Italialainen musta ipa, jo kirjoitettuna tuntuu että sanat eivät vaan sovi yhteen, mutta kuinka väärässä sitä voikaan olla. Mustaa olutta koristaa kestävä beige vaahto. Tuoksussa on humalaa. Humala rapsakoittaa makua, samalla kun paahteinen mallas makeuttaa. Alkoholin maku ei tunnu. Etiketissä italiaano on selin ja kädet ovat strategisessa paikassa, ehkä tankkaa autoa tai sitten ei. Mitä tämä vihreä petroli nyt sitten on? Olut on kyllä tasapainoista ja hyvää. Laitetaan panimo seurantaan, eli maistetaan muita oluita, jos kohdalle sattuu, tämä löytyi etelänaapurin Haapsalusta. Ruista on etiketin mukaan tämän nyrkkioluen takana. IBU 60, 330 ml, 8,2 %, 5/5
perjantai 18. syyskuuta 2015
torstai 17. syyskuuta 2015
Pōhjala Rukkirääk
Virolaisen huippupanimon rukiinen ale on moniulotteinen olut. Ensin tuoksu on sitrusmainen, vaahto on mahtava ja väri on punaruskea. Maku on rukiinen, makea ja vähän toffeinenkin. Jälkimakuna pirskahtelee humalaa, vähän poskiin ja nieluun jää makeutta. Jostain syystä arvioivaan mieleen paukahtaa sana ontto. Ontto olut kuitenkin sen verran täyteläinen että heti perään ei tee mielii toista samanlaista. Ontto vai täyteläinen, siinäpä pulma, yhtä hyvää kuin ruisrääkän laulu. 0,33 l, 5,9 %, 4/5
Tunnisteet:
4
,
laulu
,
Makea
,
moniulotteinen
,
nielu
,
ontto
,
poski
,
pulma
,
punaruskea
,
ruis
,
Ruisrääkkä
,
sitrus
,
toffee
,
Täyteläinen
,
viro
lauantai 12. syyskuuta 2015
Hipster Ale Eviltwin Brewing
Hipster Ale oluen nimenä houkuttaa kyllä maistamaan, panimolla on sopivasti huumoria oluen panemisessa. Etiketissä sanotaan että olut on tarkoitettu niille, jotka ovat omasta mielestään hip ja haluaisivat että omassa kaupungissakin olisi ns hipster-kaupunginosa, tällä oluella pääsee siis jotenkin globaaliin Hopster-tunnelmaan. Joten tämä on täydellinen olut "johtavalle" olutblogistille. Olut on greippinen jälkimaku on kuiva, havumetsien humina pitää vihreän kuplan terävänä. Tämän tanskalais-amerikkalaisen American alen löysin Haapsalun olutkaupasta, tölkillinen tätä kyllä pitää aistit avoimina, aika tymäkkää. Pientä lisäarvostusta kyllä tulee tuosta nimestä ja jutusta, sopivaa ironiaa ja kyllähän se, että EvilTwin-panimon perustaja on Mikkeller-panimon Mikkelin identtinen kaksoisveli, lisää kummasti makua olueeseen. http://www.nytimes.com/2014/03/30/magazine/a-fight-is-brewing.html?_r=0
perjantai 11. syyskuuta 2015
Mallaskosken panimon Black IPA
Tätä tyylikkään etiketin takana olevaa olutta olen pitkään toivonut pääseväni maistamaan, kunnes sitten Tallinnan sataman myymälässä bongasin tämän kotimaisen tyylioluen ja perjantai-illan kunniaksi sihautin sitten korkin auki. Pieni vaahto katosi nopeasti oluen pinnalta, tuoksussa oli vaimeasti hedelmää, maku on paahteinen. Jälkimaussa katkeruutta löytyy onneksi. Runko tuntuu alkuun ohuelta, mutta se tukevoituu loppua kohden. Alussa oli kyllä pientä pettymystä, mutta kokonaisuus on parempi kuin ensihuikka. Tumman oluen makeus sopii mukavasti kokonaisuuteen, mutta jonnekin katkerot piiloutuvat. 33 cl, 6,5 %, 4/5
tiistai 8. syyskuuta 2015
Lonks Päikest Hele Laager Vormsi
Uutisen oranssi virolainen lager poikkeaa tavallisesta vaaleasta lagerista. Vaahto on tutun ohut, mutta maku on heinäinen, puinen, jännästi aavistuksen makea ja hiivainen. Ovela olut, ei ole pahaa, on hyvää, vähän outoakin, mutta ei liikaa. Jotenkin mielenkiintoinen olut, joka varmasti tehoaa terassilla janoiseen. Käsityöläisolut tulee mausta mieleen, hiilihappoa on täsmällisesti oikea määrä. Rauhoittaa sopivasti päivän voimasimpukka-kurssin virittämä aivoja. 33 cl, 5,7 %, 4/5
Tunnisteet:
4
,
aivot
,
heinä
,
hiilihappo
,
hiiva
,
jännä
,
käsityöläinen
,
lager
,
Makea
,
outo
,
ovela
,
powershell
,
puu
,
rauhoittaa
,
sopiva
,
vaalea
,
viro
,
voimasimpukka
lauantai 5. syyskuuta 2015
Prykmestar Savukataja
Tummanruskea varsinaissuomalainen savuolut ravitsee makuhermoja ja pitää näläntunnetta poissa, samalla tuntuu sielukin nauttivan. Vähävaahtoinen olut tuntuu pehmeän löysältä. Savukinkkuhan on makukirjon päällimmäisenä, hyvää on. Makeutta on silti taustalla, pientä banaaniakin on mukana, sairaalla tavalla banaani sopii savukinkkuun hyvin. Jälkimakuna on jotenkin mukavaa pientä kirpeyttä. Piilevä katajanmaku muistuttaa vähän sahdista. 50 cl, 9,0 %, 5/5
perjantai 4. syyskuuta 2015
Tanker Reloaded Session IPA
Tallinnan kupeessa olevasta Tankerin panimosta tullut IPA on tumman oranssista ja mahtavakuohuista herkkua. Tuoksussa on hedelmää ja maussa havuja. Kyllä perjantai-illan saunan jälkeisen terassi-istuskeluun voisi jollain heikommalla valinnalla pilatakin, tämä ei kyllä pilaa mitään. Etiketissä on jostain syystä tietokoneen piirilevyn kuva, teksti kertoo että olutta on sähköisesti ladattu. Maussa on pientä turpeisuutta, mutta sovitaan että se vaan täydentää havuja. 45 IBU, 330 ml, 5,8 %, 5/5
perjantai 28. elokuuta 2015
Óllenaut Rattur Biker Pale Ale
Virolainen motoristiolut tuli maisteltua viikon päätteeksi. Olut ei sisältänyt yllätyksiä. Vaahto oli sameassa oluessa kestävämpiä, mitä olen nähnyt. Vaahto suojasi juomaa koko nautinnon ajan. Tuoksussa havua ja hiivaa, maussa on hedelmiä lievästi, mutta kokonaisuus on vähän lievä, ei oikein säväytä. Toinen menisi varmasti, sen jälkeen luulisin että pitäisi vaihtaa olutta. 330 ml, 5,9%, 3/5
keskiviikko 26. elokuuta 2015
Koch Blond Belgia Eil
Belgialaistyyppistä alea Lootsi-kadulta Tallinnasta maistelin helteen jälkeisen sadepäivän illan kirkkaan taivaan alla. Olut oli sameaa ja vähän ikävän väristäkin, mieleen tuli kyllä ikäviä mielleyhtymiä. Tuoksu on hedelmäinen, vähän ylikypsää banaania ja luumua ja liian makeaa. Jotenkin silti hapanta, ehkä olut maistuu makealta, mutta jälkimaku torppaa makeuden kokonaan. Yhdistelmä maistattaa itseään, pullo tyhjeni nopeasti, se tarkoittanee että ei voi olla huonoa. Hiivaakin löytyy lopulta. Ostaisinko toisen, jos olisi niin kyllä, ostaisinko kaupasta, jossa on 100 olutta, no en. 0,33 l, 6,0 %, 3/5
maanantai 24. elokuuta 2015
Hoegaarden Rosée
Vaaleanpunainen elefanttiko se on, ei kun vaaleanpunainen Hoegaarden. Belgialaisen suosikkipanimoni erikoispainos witbieristä sopinee ainoastaan hellepäivään ja sen iltaan. Roope-limonadi taisi olla vihreää, olikohan Mikki-limu punaista, jotain sellaista tulee mieleen tätä juodessa. Belgialaisessa oluessa voi olla mitä vaan, sanotaan, no tässä on vadelmia ja sokeria. Tuoteselosteessa mainitaan myös korianteri ja appelsiinischalen, mitä lienee, maussa eivät kyllä maistu. Jos joskus tekee mieli Mikki-limua, mutta haluan silti oluenkaltaista, niin tämä on hyvä valinta. Olueksi on kyllä vaikea hahmottaa tätä makeaa punaista hiilihappoista mehua. Ei tämä nyt pahaa ole, mutta jos tämä ei olisi ollut oluthyllyllä, niin en olisi ostanut. Sokerilimuksi hyvä. 33 cl, 3,0%, 2/5
Tunnisteet:
2
,
Belgia
,
elefantti
,
helle
,
hiilihappo
,
ilta
,
limu
,
Makea
,
Mehu
,
Mikki
,
ouenkaltainen
,
Roope
,
Schalen
,
sokeri
,
vaaleanpunainen
,
vadelma
Tilaa:
Blogitekstit
(
Atom
)