Olvi American Brown Ale Born In The I.I.S.A.L.M.I. 5,0 %

Olvi lähetti maisteltavaksi uuden painoksen vähän itseltä unohtuneesta amerikkalaisesta brown alesta. Tölkkiin on ilmestynyt musta raita, kun alkoholiprosentti on noussut 0,3 %-yksikköä. Tölkin aukosta tulvahtaa voimakas humalointi. Väri on ruskeaa ja vaahto tuo mieleen brittipubit. Maussa on vähän paahdetta, mallasta, keksiä, olisikohan kuivuutta ja humalaa. Makupaletin alla vaanii lievä vetisyys, silti olut edustaa hienosti Olvin värisarjaa. Täytyypä muistaa S-marketin oluthyllyllä tämäkin. 0,5 l, 5,0 %, 4/5

Kees Barrel Project 18.13

Alkon tilausvalikoimasta löytyi Kees-panimon todella vahvaa olutta. Olut on mustaa, vaahtoa ei synny. Tuoksu on paahteista, mausteista. Maku on tietty paahteinen. Makeus tuntuu tahmaisuutena huulissa ja lopussa myös hampaissa. Lakritsaa on taas heitetty olueseen. Etiketissä sanotaan että aged on Benrinnes Barrels, eli viskitynnyreissä tätä on kypsytelty. Viskin sijaan kuitenkin konjakki on lähempänä makumaailmaa. Alkoholi tuntuu kyllä, mutta olut on on aika voimakasta ja kyllä tämä paahteisuus peittää alkoholia hyvin. Humalan katkeruus jää leijumaan jälkipoltossa. Etiketissä  mainittu alkoholiprosentti vähän pelottaa ja tuntuuhan se koko ajan maistellessa. Tuoksu on vahva kuten olutkin viimeiseen tippaan saakka. 330 ml, 16,1 %, 4/5

Kees Zeeuwse Bolus Stout

Testasin Alkon verkkokaupppaa ja ostin kolme hollantilaisen Kees-panimon olutta. Kätevää kun verkkokaupasta tilatessa saa ilmaisen pahvilaatikon, kun normaalisti Alkosta en ole onnistunut tinkaamaan edes ilmaista muovipussia. Kees-panimo on jäänyt mieleen vaan yksinkertaisesti huippuoluistaan ja eipä tämä ainakaan tee poikkeusta. Olut on mustaa ja vaahto on ruskeaaa. Tuoksussa paahdetta, suklaata ja tilkka konjakkia. Suutuntuma on vähän tahmea tai hidasliikkeinen. Suklaata, paahtunutta mallasta, lakritsaa, pehmeää, nämä laatusanat pälkähtivät päähän juodessa. Etiketissä mainitaan myös kaneli, sitä pitää yrittää mausta löytää. Alkoholi kyllä tuntuu. Kyllähän tämä on niin hyvää että vähän harmittaa kun vahvuus pakottaa rauhallisuuteen. 330 ml, 10 %, 5/5

Black Brew Neipa 9000

Apteekkipullon ulkomuoto houkutteli S-marketissa ostopäätökseen. Oluen väri on neipamaisesti likainen oranssi. Vaahto on valkoinen, ohut ja kestävä. Maussa on havuista humalaa. Makeutta ei ole eksynyt joukkoon ollenkaan. Hiilihapot ovat lempeät, hedelmäisyys ja ruohoisuus paljastuu humaloinnista lopussa. Pehmeä olut on samalla voimakas, kuiva ja vähän umpeenkasvanut. 0,33 ltr, 5,2 %, 3/5

Mikkeller Girls Are Awesome Female Blonde

Femiinistä vaaleaa olutta saunan päälle, aika hyvä yhdistelmä on tämä. Olut on vaaleaa läpinäkymätöntä oranssia hohdetta, vaahtoa on asiallisesti. Tuoksussa on vähän mentholia ja hedelmiä enemmän. Maku on hedelmäinen. Hiivaa hiipii sivusta ja humala jää kutittelemaan kielen sivuja, samalla mieltä jää askarruttamaan että onko miellyttävä mausteisuus korianteria, kuten takaetiketti vähän vihjasi. Vaikka maku on tavallaan ohut, niin jotenkin se vaan tuntuu täyteläiseltä. Olen aina pitänyt blondeista, eikä tämäkään ole poikkeus. Oluen ostin Mikkellerin verkkokaupasta, sieltä saa vielä 50 % alennuksenkin. 330 ml, 4,5 %, 5/5 Jälkihehkun myötä piti vielä vähän korjata arviota.

Õllevõlur Strong Maria

Tallinnalaisen panimon pullossa lukee Russian Imperial Chocolate Coconut Stout. Teksti kertoo paljon pikimustasta, venäläisen voimanaisen mukaan nimetystä  oluesta. Kylmänä nautitun oluen pinnalle ei kertynyt vaahtoa. Tuoksussa on tummaa suklaata ja paahdetta. Maussa toistuvat samat elementit, kookos pysyttelee taustalla, tai erehdyn luulemaan sitä vaniljaksi. Pieni hörppy kerrallaan olut kumoutuu, mukavasti maku levenee sitä mukaa kun olut lämpenee. Pehmeää ja makeaa, ihan pieni terävyys tuntuu nielussa oluen siirtyessä alaspäin. Lämmittää, talvi voisi sen puolesta tulla. 330 ml, 8 %, 5/5

Saimaa Brewer's Special Utah 0,3 % Rye IPA

Alkoholiton olut ei ole oikein päässyt suosiooni. Saimaan sponsoroimana maistelen yhden saunan jälkeisen oluen, lainausmerkit jätin nyt kuitenkin käyttämättä. Tuoksussa on sammalta ja makeutta. Väri on ruskeanoranssi, pienellä sameudella. Vaahtoa syntyy mukavasti. Maku on erikoinen, tahmea ja vetinen hedelmä. Ruis taittuu makeana ja humalia on vähän vaikea erotella, kun hiilihappoa on reippaasti. Mielikuvat eivät tästä oluesta parantuneet, kyllä oluessa pitää olla alkoholia. Jälkimaussa on hitunen sitruunaista humalaa, lopussa vetisyys paljastuu. Utahista tulee mieleen mormoonit, heille tämä taitaa olla sopivaa. 330 ml, 0,3 %, 1/5

Weihenstephaner Festbier

Alkosta ostin oktoberfest-juomaksi vähän saksalaista vaaleaa olutta, juhlat oli sitten tänään saunan jälkeen. Weihenstephaner-panimo pullon kyljessä on vuosiluku 1040, vetää aika hiljaiseksi, kohta 1000 vuotta vanha yritys. Festbier ei kuitenkaan juhlista firman tuhatvuotisjuhlia (iässä joku 22 vuotta ei paljoa mielestäni vaikuta), vaan eiköhän tämä ole ihan oktoberfestejä varten pantua olutta. Olut on vaalea, ohut vaaahto jättää vain hentoa pitsiä. Tuoksu on maltainen. Maku on vähän laiha, helpostijuotava. Mallas tuntuu makeahkona, heikosti humalaa ja aavistus sitrusta. Puhdas on sopiva adjektiivi tähän. 0,5 l, 5,8 %, 3/5

Pyynikin Nordic Lager

Lidlin hyllystä bongasin Pyynikin panimon lagerin, kyllähän se oli testattava. Tuoksu on simamainen. Väri on vähän samea oranssi. Maku on myös simamainen. Makeus yhdistyy lievään hedelmäisyyteen, yhdistelmä on jotenkin raskas. Lopuksi kielen päälle hiipii vähän metallia. Ehkä tämä jossain Lapin erämaamökillä olisi sopivaa, kaupunkiolosuhteissa tuntuuu vähän turhan sekavalta ja lageriksi raskaalta. 50 cl, 5,0 %, 2/5 

Benediktie Hell Helles Lagerbier

Pojalta syntymäpäivälahjaksi sain saksalaista lageria. Tuoksu on makeisen maltainen, mutta jotenkin miellyttävä. Vaahto kasvaa valkoiseksi kerrokseksi kirkkaan oluen päälle. Ehkä sittenkin Oktoberfest voisi olla ok. Maku on makea ja erityisen pehmeä, olisikohan paras juomani helles. Oluessa ei ole mitään ylimääräistä.  Pullollisen poika on näköjään oppinut. Takaetiketissä on paljon outoja merkkejä, olisikohan thai-kirjoitusta, munkit varmaan nähneet Suomen ja Thaimaan samaksi markkina-alueeksi.  0,5 l, 5 %, 5/5

Karhu Ruis IPA

Kuparinruskea ruis-IPA Sinebrychoffilta on perinteisen Karhun uusi tuleminen. Aiemmin maistelin saman sarjan spelttiversiota ja nyt sitten ruisversion kohdalla oli odotukset korkealla, mikä on tietysti väärin arvosteltavaa olutta kohden. Valkoinen vaahto on kestävä ja hienosti pitsiintyvä. Tuoksu makeahko maltainen. Maku on alkuun aika lievä tai laimea. Maltaan makeus tuntuu hörpätessä ja sitten havuisen greippiset humalat kuivattavat kitalakea. Vähän kokonaisuus jää löysäksi. Ihan mukavan rapsakkaa humalaa paljastuu lopussa, ovelasti makeus katoaa täydellisesti lopussa, täytyy ihan tarkastaa että tuliko sitä sanottua ensi makeaksi, ei kyllä se makeus tuntuu lopussakin, kun hörppää oikein kunnolla.  50 cl, 5,3 %, 4/5

Radbrew Crossroads American Pale Ale

Kaoottisen etiketin olut taisi tarttua ainakaan Espoon Sellon Alkosta ostoskoriin. Sisältö on kirkkaasti sameaa ja reilusti valkoisena vaahtoavaa olutta. Kotimaisen oluen mausta paljastuu hedelmiä, hiivaa ja vähän kuivattavaa humalaa. Jotenkin jännästi hiiva ja hedelmät kietoutuvat toisiinsa ja muodostavat miellyttävän makuelämyksen. Jälkimaun sitruuna peittää puumaisuutta, vähän kuivaa heinää jää vielä.
50 IBU, 0,330 l, 6,7 %, 4/5

Pühaste Põhjanael

Tartolainen Pühaste on pannut Eesti Vabariikin 100 vuoden kunniaksi tuhtia ruisportteria. Olut on pikimustaa, vaahto on ruskeaa mutta vaimeaa. Tuoksussa on paahdetta, kahvia ja lakritsaa. Alkoholi maistuu jotenkin rommilta. Pehmeä musta olut soljuu kurkusta alas, onneksi ehtii suussa vähän maistella ensin. Suklaa ilmoittautuu mukaan makupalettiin, vähän makeuttakin, tummaa mallasta, kaikennäköistä pyörii kielen päällä, täyteläisyys kruunautuu miedoilla humalilla. Herkullista imperial baltic rye porteria, tuli juuri tartokuume. IBU 45, 0,33 l, 9,3 %, 5/5

PCBC/SBC Turhapuuro Oat(meal) Pale Ale

Saimaan ja Paradise Cityn yhteistuotoksen musta tölkki ja houkuttelevan tuntuinen nimi helpottivat ostopäätöksen tekemistä. Taas innostus oluthyllyllä tuotti yllätystä. Mielessäni musta tölkki, oatmeal ja puuro yhdistyivät stoutmaiseen tuotokseen. Vielä kun takaetiketissä puhuttiin jotain hunajasta, niin yllätys oli aikamoinen, kun tölkistä tulikin lähes oranssia, sameaa olutta. Ei sitten riittänyt ymmärrys siihen että oluen nimessä mainitaan pale ale. Vaahto on vähän pitsiäjättävää. Maussa erottuu ensin hunajan makeus, sitten hedelmäiset humalat. Maltainen maku on tuo välillä mieleen jopa sahdin. PCBC ja Saimaa ovat tehneet aiemmin yhteistyönä ainakin olutcocktaileja, kai tämä on jotenkin jatkoa valitulla polulla. Olut on täyteläistä ja löysää, vähähiilihappoista. Aika hämmentävää olutta, tietty jos mukana on kaurapuuroa. 500 ml, 5,5 %, 4/5

Karhu Speltti IPA

Karhun tv-mainoksen uhrina S-marketin oluthyllystä valikoin vihaisennäköisen panimomestarin olutta. Ennakkoluuloja oli ilmassa vähän, voiko Karhu olla IPAa ja mitähän tuo speltti, etiketissäkin on valkoinen tausta. Olut on kirkkaan keltaista ja vaahto on vaalea ja tiivis, alkuun ainakin. Tuoksussa on makeaa hedelmää. Maussa on aluksi hedelmää, olisikohan jotain keltaista. Humalat kuivattavat jälkimaussa suuta. Ennakkoluulot vähintään murskaantuivat. Pehmeä hedelmä ja miedot humalat tanssivat vuorotellen suussa. Karhunkaatoa on luvassa jatkossakin. 50 cl, 5,3 %, 5/5