Crew Republic Foundation 11 German Pale Ale

Kohtalon oikusta Lucia-neidon juhlinnan avuksi olutkellarin kätköistä pompsahti taannoisen Münchenin-matkan kunniaksi müncheniläinen pale ale. Pale ale toi vähän valoa tähän pimeyteen, joten eikös se nyt sopinut ihan hyvin tähän juhlapäivään, voisikohan Lucian päivän juhlintaan liittää Pale Ale -päivän, kun ovat vähän samalla asialla. Tuoksu on appelsiininen, väritys on vaan kaunis sameankirkas oranssi, valoa vasten varsinkin. Maku on hedelmäinen, mukavasti humalan (Tradition, Mosaic, Citra, Cascade) katkeruus jää poskiin pyörimään. Hiilihappoa on sopivasti, juominen on helppoa ja miellyttävää. Jos kohtalo olisi säästellyt tätä pullollista kesähelteille saakka, niin kyllä yksi lisäpiste olisi melko varmasti napsahtanut, tarkemmin ajatellen kyllä se napsahtaa nytkin, sen verran alkoi tehdä mieli toista samanlaista. Kyllä saksalainenkin osaa muutakin kuin hellesiä. Pullollinen taisi olla ranskalaisen olutkaupan kuukausiboxista. 0,33 l, 5,6 %, 5/5

Malmgård Jouluolut

Luumukiisselinväristä olutta, mukavalla vaahdolla löytyi lähikaupasta. Joulutunnelmaa ei erityisesti päivään löytynyt, muuta kuin pienestä ja nopeasta joulusiivouksesta. Sitä kun kannattaa kuulemma tehdä koko vuosi, niin ei tarvitse sitten ennen joulua huhkia. Olut maistui mukavalta, lievää paahteisuutta on pinnassa, piilevä ohuus tekee oluesta helpostijuotavaa. Jälkimaussa on vähän kahvia ja suklaata. Kyllä tätä kelpaisi joulupöydässäkin maistella, ei ole liian vaikeaa, mutta silti aromikasta. Jälkiruoaksi saa sitten olla jotain vähän tuhdimpaa, ehkä ohuus alkaa lopuksi vähän haitata. Makeus on juuri oikeanlaista. 27 EBU, 65 EBC, 50 cl, 4,5 %, 4/5

Ruosniemen Musta Lomittaja

Pieneksi flunssalääkkeeksi nautiskelin lämmintä mustaa olutta. Ruosniemen Panimon savu-saison kaatui lasiin ohuenoloisena, mutta komeavaahtoisena. Tuoksu oli savuinen. Maku oli samaa mitä tuoksukin eli savuinen. Vähän ohuutta, liukkautta, kuivuutta ja hapanta. Vienosti katkeruutta lopuksi, savuisuus katoaa. Positiivista mielikuvaa lisää se että olisi pitänyt olla isompi pullo että olisi päässyt paremmin arvioimaan, eli helposti juotavaa on. Pullollisen olen tainnut ostaa aikanaan Alkosta. Flunssalääkkeeksi voin suositella. 33 cl, 6,3 %, 4/5

Ruosniemen Panimo Sihteeri

Sihteeri tuoksahtaa vähän väljähtyneeltä ja kiljumaiselta, tosin viimeisestä kiljuntuoksuttelusta on muutama tovi, mutta sovitaan että mielikuvamaisesti tuoksu on tuo. Sihteeri tuntuu ohuelta ja mausteikkaalta, inkivääri, korianteri ja mustapippuri on mainittu etiketissä, väristys on sameankirkkaan keltainen. Aikamoista sekoitusta, yritän maistella makuja mutta en voi välttyä mielikuvalta että olut ei ole minun makuuni. Ruosniemen panimon tuotos löytyi Lidlistä tai Citymarketista ja etiketissä on merkintä 12/16, olisikohan tuolla tekemistä makuelämyksen kanssa. Kevyttä, vähän hiivaista ja vähän hapantakin, ehkä useampi maisteluannos voisi löytää oluesta jotain miellyttävämpää kuin puisen outouden. 33 cl, 4,1 %, 2/5

Augustiner Dunkles

Onneksi bierstubet ovat sunnuntaisinkin auki Münchenissä. Platzlilta löytyi Augustinerin pieni levähdyspaikka, vastapäistä HB:tä hiukan rauhallisempi. Juomaksi valikoitu tummempaa olutta lämmikkeeksi. Kylmä tummahko olut maistui yllättäen vähän salmiakilta tai tervaltakin. Lämmitysefekti oli vaimea, mutta olut oli ihan hyvää. Helppo olut, jossa on jotain erikoisuuttta. 0,5 l, n 5 %, 4/5 

 

Hofbräuhaus Dunkel

Münchenissä ei voine sanoa käyneensä jos ei käy Hofbräuhausissa, lauantai-iltapäivä oli vilkas, torvisoittokunta töräytteli välillä musiikkiaan. Melua ja ihmisiä riittää. Maß tummaa olutta tärähti tarjoilijalta pöytään sutjakkaasti ja vaahto suojasi olutta mukavasti. Väritys oli tumma kastanja. Maku on helppo, vähän ohut ja lievästi makea, mallasta vähän. Helppous on ymmärrettävää, kun tuopin koko on sopiva. 1 l, n. 5 %, 3/5  

 

Les Clandestines De Montferri Rossa Golden Ale

Kun olutblogistin vanhemmat suuntaavat espanjanmatkallaan käsityöläispanimoon ostaakseen tuliaiseksi olutta, niin ehkä olutblogisti voi todeta että homma on mennyt jo aika pitkälle, hyvällä tavalla tietysti. Onhan mukavampaa saada tuliaiseksi hyvää käsityöläisolutta kuin vaikkapa Toblerone. Rossa on vaalea, kultainen ja raikas olut, jonka vaahto on aika täydellinen. Vähän lasin pohjalle kertyy jotain purua. Hiilihappoa on reippaasti, marraskuun loppu ehkä ei ole parasta tälle aurinkoa täynnä olevalle oluelle. Kukkaisolut on helppoa ja riittävän pirskahtelevaa ja hiilihappoista. Montferrin panimolla voisi kyllä vierailla, tai no Espanja ainakin on mielessä marraskuussa. 33 cl, 4 %, 4/5

Prykmestar Schwarz

Illan pikainen lavuaarin ostosreissu Tampereen Bauhaussiin vaati rauhoitusta. Musta olut Vakka-Suomesta teki rauhoittamiseksi kaikkensa ja kyllähän hyvä olut aina rauhoittaa mieltä. Tuhkainen mustalager maitokauppaolueksi oikein nautiskeltava. Mallasrunko on tuhti, maussa on nahkaista lakritsaa. Jälkimakuakin on, mallasta. Oluen ostin Lidlistä, toisenkin voin ostaa, on kyllä miellyttävä olut. 50 cl, 4,5 %, 4/5 

La Trappe Trappist Dubbel

Lauantai-iltapäiväolut rauhoitti "niin" kiireisen lauantai-aamupäivän jälkeen tai no joka tapauksessa lauantai-iltapäiväolut on aina mukava nauttia. Hollantilainen pähkinänruskea trappistiolut muodostaa pienen vaahtokerroksen päälleen. Maku on lämmittävä, makeahko, luumuinen, maltainen ja siirappinen. Alkoholi lämmittää reippaasti nielussa ja vatsassakin saakka. Mukavahan tätä on nautiskella, makeus pyrkii vähän liikaa esille. Helppo kuvitella pulleat munkit hörppimään tätä, vain lääkkeeksi. 33 cl, 7 %, 4/5

ReAle Extra

Italialaisen Del Borgo -panimon pehmeä ale maistuu jotenkin hienostuneelta. Ehkä italialaisilla on jotain tiettyä tyylikkyyttä oluissakin. Tyylikkään oranssi oluen päälle kehkeytyy tyylikäs, tietty, vaahto. Vaikka maku on pehmeä, niin siinä on silti luonnetta. Hedelmäisyyttä löytyy, mutta ilman makeutta ja humalia ilman katkeruutta. Pullo on samankaltainen kuin Saimaan juomatehtaan pullot, tyylikkyys vaan jatkuu. Ennakkoluulot taas saivat tuntuvan kolauksen, Del Borgon oluet laitetaan ostoslistalle, jos sellaisia joskus jostain löytyy. Tämä oli Saveur Bieren lokakuun olutboxin lasillinen olut, tietysti sekin on niin tyylikäs. 33 cl, 6,4 %, 5/5

Sori Brewing Out Of Office Session IPA

Joukkorahoitettu suomalais-tallinnalainen IPA löytyi Lidlin oluthyllyltä. Nuuhkaistaessa tuoksu on juuri oikeanlaisesti lievästi hedelmäisen katkera. Lasiin kaato tuottaa järjettömästi vaahtoa, höttöä mutta kestävää. Väri on likaisen oranssi, kuplintaa on reilusti. Maku on greippiä ja männynkäpyjä. Aluksi maku on katkera, nielaistessa maku katoaa suusta, jälkimaku on katkera. Maun vilahtamista auttavat reilut hiilihapot. Mainio katkeroisuus, mutta makeutta toivoisi jotenkin tasapainoksi. Olut vähän suhahtaa suusta ohi ja katkerot jäävät vähän yksioikoisesti jylläämään. Kyllä toimistorotta voi tällaisen aina päivän päätteeksi kietaista, vähänkin janottaessa menee helposti toinenkin. Tällaista Out Of Office -viestiä odotellessa. 50 IBU, 33 cl, 4,5 %, 4/5

Põhjala Jouluöö Chocolate-Vanilla Oak Aged Imperial Porter

Ja olut oli mustaa. Kävin Alkossa ostamassa glögiä, mutta tämä olut ei suostunut jäämään hyllylle. Glögi tavalllaan jäi sinne. Jouluöön korkin alta paljastuu suklaan tuoksua, lasiin kaadettaessa mokkavaahto on tyylikäs. Poskiin iskee salmiakkia, muuten maku on paahteinen, täyteläinen, kahvinen, mausteinen, lämmittävä ja tietysti suklainen. Olisiko pientä kitkeryyttä jälkimaussa, vähän limaairrottava, yskänlääkettäkö tämä onkin. Joululahja-ainesta. Nyt on kyllä pitkä putki huippuoluita, pitääkö tässä alkaa kriitisemmäksi vai tahallaan alkaa juomaan huonompia oluita. Viikolla vilahti ohi blogin 4-vuotisjuhlat, olkoon tämä nyt synttärijuhlaolut. Samalla jouluolut on blogin 775. blogitus. 0,33 l, 8 %, 5/5

Panimo Hiisi Ruisperkele Rukiinen Extra IPA

Isänpäiväolut odotteli juomista ja työviikon kahden päivän Microsoft-pilvipläjäys vaati perkeleellisesti olutta. RuisIPA on vähän samea oranssi, mukava vaahto kestää. Tuoksu on purukumimaisen hedelmäinen. Maussa on sitten hedelmiä ja havuja vahvalla mallasperustalla. Oudon helppo tätä humalapommia juoda, olisiko ruis joka makeuttaa. Mukavasti humalat, makeus ja vahvuus sekoittuvat helpostijuotavaksi nautinnoksi. Toinen pullollinen kyllä menisi, jotta pisteytyksen saisi kohdilleen, no onhan se yhdenkin jälkeen. 330 ml, 8,5 %, 5/5

Lehe Aus Karu Tuleb

Virolaisen Lehe Pruulikodan mausteinen stout taitaa sijoittua jouluolut-genreen, sen verran on mausteita laitettu karhuolueeseen. Tuoksu tuntui vähän viinimäiseltä. Lasissa on kuitenkin mustaa olutta, vaahtoa ei synny, vähän lasin reunalle kuitenkin. Maku on paahteinen, sen päällä leijuu neilikkaa, kahvia ja muita mausteita. Humalat tasottavat lopuksi makua. Makeutta on sopivasti, lakritsa pompsahtaa esille. Välillä havaittavissa pientä ohuutta, vaikka olut on oikeasti oikea makupommi. Oluen oluen tuonut matkamuistoksi Virosta. Pikkujouluhenkisesti ajattelen että hyvää on, maun vahvuus laittaa nautiskelemaan. 330 ml, 7,5 %, 5/5

Põhjala Cellar Series Taara Avita! Rum Barrel Aged Stout

Tarton olutkaupasta ostettu matkamuisto piti ottaa maisteluun, kun Alkossa käydessäni huomasin että samainen oluthan on myös Alkon hyllyillä. Olut on täysin mustaa, hidasliikkeistä, siirappimaista, vaahdon päälle puserretut pullon viimeiset tipat jäivät kellumaan vaahdon päälle. Kuohuviinimämmin maku on rommikarkkimainen, makeutta, mallasta, tummaa hedelmää, limppua. Rommi maustaa olutta mukavasti, alkoholi vähän puskee esille vai onko se vaan tuo rommi. Maku on täyteläinen ja koko suuntäyttävä, slow beer, ei heti toista tällaista pullollista perään. Tuntuu jotenkin ylimakealta, mutta toisaalta taas ei, jotenkin sokeri vähän pistää nieluun. 0,33 l, 10,8 %, 5/5