Crafty Dan Triple C

Olut maistuu kyllä hyvälle pienen hikoilun ja puuhastelun jälkeen, kun hommat on saatu valmiiksi. Triple C koostuu Chinook, Citra ja Centennial humalien tuomasta tukevasta humalan mausta, mäntyä, makeutta, kirpeitä sitruksia. Jännästi olut on kevyt ja silti voimakkaan makuinen. Oluen taisin ostaa Tallinnan sataman SuperAlkosta. Pale ale maistuu hyvältä, ei iskenyt ipaton tammikuu. 330 ml, 5,3%, 4/5, pitkä ipattomuus ei saanut ylivaltaa, joten pisteet pysyivät kohtuullisena. Etiketin mukaan kyse on kylläkin Golden Alesta...

Sibelius

Sibelius täyttäisi tänä vuonna 150 vuotta, joten Hämeenlinna juhlii omaa poikaansa koko vuoden. Hämeenlinnalaisille Sibelius on Janne, joka kävi kouluaan Lyseolla ja joi nuorena lääkärin määräyksestä olutta vahvistuakseen. Vasp on pannut laagerin mukaan katajaa, joka tuo sellaista pistävää makua ja erikoisuutta vaaleaan olueeseen. Aiemmin en ole innostunut muusikoitten nimikko-oluista, Iron Maidenilla taisi ainakin olla oma oluensa. Luulen että tämä on ainakin sitä parempaa. Katajainen kansa laittaa kohta Finlandian soimaan. Toinenkin pullollinen olisi tätä kyllä mennyt, jälkimaussa on potkua. 33 cl, 4,5%, 4/5

Óllenaut Suitsu Porter

Lauantai-iltapäivän grillauskelin (räntää vihmoo) kunniaksi grillin vahtiolueksi tuli vähän tummempaa virolaista savuolutta. Olut on ruskeaa tai melkein mustaa, vähän kotiolutmaista. Vertailukohteeksi tulee helposti mieleen Schlenkerla, mikä on haastava lyötäväksi. Suitsu Porter on turvemainen ei niinkään savumainen, humala vähän kitkeröittää, hieman liian tummaa suklaata. Hiilihappoa riittää myös. 330 ml, 5,4%, 3/5

Historic Beer 1843 Stallhagen

Vuoden päättymisen kunniaksi Stallhagenin katsaus oluen historiaan korvasi kuohujuoman. Pari sataa vuotta uponneesta laivasta pelastetusta oluesta sovellettu uusintapainos on todella kevyttä, mieleen tulee kyllä amerikkalaisesta Budweiserista kerrotut vitsit. Shamppanjakorkin avauksen vaimea suhahdus vapautti painavasta pullosta kirkkaan sameaa vaaleaa olutta pienellä vaahdolla. Hiilihapollinen viimeisen päälle suodatettu kotiomenaviini tuli mieleen. Makua on vähän, yksi lisäpiste tulee historian havinasta tai mielikuvasta. 37,5 cl, 4,5%, 3/5

Humala & Oder Humalarikas Lager

Joulupukki oli laittanut pakettiin perinteisen tyylikkäät olutlasit, joten niistä piti ensimmäisenä maistaa perinteistä olutta. Sakun Õlletehaksen H&O-lager ei ollutkaan ihan ennakkoaavistusten mukainen perinteinen lager, vaan väri oli ensinnäkin vähän punaiseen taittuva. Toiseksi avatessa olut kuohui yllättäen paljon ja maku onkin makeahko, ruohoinen ja humalainenkin. Onko tämä nyt edes lageria, hyvää kuitenkin, olut hävisi ainakin lasista nopeasti, en kuitenkaan usko että tuo johtui uusista laseista.

0,33 l, 5,0%, 4/5

Delirium Christmas

Pinkki elefantti tonttulakissa koristaa ruskeaa belgialaista jouluolutta valkoisen pullon etiketissä. Aika täydellistä jouluolutta, vähän makeaa, luumukiisseliä, kermamainen kestävä vaahto, lempeää lipitettävää. Koskaan en ole juonut amerikkalaisissa elokuvissa naukkailtavaa eggnoggia, tästä tulee jotenkin sellainen mieleen, alkoholi lämmittää mukavasti, mutta jotenkin tekee mieli aina naukata vähän lisää pehmeää täyteläistä rusinaa, makeutta on lähellä maksimia. Pukkia odotellessa, lahjat onkin jo  kuusen alla, vähän jouluruokaa vielä ensin. Hyvää joulua! 0,75l, 10%, 5/5

Santa's Little Helper 2013

Kinkun grillauksen vahtiouluena nautin tummaa pukin pikku apulaista, jonka Mikkeller oli pannut 2013. Kahvia ja mukavaa paahteisuutta, aika lähellä täydellisyyttä on tämä. Miinusta voisi hakea liian pienestä pullokoosta. Aika paljonhan oluen arvosteluun vaikuttaa tunnelma ja aatonaattona kun Bing Crosby laulaa ja kinkkua aletaan maistella, niin olutkin maistuu todella hyvältä. Mukava makeus peittää täydellisesti alkoholin maun, joka kuitenkin laittaa posket hohkaamaan. 330 ml, 9,1%,5/5

Liefmans Cuvee Brut

Glögiostoksilla Alkossa eksyin jostain syystä oluthyllylle, siellä hyllyn päädyssä ollut käärepaperiin kiedottu shamppanjapullo hyppäsi mukaan. Muistan juoneeni tämän belgialaisen panimon toista jouluolutta aiemmin, Glühkriek piti lämmittää, mutta tämän join ihan viileänä. Onhan tällainen kriek-olut shamppanjapullossa aika kaukana perinteisestä käsityksestä oluesta, mutta kyllä tätäkin glögin sijasta maistelee. Väri on tumma, taittaen punaiseen. Maku on vahvan mehumainen, kirsikkainen, täyteläinen makeus peittää väitetyn happamuuden tasapainoisesti, hiilihapot muistuttavat että oluesta tässä on kysymys. Alkoholi laittaa korvat lämpiämään. Kyllä oluita on erilaisia! 37,5 cl, 6%,4/5

Ridgeway Imperial Russian Stout

Viime talven Alkon käsityöläisteemasta jäi englantilaisen panimon pullo nro 2749 kypsymään kohti joulua. Jouluun saakka ei jaksanut odottaa. Stout on mustaa, tuoksussa on suklaata, vaahto on lasinreunusta pitsittävä. Maku on paahteinen ja raskas. Alkoholi vähän pilkistelee välillä. Pullollista ei meinaa saada juotua tunnissa. Jälkimaku on pitkä, ja siinä on pientä katkeruutta. Mokkamaista, jotenkin tulee mieleen vakosamettiset housut, täyteläistä samettia, ja välillä vähän tyhjää, Mokkaa, humalaa ja alkoholia. Olisi pitänyt ostaa pari pullollista lisää odottamaan joulua, etiketissä sanotaan että oluelle ei ole parasta ennen päivää. 330 ml, 10%, 4/5, vähän liikaa alkoholia pullon pohjan lähestyessä. 

Ksiazece Ciemne Lagodne

Puolalainen piwo premium on tummaa lageria. Joulun odotuksessa mennee tällainen tumma todella makea olut. Vaahto on komea ja väri on tyylikäs ja makukin on täyteläinen. Makeutta on paljon, makeaa perunalimppua, mikä olisi leivässä hyvää, mutta oluessa tämä ehkä ennakoi liikaa imellettyä perunalaatikkoa. Maku on täyteläinen, mutta yksiulotteinen, vain olutblogissa voi sanoa noin. Nielu kerää makeutta tätä juodessa,  ei jatkoon, kai tästä voisi joskus pitää enemmänkin ja varmasti myös vähemmän. 500 ml, 4,1%, 3/5

Monteith's IPA

Viking Linen tallinnanlaivan taxfree-myymälästä innostuin nappaamaan tämän erikoisen oluen. Ei se myymäläkään taida edes olla taxfree, taitaa olla vaan myymälä, vähän samaa vikaa on kyllä oluessakin, IPA-olut. Uusi-Seelanti taitaa olla minulle olutmaana ennenmaistamaton. Kiwi-olut ei sisällä siis kiwiä, vaan sen pitäisi olla perus-IPA.aa. Mutta aika kevyttä on humala ja katkeruus, onkohan niitä ollenkaan. Tuoksussa on vähän hedelmää, väri on vähän samea. Kyllä tuo maku vähän jää poskiin, mutta IPA-sarjassa aika mauton, toisaalta helpompihan tätä olisi kitata enemmänkin. 330 ml, 5,5%, 3/5.

Yeastus Christus

Lucia-neidon tarinaan sopii tällainen hiiva.  Ehkä tämä Saison-IPA Kööpenhaminasta on enemmän pääsiäisolut, makuna on aika voimakkaasti hiiva, ei tätä kai ole tarkoitettukaan Jeesuksen syntymäpäivien juhlintaan. Mieleen tulee omenasiideri. Ei maku ole paha mutta haastavaa tai totuteltava, vähitellen makuun kyllä oppii. Olut on haastava ja vaikeahko vähän niinkuin Lucian tarinakin. Lucia-neito tapettiin kristinuskonsa takia, pyhä henki muutti hänet ensin niin painavaksi että häntä ei saatu siirrettyä, sitten yritettiin polttoa, mutta tikari kurkkuun sitten vasta tehosi. 

330 ml, 7,4%, 4/5

Malmgård Dinkel

Hämeenlinnan uusimmassa ravintolakompleksissa, jossa itä ja länsi kohtaavat, tutustuin Cantina Fiestan mexico-ravintolan oluttarjontaan. Ruokalista on tietenkin houkuttelevampi, mutta nyt oltiin äijäparkkiosastolla. Olut on spelttivehnästä ja siinä on mukava kestävä vaahto, väri on vähän samea. Juoma on miellyttävää ja helposti laskeutuvaa. Ehkä tuo speltti luo vähän erikoisen maun tähän, ihan mukava kokonaisuus. Pehmeää aluksi, lopusta löytyy vähän kirpeää humalaa. Itä muuten oli Thairavintola Sabai Sabai. 50 cl, 4,5%, 4/5

Hoppy Christmas

BrewDogin jouluolut on sameaa ja ruman ruskeaa, mutta kyllä sen avulla yhdet pikkujoulut saa tasoitettua. Pikkujoulut olivat sellaiset rauhallisemman oloiset, judoseuramallia. Hoppy Christmas on ei-perinteinen jouluolut, voisi kyllä sopia hyvin myös pääsiäiseen tai juhannukseen. Tämä sopii yhtä hyvin jouluun kuin piparit ja homejuusto.  Jotenkin tulee mieleen kurpitsa. Öljymäinen ulkonäkö ei miellytä, olisiko liikaa sokeria, maku on kyllä paraneva loppua kohden. Mukavasti ensin maistuu vähän pihkaa ja sitten pitkään makeita persikoita tai muita eksoottisia hedelmiä, sitten pieni kuivuus loppuun antaa vihjeen että voi maistaa uudestaan. 330 ml, 7,2%, 5/5 vaikka niin päätin että tämä BrewDog-fanitus voisi jo loppua, mutta kun absoluuttinen totuus vaatii tulla julki. 

St Eriks Julale

Itsenäisyyspäivän juhlistamiseksi kaatui ruotsalainen tumma ale lasiin. Tuoksu on maltainen, mutta maku ei olekaan. Maku on yrttinen ja vähän humalainen, ensin maku tuntui vähän vetiseltä, mutta maku täydentyy suussa parin hörpyn jälkeen. Yrttejä on paljon, taitaa olla jopa jotain mintuntapaista jännästi loppuraikastuksena. Sopii nautiskeluun, ei varmaankaan sopisi kinkun kanssa. 330 ml, 5,4%, 4/5