Pearu IPA Hopster Käsitööolu

Päivän remontoinnin päätteeksi kuuluu avata olut. Nyt avasin tarkoituksella tallinnalaisen IPAn. Tuoksu on sitruunamainen ja ei ole huonosti pesty lasi vaan olut tuoksahtaa saippualta, ja jotenkin maalaismaiselta. Kokonaisuus on jotenkin väsynyt tai hikinen tai sitten tämä onkin enemmän isompaan janoon, eihän tämä huonoa ole. Katkerot tulevat esiin pikkuhiljaa juodessa, jälkimaku hiipii kehiin mukavasti. Nopeasti tämä menee alas, johtuuko oluesta vai siitä että lätkän mm-puolivälierä alkaa kohta. 0,33l, 6,5%, 4/5

Lehe Aus Karu Tuleb Spiced Stout

Sateisen pitkän viikonlopun alkuun valitsin tallinnalaisen mustan vähävaahtoisen maustetun stoutin. Lehe-panimon sivuilta varmistin että neilikka on maku, joka kanelin lisäksi maustaa olutta. Jotenkin tulee mieleen joulu ja joulukoriste, jossa appelsiinin pintaan painellaan neilikoita. Jouluolut sopii kyllä nyt kun kuulemma hommaa riittää sisätiloissa koko viikonlopuksi pikkuremontin merkeissä. Aika vahvaa olutta, tuntuu ehkä liiankin mausteiselta ja vahvalta, toisaalta hyvää. 330 ml, 7,5%, 4/5

Relex Honey Porter

Relex Oyn olutkerho sponsoroi blogistia itsetehdyllä porterillaan. Portteri on tumman ruskeaa, siis mämminväristä. Maku on kuivaa aluksi, parin hörpyn jälkeen siihen sopivasti tottuu. Runko on vähän ohut, mutta jostain paahteen seasta löytyy myös makeutta, varsinkin lasin tyhjentyessä mukavaa lämpöä kehittyy korviin. Mielleyhtymää löytyy kyllä mämmiin. Relexin tulevaisuus näyttää hyvältä, olutkerho ainakin tietää mitä tekee, omat algoritmini ennakoivat kerholle menestystä. Hunajaa ei mausta löytynyt, ehkä makeutta olisi voinut olla enemmän, mutta tyylipuhdas portteri kuitenkin, loppua kohden paranee, isommat pullot! 0,33 l, 5,5%, 4/5

Mikkeller Nelson

Belgiassa pantua uusiseelantilaista Nelson-humalaa sisältämää tanskalaista olutta nautin suomalaisen tai norjalaisen merilohen savustuksen avustajana. Jo pullossa näki että olut on sameaa, ja lasissa paljastuu  läpinäkymätön oranssi nektari. Tuoksussa on outoja hedelmiä, maussa sitten humalat sopivasti jyräävät jää jättävät hedelmät taustalle. Lämmittää mukavasti korviin ja vatsaan saakka, silti alkoholia ei erota. Huippuolutta, jos voisi juoda pyykkipoikia nenässä, mutta maku on silti huippu. Käsittääkseni samaa olutta Mikkeller on tehnyt muistakin humalista, täytyy kyllä laittaa todo-listalle. 330 ml, 8,9%,5/5

3C

Tallinnalaisen panimon 3C viittaa oluen sisältämiin humaliin, Citra, Centennial ja Chinook. Aktiivisen viikon jälkeen perjantaisaunan jälkeen päätin että nyt on terassikausi avattava. Vähän liian kylmää oli mutta olut lupaili nimessään hyvää, joten värjöttelin. Väri oli ruskeahkoa ja vaahto oli pieni mutta kestävä. Maku oli vähän umpeutunutta, jotenkin kuivaa, eikä ollut mieluisinta, mallasta ja metallia, alkoholi maistuu. 0,33 l, 5%, 2/5

Rooie Dop Chica Americana IPA

Miellyttävä nautiskeluolut Hollannista kuohui samaan tyyliin kuin edellinenkin saman panimon samasta tartolaisesta maitokaupasta ostamani olut. Kokonaisuus on hieno. Vaahto on kestävä ja runsas, suun etuosa täyttyy mukavasti lievällä katkeruudella, mallasta vähän kielen päälle ja hedelmää nenään. Painan mieleeni (on varmaan ollut jo Fingerporissa) Rooie Dop sanayhdistelmän, teen siitä aivoissani linkityksen hyvään olueeseen. Pullotuspäivä De Molenin panimolla oluella on ollut viime vuoden maaliskuussa, maku on ehkä parantunut, pelottaa jos olisi heikentynyt. 33 cl, 7,1%, 5/5, nyt on kyllä pitkä putki huippuoluita takana!

Pühaste Humalakoda

Vappusiman korvaajaksi valitsin tartolaisen gypsy-panimon dipan. Taiteelliseen etikettiin oli painettu lupaavasti IBU 80. Mukavan kipristelevät humalat tanssahtelevat kielen päällä, mallasrunko antaa tilaa. Jostain mieleen tulee vappusimakin. Pieni sadekaan ei haittaa grillaajaa, kun lasissa on tätä kuivaa sitruunaista humalapläjäystä. 0,33 l, 8,4%, 5/5

Mikkeller Beer Geek Bacon

Vapunpäivän lounaaksi sopi hyvin pekoniolut, joka onkin ruokaisa stout.  Olut kaatuu lasiin hitaasti ja raskaanoloisesti. Vähän on pekonin takia mielessä pyörii ennakkoluuloja, mutta onneksi pekoni maistuu vain savuna, oluen lämmetessä pekoni tuoksuu kyllä. Olut on vahvaa ja tuntuu vatsassa saakka, pakko nauttia pieninä hörppyinä. Tämän jälkeen ei tee mieli kyllä maistaa mitään muuta olutta, siis ihan heti perään. 330 ml, 7,5%, 5/5

To Øl Dangerously Close To Stupid

We are all born ignorant, but one must work hard to remain stupid. Näin totesi todella houkuttelevan oranssin oluen etiketti. Kaunis vaahto, joka kestää, suojaa makuja. Vappunahan tehdään yleensä jotain tavallista tyhmempää, joten ajattelin että etiketin perusteella tämä sopisi tunnelmaan oivasti. Jännästi tämäkin humalapommi sekoittaa mukaan makeutta, makeuden ja humalan liitto on täydellinen. Alkoholia on lämmittäjäksi, humalat pitävät aistit auki ja makeus rauhoittaa. Täydellisyys lähestyy tunkkaisuutta, jotain kriittisiäkin on sanottava.  330 ml, 9,3%, 5/5 

Rooie Dop 24/7 Session Ale

Miksi olut joskus kuohuaa pullosta yli? Tämä hollantilainen olut lamaannutti kaatajan ja pöydälle kuohui paljon hyvää olutta. Vähän harmitti, en kuitenkaan ryystänyt pöydältä tai puristanut rättiä kuivaksi lasiin. Lasista vaahto väheni, mutta ohut vaahto kerros suojasi loppua olutta. Tarton maitokaupasta ostettu olut maistui lievän katkeralta, vähän sitrukselta. De Molenin samean oranssi olut on sopivan kirpakkaa, mutta samalla lempeää ja vienoa rusinaa. Tasapäinen olut paranisi pienellä makukoukulla. 33 cl, 4,9%, 4/5, mitäs kuohui yli.