Rantabulevardin koluamisen jälkeen kipusimme takaisin omalle terassille. Kotimatkalla lähileipomon olutvalikoimasta valitsin litran lasipullollisen lageria. Madridilainen olut on kirkasta kultaa ja valkoista vaahtoa. Tuoksu on heikohkon maltaista. Maku on aika ohut ja löysä. 100 cl, 4,8 %, 2/5
La Vila Joiosan pääkadun leipomon kylmäkaapista nappasin pari olutta majoituspaikan aurinkoterassille. Espanjalainen lager on kirkkaan kultaista ja sen päälle kertyy kauniin valkoista vaahtoa. Maku maltainen ja katkeroinen, molempia makuja on vähäisesti, mutta aurinkoterassille aivan riittävästi. Ihan kunnon tutunoloisesti peruslageria. 50 cl, 4,8 %, 3/5
Joululahjaksi saatu belgialainen quadrupel yllätti olemalla tumman ruskeaa, oletin etiketin värimaailmasta värin olevan vaaleaa, joten tölkin avaus vähän suurensi silmiä. Vaahto on vaalea ja se laskeutuu pieneksi renkaaksi lasin reunoille. Tuoksuu jouluisille hedelmille ja vähän ruisleivälle. Jäykähkön suutuntuman makupuoli on pehmeä, makea ja hedelmäinen, vähän siirappi tulee mieleen. Jälkimaku paljastaa alkoholia ja rusinaa. Tölkillinen on kyllä iso annos tätä makeutta, ei ole kovin nopeata juotavaa. 440 ml, 11 %, 4/5
Ukrainalainen musta stout kuohuaa tiiviinä ja kiinteänoloisena komeasti. Tuoksuu makealta maltaalta ja mämmiltä, joka sopii tietysti lähestyvään pääsiäiseen. Makupalettiin lisääntyy kahvia, hedelmiä, kevyttä paahteisuutta ja vähän alkoholin lämpöä, loppusuoralla esiin tulee hiilihappoa. 0,33 l, 7,2 %, 3/5
Suosikkiolutkaupastani, Tarton Gambrinuksesta, ostettu ddh ipa on oranssia ja se vaahtoaa kauniisti valkoisena. Tuoksu kyllä vie Rüütlile, humalointi on aistittavissa helposti, sitruunapuun kuorta. Maku on alkuun jotenkin ohut, mutta jo ensihörpyn jälkihiessä se täydentyy. Pientä puumaisuutta on taustalla, edustalta löytyy hedelmiä, vähän makeutta ja katkeroa. Etiketti on tylsä. 0,33 l, 6,9 %, 4/5
Festbier-tyylinen olut lienee tarkoitettu oktoberfesteille, mutta nyt ollaan Hämeessä kerrankin ajoissa. Punaruskea olut on sameaa, vaahtoakin oli. Tuoksuun sekoittuu makeaa mallasta ja jopa vähän toffeeta. Maku on mallasvetoinen, makeaa hillitysti, puhdas kokonaisuus. Jotenkin yhtaikaa kevyttä ja täyttävää, maku on siis täyteläisen puolella. Sellainen terassi-illan helppo kitalaenkostuttaja. 0,33 l, 6,2 %, 4/5
Lepaanvierailun toinen tuliainen on kauniin samean keltainen ipa vaalealla vaahdolla. Tuoksu on vaimeasti raikas. Maku on perus-ipaa, humalointi on vähän lievää, vähän hiilihappoa, ihan sopivaa. Hörpyn jälkimaussa on mukava humalointi. Tuoksusta löytyy lopussa hedelmäkarkkia. Etiketti on kyllä oluen heikon osa. 0,33 l, 6,7 %, 4/5
Lauantai-iltapäivän nautiskeluolut on Tarton Gambrinuksesta ostettu Ceylonin kanelilla ja tonkapavuilla maustettu ruskean musta, ruskeana vaahtoavaa imperial stout. Tuoksuu mausteiltaan, vähän lakritsaa. Kaneli ja tonkapapu hallitsevat makunystyröitä, ympäristön täyttää täyteläinen mallas, vähän mämmiä, kahvia, sipaus suklaata ja alkoholin lämpöä. Maku on täyteläinen ja voimakas, mausteet hallitsevat reippaasti kokonaisuutta. Öljyinen kokonaisuus täyttää lauantai-iltapäivän nautiskeluoluen kriteerit heittämällä, vaikka onkin vähän outo. 0,33 l, 12 %, 4/5
Turun 5piste5-kaupasta ostin jokin aika sitten skottilaista smoothie-souria. Tölkillisen kyljessä oli ohjeena Chill-Flip-Roll-Pour ja kyllä tuo ohje valkeni sitten kun todellakin smoothiemaisen violetin paksun oluen kaatoi lasiin. Mustikka, banaani, mansikka, kirsikka ja jäätelö, kyllä niistä saa hyvän pirtelön tai smoothien. Olisiko tämä aamupalaksi sopivampaa. Tuoksu on todellakin smoothiemainen, samoin maku. Olutkartan viimeisellä raidalla ollaan kyllä, tai oikeastaan vähän sen ulkopuolella. Marjojen yhdistelmä muodostaa ihan mukavan maun ja samalla jotain vaniljakaneliakin. Juuri sopivasti makeutta ja hapanta. Usein oudot oluet yllättää. 440 ml, 6,2 %, 5/5
Työasioiden takia kävin Hamin Lepaan toimipisteessä, usein ei ole olutpanimovierailua työasioissa, nyt sellainen pikainen järjestyi ja myymälästä sitten ostin pari matkamuistoa. Ensimmäiseksi lepaalaiseksi olueksi maisteluun otin helles-tyyppisen vähän samean kellertävän ruskean tölkillisen. Vaahto katosi nopeasti. Tuoksu on maltaisen mineraalinen ja makeahko. Maku on samalla linjalla, mallasta, miedosti makeutta, vähän ohuutta, aika kevyttä on niin kuin kuuluukin, maltaisuus kääntyy vähän kukkasiin. 0,33 l, 5,2 %, 3/5
Takaterassin avaus kruunattiin arvokkaan oloisella joululahjalla, tanskalaisella kaurastoutilla, jota on kypsytetty viskitynnyrissä ja mausteena on kahvia ja vaniljaa. Mustanruskea olut ei vaahtoa, tuoksu on mausteiden mukainen mallas, mieleen tulee netissä nähty lakumämmi. Olut ei olekaan öljymäistä vaan aika liukasta. Maku on kahvia, lakritsa, suklaata, vaniljaa ja todella täyteläistä, kulauksen jälkeen viski lämmittää nielua. Aika täydellinen terassikauden aloitus, varsinkaan kun lämpötila oli kuitenkin alle 10 astetta. 375 ml, 13,5 %, 5/5
Tummanruskeaa englantilaista olutta vaalealla vaahdolla kaatui lasiin joululahjapullosta. Tuoksuu makealta maltaalta, rusinalta ja vähän konjakilta. Maku on jotenkin lievempi, vähän enemmän sherryä, hunajaa en oikein tunnista. Maku laskeutuu vähitellen mieluisaksi oluen lämmetessä. Maltaan takaa paljastuu pitkäneulaista havua, makeus ja sherry virittävät omaa symbioosiaan paljastaen vähän kylmää kahvia. Jotenkin olut toivoo isoja hörppyjä, jotta saa lämmittäää rintaa. 375 ml, 10,0 %, 5/5
Alkon hyllyltä löysin englantilaista, punaista ruis-ipaa. Värin on punertavan ruskeaa ja vaahto tiukka, samettinen, valkoinen katoava höttö. Tuoksussa on mallasta, makeaa, havuja ja sellaista tuttua ipaa. Maku on paksu, vähän hapanta, mäntyä, sipaisu sitrusta, lievää makeutta ja katkeroa. Eiköhän siinä ole aineksia riittävästi. Jälkimaku on aika karhea humalainen. 44 cl, 4,9 %, 4/5
Jukolan S-marketin hyllyltä arvoin yhden saunaoluen, seinäjokelainen gluteeniton ja kirkkaan kultainen lager tuli valituksi. Kuohu oli heikohko tai ainakin liian nopea. Tuoksu on vienoa mallasta, oikeastaan koko tuoksu meni epähuomiossa ohi, kun jano oli sellainen että piti heti mennä hörppäämään. Maku on maltainen ja samalla raikas, katkeroa on saunajuomaan riittävästi ja se maistuu jälkimaussa. Ihan perussuomalainen peruslagerista hippusen maituvampi lager, gluteenittomuus ei haittaa. 440 ml, 5,0 %, 3/5
Sain tuliaisia Helsingin Postitalon K-Marketista. Bulgarialainen viikuna-chipotle-imperial-sour on likaisen vaaleanruskeaa raskaanoloista olutta, tiiviillä ja katoavalla vaahdolla. Tuoksuttelun jälkeen pääsee suusta että ohhoh, viikunaa ja vaniljaa on reippaasti. Maku on tuoksun toistoa, siihen lisääntyy takapotkua chipotlesta. Hapanta, mutta makeaa, tulisuus valuu vatsalaukkuun saakka, ei kuitenkaan polttele. Erikoisolutta tämä tosiaan on, vähän vaikea arvostellakin, kun tällainen jälkiruokaolut on ihan omissa sfääreissään. 440 ml, 8 %, 5/5
Työviikon päättymistä päätin juhlistaa porilaisella ipalla. Väri on kaunis oranssiruskea ja vaahto tiukka ja valkoinen. Sen verran janotti että olut oli liian kylmää, katsotaan ehtiikö lämmetä. Tuoksussa on makeutta, humalaa ja metsää. Helposti tulee mieleen panimon klassikko CCCCC-ipa, ehkä olisi pitänyt maistella rinnakkain. Vaahdosta jää komeat pitsit lasiin. Maku on metsäinen, maltainen ja yrttisen humalainen, ei oikein ole hedelmäisyyttä. Ei ehtinyt lämmetä, eli ei ainakaan ollut pahaa. 440 ml, 7,0 %, 4/5
Alkosta ostamani saunaolut on todella vaahtoavaa samean keltaista englantilaista pale alea. Tuoksu on sitruksinen, vähän hillittyä mäntyistä humalaa on mukana. Maku lempeä, houkuttelee isoon hörppyyn. Maku on pehmeästi humaloitu raikas hedelmä, ehkä limeä ja kypsää ananasta, kirpeää ja pirteää on. Vaahtoa riittää uusintakaadollakin reippaasti, jälkihörpyissä pientä vetisyyttä. 440 ml, 4,6 %, 4/5
Puolalaisen stoutin etiketissä mainitaan pekaanipähkinät ja kookos. Etiketin takaa löytyy lähes mustaa olutta, ruskeata vaahtoa. Tuoksuu pähkinöilta ja maltaalta, ja vähän salmiakilta. Maku on pehmeä, mämmimäinen, makeahko, missä pähkinät. Kyllä sitä kookosta löytyy seuraavilla hörpyllä, erityisesti jälkimaussa. Makeuden ja pienen sukulaisuuden takaa kurkistaa lievä konjakki. 330 ml, 10,5 %, 4/5
Latvialainen tripla-ipa on väriltään oranssia, oluessa pyörii reilusti partikkeleja. Vaahto tiivis ja kaunis valkoinen. Tuoksu on makea, vähän eukalyptustakin. Maku on trooppinen hedelmä, täyteläinen lähes raskas, makua on paljon. Vähän alkoholi kurkistaa jälkimaussa humalien takaa. Kokonaisuus on pehmeä mutta vahva. Partikkelit kyllä jää unholaan hörppiessä. 440 ml, 9 %, 5/5
Tallinnanmatkamuisto on vähän sameaa keltaista ja valkeaa vaahtoa. Tuoksu on syksyistä kuusimetsää. Maku noudattelee tuoksua. Peacharine-humala antaa omia hedelmiään, jostain ilmestyy kuitenkin märkää kuusimetsää. 0,44 l, 5,2 %, 3/5
Jukolan S-marketin hyllyltä nappasin ahvenanmaalaisen lagerin. Väri on vähän sameaa oranssia, vaahtoa piti oikein houkutella, vähän sitä tulikin. Tuoksussa on jotain jännää, paahdettua ohranjyvää. Maku on maanläheisesti etäisesti hedelmäinen, enemmän kääntyy mallaspuolelle. Humalointi on kevyttä, en pääse yli alkutuoksun popcorn-vivahteista, ne on esillä vielä maussakin. Jotain puolikuivaa tämä on. Päivänkakkara etiketissä, ei kai se haittaakaan. Ehkä craftbeer-baarissa maistuisi paremmalta. 500 ml, 5,0 %, 3/5
Puolalainen ipa on oranssia ja se vaahtoa mukavasti valkoisena. Tuoksussa on makeaa, humalaa, vähän hiivaa ja hitusen hedelmiä. Ensihörppy on vähän ohut ja terävä. Maku on enemmän humalainen, vanhaa kunnon ipaahan tämä on. Humalan katkeruus alkaa kuivattaa kitalakea. Maltaan pehmeyttä vähän kaipaisin. 500 ml, 5,7 %, 4/5
Ohuenkonoloinen oranssi viljandilainen gose tuoksuu hunajaisen hedelmäiseltä, vähän mausteiseltakin. Vaahto on heikko. Maku on tuoksua hennompi. Hapanta on, pomeranssia on vähän, etäisesti kanelia tai jotain muuta maustetta happamuuden kyljessä. IBU 10, 440 ml, 4,0 %, 2/5
Keittiöremontin valmistumisen kunniaksi valitsin saunaolueksi jääkaapista keravalaista neipaa. Olut on ohuesti sameaa keltaista, vaahto on kestävää ja valkoista. Tuoksu on marjaista. Maku on hedelmäinen, sitruunaa ja vähän greippiä. Pientä ohuutta on, mutta mukavasti tuo humalointi toimii. Yksiulotteinen, maku ei juuri muutu, mutta mieli alkaa hyväksyä oluen ihan hyväksi. 50 cl, 5,6 %, 3/5
Raskaanoloista mustanruskeaa stouttia Tallinnan panimon myymälästä sai rauhoittaa lauantai-iltapäivää. Ruskealla vaahtoavaa olutta kypsytetty ruotsalaisissa single malt viskitynnyreissä. Tuoksussa on paahdetta ja rusinoita. Ensihörppy maistuu vahvalta, häivähdys viskiä, makeutta, tummia hedelmiä, mallasta, siirappia, lakritsaa, kahvia, enempää makuja ei pysty erittelemään, kaikki on kyllä just kohdallaan. Jälkimaku on lämmin, täydellinen talviolut. 330 ml, 14,5 %, 5/5
Työviikko vilahti taakse, perjantaisauna ja yksi Gambrinus-hankinta lasissa, on aika ok tilanne. Kauniin tiivistä keltaista sameutta ja valkeaa vaahtoa, vaikuttaa lupaavalta. Tuoksu on hedelmäinen, ehkä vähän eukalyptusta myös. Puolalaisbulgarialainen samea tupla-ipa maistuu, oikein helppoa juotavaa, aika kevyttä, ei ole mikään humalapommi. Maussa on lempeää sitrusta. 500 ml, 7 %, 4/5
Saunaolueksi nautin helsinkiläistä vaaleankeltaista ja mukavasti vaahtoavaa neipaa. Tuoksuu vienosti makealta ja hedelmäiseltä. Maku on melko kuiva tai puinen tai siis tausta on sellainen, kyllä tässä on hedelmiä enemmän. Jotenkin vähän paksuutta puuttuu. Jälkimaku on humalainen kuivuus, mikä kyllä miellyttää. Yksinkertainen oluthan tämä on, se on hyvän oluen tunnusmerkki. Oluen ostin 5 Pennistä. 440 ml, 6,3 %, 4/5
Tallinnan Balti Jaamissa on ainakin panimon ravintola, Tallinnassa on aina niin paljon nähtävää että paikka on jäänyt väliin. Yhden oluen kuitenkin ostin Tarton Gambrinuksesta. Väri on samean keltainenj ja se kuohuaa reippaasti. Tuoksussa on kuusenkerkkää. Maku on vähän karhea, kuusenhavuja, hitusen multaa, jotain lääkemäisyyttä taustalla, happamuutta ja makeutta, oikeastaan ihan hyvää. Olut on valmistettu yhteistyössä Tallinnan yliopiston kanssa. 330 ml, 4,2 %, 4/5
Tallinnalaisen panimon toinen alkuaineolut maistelussa. Punajuuri lienee värjännyt oluen limodinpunaiseksi. Komea pinkki vaahto katosi nopeasti. Tuoksuunkin riittää punajuurta ja jotain maustetta, onhan se aika lähellä ukrainalaista perinneherkkua eli borsch-keittoa. Makuna edelleen makeahkoa punajuurta, mutta kevyesti. Kivaa pientä happaman ja suolaisen jälkimakua. Etiketissä sanotaan että sopii kokeiluun, siihen kyllä mutta ei uusintaan. Oluen ostin Tarton Gambrinuksesta. 330 ml, 4 %, 3/5
Tarton Gambrinuksesta ostin tämän oluen. Luin oikein etikettiä ennen ostopäätöstä, siinä sanotaan että 11 eri mallasta on tähän käytetty, ja vain yksi niistä on tumma. Silti olut on lähes pikimustaa. Kotona opin että kyseessähän olikin portteri. Vaahto oli kermainen. Tuoksu on makean kermainen ja kahvinen. Maku on paahteisuutta, kahvia ja lievää makeutta. Parin hörpyn jälkeen voi todeta että on ihan ok portteri, eikä ole ainakaan turhan väkevä, lopussa tuntuu että onko vähän ohutta ilmassa. 30 IBU, 440 ml, 5,5 %, 4/5
Ison pullollisen korkin avaaminen vaati työkaluja. Väri on punertavaa, olisiko tyrnin aiheuttamaa. Kuohu katoaa heti. Tuoksu on marjaviinimäinen. Hapanta on, mutta ei liikaa, oikeastaan tämä on todella raikasta. Tyrninmaku on mietona mukana. Oluen maistelin Jossun kanssa, kun hän tämän oluen valitsi Tarton Gambrinuksesta. 0,75 l, 6,9 %, 5/5
Vuodenvaihteessa kävin Töölössä ja Viidessä pennissä, sieltä nappasin panimon oman lagerin matkamuistoksi. Väri on utuisen oranssi ja vaahtoa on vähän. Tuoksu on heikko. Maku on heikosti humalainen ja maltainen, aika peruslager. Jälkimausta löytyy lopulta mukavasti rapsakkuutta. IBU 25, 440 ml, 4,5 %, 3/5
Tallinnalais-kuopiolainen tupla-ipa on kauniin keltaista ja vaahto on myös kaunista ja valkeaa. Tuoksu on trooppista hedelmää, houkuttelevaa. Maku on aika kuivaa ja puumaisuutta riittää. Pehmeää kissaa ei oikein löydy, valkoviiniä ja sitruuna-greippiä löytyy. Jälkimaku on hapahkon humalainen, aika terävä ja lyhyt. Ihan hyväähän tämä on, vaikka ensihörppy ei täysin vakuuttanut, paranee koko ajan. Alkoholi nostaa päätään, kun kurkku lämpenee. 0,44 l, 8,2 %, 4/5
Tarton Ihamaru-pizzeriavierailun jälkeen kävin Rüütlin Gambrinuksesta hakemassa yhden Käblikun oluen. Olut on tasaisen oranssia kultaa ja vaahto tiivistä valkoisuutta. Tölkin rapsautuksesta lähtee jo humalainen tuoksu. Maku on hunajaisen makea. Etiketti vihjaa että tässä oluessa on munaa tai jotain käärmettä. Makuna vilahtaa vielä jotain raikasta. Humalainen vehnäolut on aina tervetullutta, tähän alkoholia saatu reippaasti mukaan, kyllähän sekin vähän maistuu, mutta periaatteessa lopputulos voi olla pettävä. Jotenkin vähäisesti makua voi kuvailla 9 V -pariston kielitestiin, jotain outoa, mutta kuka nyt ei haluaisi testata patteria vielä varmuudeksi uudestaan. 30 IBU, 440 ml, 8,3 %, 4/5
Kirkkaan keltainen hiidenmaalainen pilsneri kuohuaa komeasti. Paratiisi tuoksuu märältä graniitilta ja vähän kuivalta heinältä. Saunan jälkeen olut on sopivasti kuivaa ja raikasta. Peruspilsneri on aina hyvää. Oluen ostin Peetri Selveristä. 440 ml, 4,6 %, 4/5
