakeen jälkimakuilemaan. Musiikkimatto vaihtui edellisestä Entisten nuorten sävellahjaan.

33 cl, 7,2%, 5/5

Sinebrychoff Porter

Viekää minut baariin veljet soi Bar Sivutaskussa lauantai-iltapäiväoluen taustaksi. Perinteisesti korkealle arvostettu Koffin Porter maistui suussa siirappimaiselta ja paahteiselta. Ruskea vaahto ja musta väri tukevat mukavasti mielikuvaa hyvästä oluesta, oudosti taustalla häilyy sitruksen maku. Pate Mustajärvi täydentää taustalta musiikimattoa, Gourmet Pub on muuttunut, olutvalikoima taitaa olla sama kuitenkin. 33 cl, 7,2% 4/5

Double Wide India Pale Ale

Kansas Cityssä Boulevard Brewing pamautti humalalla, oikein tuplaleveällä. Kunnon vaahto kruunaa lasin tiiviisti, ylähuuli täytyy muistaa lipaista joka ryypyn jälkeen. Ei tätä voi janoisille suositella, olut kuivahtaa suussa, mutta maku välittyy mukavasti nieluun. Vaikka humalaa on reilusti, niin silti maku ei ole kitkeränkatera, vaan helppo. Hintavahkohan tämä olut on, mutta pullollinen kannatti maistaa. 335 ml, 8,5 %, 5/5

Kuohu Valioluokka Pils

Seinäjoella pannaan Mallaskosken panimosta kelpo olutta. Kuohu Pilsiä kehutaan parhaaksi suomalaiseksi pilsiksi. Kirkkaan oloinen olut onkin hivenen sameaa, vaahto katoaa nopeasti, maku on aluksi vähän makea, mutta tasoittuu nopeasti, humalaa on hivenen, ei ainakaan liikaa. Olut on kypsää. Näpsäkkää olutta, yhdellä annoksella ei päässyt vielä ihan kartalle, pitänee maistella lisää, joten ei voi olla huonoa. 33 cl, 4,7%, 4/5

Ambar Negra

Ensilumen kunniaksi maistettiin mustaa meripihkaa, onko sellaista olemassa oikeasti? Espanjalainen tumma lager tuoksahtaa makealta, mutta makeutta ei olekaan maussa, vaan aika kuivakka vähän öljymäinen ja vähän ohutkin. Tumma lager on vähän niinkuin olutmaailman Marimekon suunnittelijan työt, näyttää hienolta, mutta usein paljastuu että onkin huijausta. 33 cl, 4,8%, 3/5

Weihenstephaner Oktoberfest Festbier

Tunkkaisen raikas lauantai-iltapäiväolut kaatui hanasta tuoppiin Sibeliuskadun Public Cornerissa. Vehnää, hiivaa ja riittävästi hedelmää maustavat kirkasta olutta, jossa on vähän sameuttakin. Ei mitään erikoista (Lahdenkaan), mutta ihan hyvää. Kyllähän tuon pitäisi riittää oluelle. Maku on vähän lyhyehkö, röyhtäykset ihan ok. 50 cl, 5,8%, 4/5

Luomu Leevi

Pitkäkaulaisesta pullosta olut pitää mukavaa ääntä kun sen kaataa lasiin. Teerenpelin luomuolut maistuu maltaalta, vähän tuoksussa on mämmiäkin. Pientä sameuttakin on tähän kirkkaaseen olueen hypännyt jostain, mutta maku on suun täyttävä ja pitkä ja monivivahteinen. Ehkä luomusta ei ollut haittaa? 33 cl, 4,5%, 4/5

Pilsner Urquell Unfiltered

Suomen 2. lasillinen Pilsner Urquell Unfilterediä oli pelkkää vaahtoa Kappelin Kellarissa Suomen ensimmäisestä tynnyristä (kuva yllä ja alla).

Kerran vuodessa tehdään Plzenissä paluu juurille eli suodattamattoman oluen panemiseen. (Suodatus aloitettiin joskus 1850 paikkeilla, kun olutta alettiin viemään ulkomaille.) Nykyään suodattamaton olut sitten "pakataan" panimon itsetekemiin 25 litran palautustynnyreihin ja rahdataan mm Suomeen. 

Servaali tarjosi oluen ensi-illan medialle, olipa hauska kuunnella pöydässä olleita asiantijoita. Johtavankin oli nöyrryttävä.

Suomen 1. Tynnyrin avasi panimon laatujohtaja Kamil Ruzek.

Tynnyriin hakataan vasaralla hana sisään ja sitten ensimmäiset lasilliset ovat maitoa.
Sitten vähitellen rauhoittuu ja olutta lirutti hanasta mielellään. Olut valuu tynnyristä todella rauhallisesti. 

Tynnyri nro 1.

Suodattamaton Urkki on pehmeää, mutta voimakasta. Suodattamattoman oluen hiiva peittää aluksi humalan maun, mutta tynnyrin tasaantua alkavat maut löytyä. Suodatus kyllä muuttaa oluen makua, verrokkilasissa oli sitä perinteistä Urquelliä ja maistui aika erilaiselta vaikka olut on ihan samaa.

Pitkä jälkimaku maistuu suodattamattomassa tynnyrioluessa, jota ei pullossa myydä. Humalakin maistuu, mutta perinteisessä ehkä terävämmin. Kyllä tätä kannattaa maistaa, jos kohdalle osuu.

Tuopillinen, 4,4%, 5/5

Fix Hellas

Yritin korjata Kreikan tilannetta juomalla Fix Hellasta. Nythän se näyttää jo paljon paremmalta, sponsorin mukaan Kossilla ainakin paistoi aurinko ja oli lämmintä. Olut on kirkasta, maku on selvä mutta ohut. Lagerien perusohraa, joka ei yllätä, pientä hienostuneisuutta havaittavissa, häilyvä ja hapokas.
33 cl, 5 %, 3/5

Keisari Året Runt

Pakkoruotsiolutta siemaistiin eilisen suomalisen oluen päivän (?) kunniaksi. Tumma lager ei ollut ihan täyteliäimmästä päästä. Vihdoinkin löysin jostain tummasta oluesta kahvin makua. Jotenkin tulee mieleen iso tynnyri josta olut olisi laskettu lasiin, jotenkin maun ohuus ja jonkinlainen hapottumuus viittaavat oikeastaan omiin kotiolutkokeiluihin. Tumma lager taitaa olla olutlajikkeena sellainen välivuoden malli, niinkuin jääkiekkojoukkueiden valmentajatkin joskus. 33 cl, 5,7%,3/5

Stadin Panimo Ultimator

Dobbelbock sopii syksyyn, sen verran vahvaa olutta että sitä voi maistella ulkonakin griilivartiossa. Humala tuoksuu ja maistuu, mutta alkoholi kurkistelee makumaton alta vähän liikaa. Monivivahteinen olut välillä makeahko ja samaan aikaan katkeromainen, vähän simaa ja samalla olut vilahtaa suusta liukkaana nieluun ja makumaailma tulee esille. 33 cl, 8,0%, 3/5

Ulkona juomisen ongelmia.

Mikkeller Kiin Kiin

Koko valtavan pihan haravoinnin palkinnoksi nautittiin  (ihan omat syystalkoot) yksi mielenkiintoinen tanskalainen olut. Mikkeller on jotenkin kohonnut mielessäni jonkinlaiseksi kulttipanimoksi, mutta vasta nyt tuli maistettua varsinaista tuotetta. Kiin Kiin on tanskalaisen thai-ravintolan oma nimikko-olut, jota nyt löysin Alkosta. Vaahto on pitsimäinen ja tiivis, maussa on limeä ja sitruunaa, kuten etiketti antaa ymmärtää. Sopii varmasti tomkhaan kanssa, miksei kaäginkin. Kyllä on ihan turha mennä sotkemaan olueseen Spriteä, tyyliin radlerit ja shandyt. Täytyy vaan osata panna oikein olutta. 33 cl,5,0%, 4/5 

Karjala Terva

Aleksis Kiven päivän päätteeksi kulautettiin tervaolutta saunaolueksi. Tuoksussa on tervaa, ensi huikassa ei maistu mitään, mutta oluen valuessa kurkusta alas terva alkaa maistumaan tai savuko se on. Kuka laittoi olueseeni tervaleiijonia. Mieleen tulee kyllä saksalainen savuolut, joka ei ole huonoa. Pientä laihuutta on itse oluessa, se varmaankin korjaantuisi, jos ostoksen tekisi Alkosta? 56,8 cl, 4,6%, 4/5

Brooklyn American Ale Pre-Prohibition Beer

Päivän tulevaisuusluentojen jälkeen eksyin Amerikan kieltolakia edeltäviin tunnelmiin, kun Jukolan K-supermarketista löytyi sopiva tarjous, tai hinta oli ainakin merkitty isolla. Vahvasti tuoksahtaa humalalta ja jokin antaa tässä vahvan lupauksen että tällä panimolla on varmasti enemmänkin annettavaa. Ensituoksun jälkeen humala potkii mukavasti, mutta muuten sitten jääkin suuhun tyhjä maku. Tasapainoton, mutta vihjaileva olut siis. 35,5 cl, 4,5%, 3/5