Gambrinus Õllepood Radiaator Double Bock

Tarton olutkaupan Gambrinus Õllepoodin oma olut on kunnollinen double bock. Väritys on kastanjanruskea ja tuoksu on lievästi hedelmäinen. Maku on pehmeä ja makeahko, makeus taittuu sopivasti happamuuteen, eikä makeus ole liioiteltua. Hiilihappoa on mutta se on pehmeää ja mieleen tulee taas etäisesti sahti. Pitäisi kyllä päästä Tartoon shoppailemaan, vaikka ei tämä olut ole ihan Gambrinuksen omaa tuotantoa, vaan taitaa olla Vormsin panemaa. Etiketistä luin oluen nimeksi ensin rfidififitor, mutta ei sentään ollut rfid-olutta. 0,33l, 7,5%, 5/5

To Øl First Frontier IPA

Mukavan lämpimän lauantai-iltapäivän kunniaksi, sihautin tanskalaisen ipan auki. Olut näytti pullossa samealta tai jopa harmaalta. Lasissa olut paljastui oranssiksi sameudeksi, jonka kruunaa hieno vaahto. Maku on pehmeää, vähän mietoa, jälkimaussa paljastuu humalaa. Tanskankielisestä tuoteselosteesta paljastuu että myös kauraa on käytetty, siitäköhän mukava pehmeys tulee. Vähän sellainen perusipa, mistä ei kyllä löydy mitään moitittavaa, huolestuttavaa oluessa on ainoastaan lasin lähestyvä pohja. Alkoholi ei todellakaan maistu.  We all got pieces of crazy in us, some bigger pieces than others. 33 cl, 7,1%,5/5

Amsterdam Navigator Extra Intense

Parvekeolut oli tällä kertaa vahvaa lageria. Tulee mieleen "kunnon pohjat". Väri on kirkaskeltainen, vaahto lagermainen, maku on makea, sokerinen, appelsiinimarmelaadimainen, mutta nyt tuli adjektiivi keksittyä, mutta maku on tuo. Alkoholi ei maistu, mutta tämän turkkilaisen viinaoluen idea lienee sisällyttää alkoholia. 50 cl, %8, 2/5

Marmara Kirrmizi Yüksek Alkollü Bira

Turkkilainen vahva lager tasoitti sopivasti auringonpaahteen aiheuttamaa olotilaa. Marmara-meren rannalla nautittu alkoholilager yllätti mietoudellaan. Maku on havuja havitteleva, lievän makea ja miedosti saippuaan viittaava. Alkoholia en ensi kulausten jälkeen maistanut. Suu kuivui mukavasti huikan jälkeen, hiilihappoakohan se oli, mutta lievää kitkeryytäkin oli. 50 cl, %6,1, 3/5

Bomonti Filtresiz %100 Malt

Hellepäivän viilennyksekseen olut on kyllä hyvää. Turkkilaisen Bomontin suodattamaton versio on pullotettu huurteisenoloiseen pulloon. Pullon sisälmys on lageria, joka on pehmeää ja helppoa. Auringonpaisteessa tämä olut lämpenee nopeasti, joten on juotava nopeasti. Makuhermojen mielleyhtymiin kietoutuu puumaisuutta, vehnää ja maissiolutta. Pitää mielen viileänä yhden pullollisen ajan. Ehkä parasta turkkilaista? 50 cl, 4,8%, 3/5

Efes Malt %100 Malt

Turkinmatkan ensimmäinen Efes maistuu hyvältä, sitten tuntuu että alamäki alkaa, siis maussa. Siis mielikuvat, myönnettävä on, jylläävät aina välillä arvosteluissa. Nyt olen lisännyt perus-Efesin perään mallasta jopa 100%, joten tämä maistuu nyt paremmalta. Väritys on peruslager, maussa on mallasta. Jostain syystä olut tuntuu hiilihapottomalta ja sitten taas poreilevalta. Ennen maltaan makua maistuu vetiseltä. Voisi saada paremmankin arvosanan, ja lopulta vaihdoinkin pykälää paremmaksi, ehkä minareettien kutsu oli syynä. 50 cl, %5, 3/5

Efes Dark

Turkkilainen tumma olut ei ole ihan mielikuvien ykkösvaihtoehto, kun mietin hyvää olutta. Mutta onhan tätäkin maistettava. Ihan yksinkertaisella reissulla ei löytynyt olutkauppaa tai -ravintolaa, mutta "olutkauppa" nyt kuitenkin löytyi Istanbulin Haremistakin. Efesin Dark näyttää vähän värjätyltä, tai kauniisti sanottuna brown alelta. Vaahtoa on, makuakin on. Mallasta ja makeutta, lopuksi jotain hapokkuutta. Turkkilainen auringonpaiste haluaisi lämmitellä mieluummin vaaleampia oluita. 50 cl, 5,5%, 2/5

Maku Brewing IPA

Nimipäiväjuhlinnan huipennukseksi testasin uudet tasting-lasit. Lasiin kaatui Maku Brewingin IPAa. Tuoksu on makea, maku sitten täydentyy lievällä katkeruudella, happamuudella, kuivuudella, humalalla. JälkiMaku antaa maisteltavaa humalan muodossa, lasin pintaan muodostuu vähän brysselinpitsiä. Alkossa on taas jotain mukavaa haettavana. 0,33l, 7,3%, 5/5

Magic Stone Dog A Saison Pale Ale Hybrid

Stone Brewing, Magic Rock Brewing ja BrewDog ovat yhdistäneet voimansa ja panneet kesäoluen. Olut on hazy days of summer, niin kuin etiketti kertoo. Etiketissä kehoitetaan nauttimaan kesästä koska se on kuitenkin pian ohi, tänään taisi kyllä olla kesä ensimmäinen hellepäivä, joten ennuste on jätettävä omaan arvoonsa. Olut tuoksuu hiivaiselta, ja myös maistuu. Hiilihappoa on reilusti, se kyllä peittää muut maut, hedelmäisyyttä kyllä on aistittavissa. Pientä mausteisuutta on reilusti vaahtoavassa oluessa joka on kirkasta mutta tiiviin keltaista. Hellepäivänä sopii. 330 ml, 5%, 4/5

Malmgård Barley Wine

Kotimainen punaiseen taittuva tummanruskea Barley Wine on lähes kirkollinen kokemus. Pullo on iso ja tyylikäs. Korkin sihautuksen jälkeen tuoksu on maltainen ja makea. Ensikosketuksella olut maistuu makealta, sitten heti humalaa joka piilottaa makeuden. Lasin reunaan tarttuu makeutta, nieluun humalaa. Kyllä tuo alkoholikin sieltä kurkistaa, samea olut hiljentää nauttimaan. Pienempi pullo maistuisi paremmalta, sitten voisi kaipailla toista pullo, näin ison annoksen jälkeen toinen pullollinen on liikaa. 50 cl, 10,4%, 4/5

Mufloni Mosaic Vehnäipa

Varmaan pitää käydä kesälomalla pyhiinvaellusmatkalla Porissa Beerhunters-ravintolassa, sen verran priimaa tavaraa on taas pukannut sieltä Alkon hyllylle. Olut on sameaa ja siinä leijuu hiivakökköjä, mikä ei varsinaisesti lupaa hyvää, mutta ensin itse en niitä edes huomannut, koska haju oli vähän haasteellinen ja sitten ensihörppy laittoi kriittisen mielen holdiin. Greippiä ja mäntymetsää löytyy riittävästi, aika hapanta, jälkimaku on riittävä. Vai seuraava pullolinen puuttuu. Loistava olut, sopii kesäloman aloitukseen täydellisesti. 33 cl, 6,0%, 5/5

Sünner Kölsch Original

Alkon hyllyltä löytyi kölniläinen Kölsch-olut, joka on pintahiivaolut.  Tuoksu on leipäinen ja maku myös. Makeaa ja pyöreää, jostain 80-luvun flashbackistä tulee mieleen se Amiraali-olut, jossa oli etiketissä laivastoupseereja, ainakin Togo ja Nelson pullahtavat mieleen. Valkoinen vaahto käy oluen pinnalla ja katoaa nopeasti. Pehmeää, mutta vähän tylsää olutta kyllä oppii juomaan ja siitä nauttimaankin, mutta vipu aivoissa pitää asettaa ensin suopean asentoon. 500 ml, 4,8%, 3/5

Brewmasters Collection India Pale Ale Nikolai Sinebrychoff

Facebookin kukkaishaasteesen sopiva IPA tuli nautittua Hämeenlinnan venesatamakierroksen päätepysäkillä, Virvelin terassilla. Olut on aika lievä humalien suhteen, mutta maussa on kukkasia ja makeutta. Olisiko tämä sellainen miten-käännytän-siiderinjuojan-IPAn-juojaksi-ensiapupakkaus? Itseäni taitaa kiinnostaa jatko-osat enemmän. Vetisyyttäkin paljastuu. 33 cl, 4,6%, 2/5

Fuller's Vintage Ale 2012 Limited Edition

Englantilaisen vuosikertaoluen etiketissä sanottiin että tähän on pakko laittaa parasta ennen päivämäärä vuodelle 2015, mutta tämä kyllä säilyy pidempään, no ei säilynyt. Pullo numero 78409 (pullollisella on vähän pienempi lukema) paljasti kuparisen makean oluen. Makuna erottuu kypsyneitä ja kuivattuja luumuja ja muita hedelmiä. Sherryä, makeaa edelleen, makeutta riittää, jokin jättää kielenpäälle kuitenkin kuivaa humalaa, kunhan makeus katoaa ensin. Alkoholi ei maistu, mutta tuntuu. 500 ml, 8,5%, 3/5

Põhjala Pime Öö Imperial Stout

Kesän valoisimman päivän juhlinnan odotukseen ja säähänkin sopivaksi olueksi valitsin pimeän yön -stoutin. Grillausta odotellessa virittelin vielä aurinkovarjon säältä suojaamaan, vettä kun tulee ja aika hämärää on, grillausta aloitellessa ajattelin että nyt pitäisi laitta valot päälle. Onneksi oluen voi kuitenkin nauttia sisällä. Musta olut taittuu punaiseen kaadettaessa, tuoksuu makealta, tuntuu liemeltä. Alkoholi tuntuu nielussa. Kyllä pitäisi olla lunta maassa että tästä pystyisi nauttimaan, mutta niin täydellistä juhannussäätä ei siunaantunut.  Liian makeaa ja liian väkevää, liian portviinimäistä. Parempaa odotin Põhjalalta, mutta prosenteista olisi pitänyt epäilyksen herätä, en herännyt. 0,33 l, 13,6%, 3/5