Mallaskosken Last Laugh Amber Lager

Suomen parjatun mm-lätkäjoukkueen puolivälierävoiton kunniaksi testissä oli Mallaskosen Last Laugh, nimi sopii jotenkin kuvioon.  Väri on punertava ja tuoksussa on reilusti mallasta ja viljaa. Maku on mallasta ja reippaasti puumaisuutta. Tavallaan puhdas, mutta jotain pistävyyttä vaanii taustalla, makeaa lageria omaperäisellä twistillä. Vaahto on siisti ja kestävä. Tölkin grafiikka on tyylikäs. Erikoislager. 50 cl, 4,7 %, 3/5

Stadin Panimo High Sleep Evening IPA

Oranssi, sitkeävaahtoinen IPA tuoksuu hedelmäiseltä. Maku täydentyy sitruunalla. Makeutta on mutta se on piilossa humalien takana. Saippuaa hyppii välillä silmille. Ovela yhdistelmä kukkaista raikkauta, mallasta ja  salakavalasti iskevää pehmeää sitruunaista humalaa muodostaa pehmeän oluen. Sopii hienosti iltapäivän nautiskeluun.  0,33 l, 7,2 %, 5/5.

Goose Island Sofie Belgian Style Farmhouse Ale

Chicagolainen mies kävi hakemassa olutreseptejä Euroopasta ja päätti vähän parantaa niitä ja perusti Goose Island Beer Companyn. Tämä witbiermäinen olut on likaisen oranssia. Ensin maussa huomaa sen että olutta on kypsytetty valkoviinitynnyreissä. Vähän tulee mieleen kotiviinikokeilut, hiiva maistuu, mausteita on, valkopippuri hiipii kielen päälle ja puuduttaa sen. Maku paranee ja paranee loppua kohti, hiivan maku vaihtuu hienostuneen mielllyttäväksi. Jos jostain löytäisin tämän uudestaan, niin ostaisin. 355 ml, 6,5 %, 5/5

Suomi Soi! Juhlaolut

Bryggerin panema kirkkaan kultakuparinen lager on ensi viikonloppuna Hämeenlinnassa pidettävien Sulasolin laulujuhlien juhlaolut. Tuoksu on makean maltainen. Maku on liian metallinen ja lopuksi maltainen ja humalainen. Metallimallaspilsner on voimakasmakuinen, ehkä odotus oli kevyempi. 33 cl, 4,5 %, 3/5

Mallaskosken Panimo Black Wheat Blueberry

Taloyhtiön kevättalkoiden jälkeen terassin auringonpaisteessa maistui mustikkainen vehnäolut. Black Wheat oli kolanväristä, tosin mustikan sinipuna heijastelee auringonpaisteessa välllä. Tuoksusta tunnistaa vehnäolueksi. Venhäoluen banaanit ja hiivat jäävät taustalle. Lasin pinta tuntuu tahmealta, mutta maku ei ole makea. Mustikkako tässä nyt sitten jyllää, maku on erikoinen tai sekava, mustikka onkin hapanta. Mustikat jatkossa piirakkaan ja vehnäoluet hiivaisina. 33 cl, 6 %, 2/5

Rekolan Panimo Kaffe Stout

Tukevan pullon sisällä on tukevaa, kahvilla ja laktoosilla maustettua, mustaa, kaunisvaahtoista olutta. Kermamaisen vaahdon alta tuoksuu kuiva kahvi. Ensihörppy lupaa hyvää, kahvi maistuu edelleen kuivalta, vähän liitulakua, makeus tuntuu vain pehmeytenä. Kokonaistuntuma on pehmeä, kuivuus mukavasti sitä toisaalta terävöittää. Hiilihapot ovat alhaiset. Olisiko Rekolan paras olut. Kyllä tätä toisenkin voisi juoda, ehkä syksymmällä. 50 cl, 5,5 %, 4/5

Löwenbräu Dunkel

Tumma saksalainen lager-tuliainen Münchenistä oli jäänyt olutkellarin takahalliin, ja päätin sitten napata sen maisteluun saunan päälle. Olut on tumman ruskeaa ja vaahto on lähes olematonta. Tuoksu on maltainen ja vähän salmikkiainen. Maku on pelkästään maltainen, vähän makea ja jotenkin ontto. Pehmeä olut hölskähtelee mukavasti lasissa ja kyllä tätä juomalla pääsee helposti saksalaiseen bierhalle-tunnelmaan. 50 cl, 5,2 %, 3/5

Kees Caramel Fudge Stout

Vapunaaton juhlintaa rauhoitin hollantilaiselle suklaastoutilla. Väri on musta ja vaahto on heikko, tuoksussa on kaakaota. Ensimmäinen hörppy paljastaa että kyseessä on vaan yksinkertaisesti huippuolut. Maku on pehmeää, kuivaa kaakaota, vai onko se humalia. Rauhallinen, pehmeä, täyteläinen, voimakas ja kestävä olut soljuu nieluun hitaasti lipuen. Voimakas maku antaa mahdollisuuden nautiskella rauhallisesti, toffeen makeus ja suklaan kitkeryys ovat täydellisessä sopusoinnussa. 330 ml, 11,5 %, 5/5

1872 Koch Ginger Stout Confucius Ingveri Stout

Tallinnan sataman viinakaupan hyllyltä löytyi inkiväärillä maustettu punertavan musta virolainen stout. Maku on paahteinen, kai siitä löytyy myös inkiväriä, jotain mausteita ainakin on mukana. Jotenkin mausta löytyy pepsodenttiä, mutta ihan hyvällä tavalla. Paahteisuus kääntyy vähän ohueksi, mutta mausteet täydentävät maun mielenkiintoiseksi vähän kuivaksi kuitenkin. Hyvä olut, ainakin yhden kerran, päivän lumisateesta tuli vähän jouluolutfiilikset.  0,33 l, 5,5 %, 4/5

Öö Cassis Black Currant Baltic Porter

Põhjalan Öö-oluesta on tehty ainakin pari muunnosta ja tämä on niistä yksi. Tuoksu on maltainen ja marjainen. Pullon pinnassa on sokerista tahmaa. Olut on mustaa, vaahto on ohut keltainen rengas lasin reunoilla. Maku on maltainen, lievästi mustaaviinimarjaa, kahvia ja tummaa suklaata, suolaista lakritsaa. Kaikki ylimääräinen sokeri on siis jätetty pullon ulkopuolelle tahmaksi. Alkoholi lämmittää kurkussa, mutta ei maistu. Join tämän vahvan oluen terassilla yrittäen nauttia nopeasti katoavasta auringonpaisteesta, auringon katoaminen vähän hoputti oluen nauttimista liiaksi. Liian kylmää on ilman auringonpaistetta, ilma ja olut. 0,33 l, 10,5 %, 4/5

Wells Banana Bread Beer

Tallinnan sataman viinakaupasta bongasin erikoisemman oluen ja pakkohan se oli ennakkoluuloja halveksien poimia maisteltavaksi. Banaanihan on ihan maistuvaa, mutta kun sen puristaa mehuksi, niin helposti tulee mieleen muutama parempi mehu. Banaanioluesta on ihan samat ennakkokäsitykset. Väri on alemaisen siistin ruskea, vaahtoakin on. Tuoksu on makean hedelmäinen. Maussa on mallasta ja reilusti makeaa banaania. Kyllä ennakkoluulot konkretisoituvat ikävästi, varsinkin jälkimaku on banaanimössöä. Onko pakko juoda kaikki? 500 ml, 5,2 %, 1/5

To Øl Gose To Hollywood

Gose-oluttyylinä on jotenkin jännittävä ja koukuttava. To Øl -panimon Gose To Hollywood olut on  onnistunut esitys. Olut on punakeltaista ja vaahtoa on sopivasti. Tuoksu on hedelmäinen tai marjamainen. Maku on asiaankuuluvan suolaisen hapan. Sitrus eli appelsiini maistuu ja nallekarkit. Goset nostavat tällä kyllä osakkeitaan ihan huipulle, tulisipa kesä ja terassilta saisi gosea. En tiedä kumpi toteutuu ensin. Etiketti palauttaa mietteet takaisin kultaiseen lapsuuteen, kun televisiosta tuli muka niin hyviä ohjelmia, niin kuin esim television virityskuva. 330 ml, 3,8 %, 5/5

Black Is Black And I Want My Baby Back Black Rye IPA

Sattumalta toinen peräkkäinen The Flying Dutchman Nomad Brewing Companyn Belgiassa panema olut hyppäsi maisteltavaksi. Ruis-BIPA tuoksuu humalaiselta ja maistuu enemmän maltaiselta. Väri on musta ja vaahtoa löytyy vähän.  Humalat hiipivät mukaan juodessa, lakritsaa ja ruisleipää. Hiilihappoa on jotenkin liikaa. Blogistimaisella analysoinnilla löytyy paljon eri makuja, kahvia, sitrusta, ruislimppua, lakritsaa, ehkä liikaa, Kuivattavaa jälkimakua, ei kannata juoda jääkaappikylmänä, sillä paranee lämmitessään.
70 EBU, 330 ml, 5,5 %, 4/5

Flip Flopped White Socked Strong Hopped White IPA

Vantaalainen The Flying Dutchman Nomad Brewing Company on käynyt panemassa White IPAnsa Brouwerij Andersissa, Belgiassa. Valkoinen IPA on keltaista vähän sameaa ja kuplivaa vaahtokerroksella koristeltua mausteista olutta. Mausteina on käytetty appelsiinin kuorta, korianteria ja katajanmarjoja. Korianteri maistuu kyllä mausteisena, vähän jopa pippuriakin. Maku on vähän kuivanraikkaan pistävä, tavallaan erikoinen. Tämä taitaa olla sellainen witbierin ja IPAn yhdistelmä, ihan hyvää mutta vaatisi vähän totuttelua. Ostin tämä Alkon alennuskorista tai ainakin haluan ajatella että se oli alennuskori.  55 EBU, 330 ml, 5,5 %, 3/5

Panimo Hiisi Keito Metsäsuomalainen Saunaolut

Saunaolueksi sitten maistelin taas työpäivän matkapuhelinhässäköiden marinoimana yhden Keiton. Tuoksu on havuinen, oikein metsäsuomalainen kuusen aromia. Vaahto on kaunis. Riihikuivattu ruis maistuu savuisuudelta. Kuparisen ruskean oluen maussa erottuu vähän saippuaista kukkaa ja sopivasti humalaa palautuu nielusta takaisin päin.  Kuinka paljon makua mahtuukaan S-marketin hyllylle, ymmärrän että siellä oli vain yksi tällainen. 330 ml, 4,5 %, 4/5