Puolalainen ipa on oranssia ja se vaahtoa mukavasti valkoisena. Tuoksussa on makeaa, humalaa, vähän hiivaa ja hitusen hedelmiä. Ensihörppy on vähän ohut ja terävä. Maku on enemmän humalainen, vanhaa kunnon ipaahan tämä on. Humalan katkeruus alkaa kuivattaa kitalakea. Maltaan pehmeyttä vähän kaipaisin. 500 ml, 5,7 %, 4/5
Ohuenkonoloinen oranssi viljandilainen gose tuoksuu hunajaisen hedelmäiseltä, vähän mausteiseltakin. Vaahto on heikko. Maku on tuoksua hennompi. Hapanta on, pomeranssia on vähän, etäisesti kanelia tai jotain muuta maustetta happamuuden kyljessä. IBU 10, 440 ml, 4,0 %, 2/5
Keittiöremontin valmistumisen kunniaksi valitsin saunaolueksi jääkaapista keravalaista neipaa. Olut on ohuesti sameaa keltaista, vaahto on kestävää ja valkoista. Tuoksu on marjaista. Maku on hedelmäinen, sitruunaa ja vähän greippiä. Pientä ohuutta on, mutta mukavasti tuo humalointi toimii. Yksiulotteinen, maku ei juuri muutu, mutta mieli alkaa hyväksyä oluen ihan hyväksi. 50 cl, 5,6 %, 3/5
Raskaanoloista mustanruskeaa stouttia Tallinnan panimon myymälästä sai rauhoittaa lauantai-iltapäivää. Ruskealla vaahtoavaa olutta kypsytetty ruotsalaisissa single malt viskitynnyreissä. Tuoksussa on paahdetta ja rusinoita. Ensihörppy maistuu vahvalta, häivähdys viskiä, makeutta, tummia hedelmiä, mallasta, siirappia, lakritsaa, kahvia, enempää makuja ei pysty erittelemään, kaikki on kyllä just kohdallaan. Jälkimaku on lämmin, täydellinen talviolut. 330 ml, 14,5 %, 5/5
Työviikko vilahti taakse, perjantaisauna ja yksi Gambrinus-hankinta lasissa, on aika ok tilanne. Kauniin tiivistä keltaista sameutta ja valkeaa vaahtoa, vaikuttaa lupaavalta. Tuoksu on hedelmäinen, ehkä vähän eukalyptusta myös. Puolalaisbulgarialainen samea tupla-ipa maistuu, oikein helppoa juotavaa, aika kevyttä, ei ole mikään humalapommi. Maussa on lempeää sitrusta. 500 ml, 7 %, 4/5
Saunaolueksi nautin helsinkiläistä vaaleankeltaista ja mukavasti vaahtoavaa neipaa. Tuoksuu vienosti makealta ja hedelmäiseltä. Maku on melko kuiva tai puinen tai siis tausta on sellainen, kyllä tässä on hedelmiä enemmän. Jotenkin vähän paksuutta puuttuu. Jälkimaku on humalainen kuivuus, mikä kyllä miellyttää. Yksinkertainen oluthan tämä on, se on hyvän oluen tunnusmerkki. Oluen ostin 5 Pennistä. 440 ml, 6,3 %, 4/5
Tallinnan Balti Jaamissa on ainakin panimon ravintola, Tallinnassa on aina niin paljon nähtävää että paikka on jäänyt väliin. Yhden oluen kuitenkin ostin Tarton Gambrinuksesta. Väri on samean keltainenj ja se kuohuaa reippaasti. Tuoksussa on kuusenkerkkää. Maku on vähän karhea, kuusenhavuja, hitusen multaa, jotain lääkemäisyyttä taustalla, happamuutta ja makeutta, oikeastaan ihan hyvää. Olut on valmistettu yhteistyössä Tallinnan yliopiston kanssa. 330 ml, 4,2 %, 4/5
Tallinnalaisen panimon toinen alkuaineolut maistelussa. Punajuuri lienee värjännyt oluen limodinpunaiseksi. Komea pinkki vaahto katosi nopeasti. Tuoksuunkin riittää punajuurta ja jotain maustetta, onhan se aika lähellä ukrainalaista perinneherkkua eli borsch-keittoa. Makuna edelleen makeahkoa punajuurta, mutta kevyesti. Kivaa pientä happaman ja suolaisen jälkimakua. Etiketissä sanotaan että sopii kokeiluun, siihen kyllä mutta ei uusintaan. Oluen ostin Tarton Gambrinuksesta. 330 ml, 4 %, 3/5
Tarton Gambrinuksesta ostin tämän oluen. Luin oikein etikettiä ennen ostopäätöstä, siinä sanotaan että 11 eri mallasta on tähän käytetty, ja vain yksi niistä on tumma. Silti olut on lähes pikimustaa. Kotona opin että kyseessähän olikin portteri. Vaahto oli kermainen. Tuoksu on makean kermainen ja kahvinen. Maku on paahteisuutta, kahvia ja lievää makeutta. Parin hörpyn jälkeen voi todeta että on ihan ok portteri, eikä ole ainakaan turhan väkevä, lopussa tuntuu että onko vähän ohutta ilmassa. 30 IBU, 440 ml, 5,5 %, 4/5
Ison pullollisen korkin avaaminen vaati työkaluja. Väri on punertavaa, olisiko tyrnin aiheuttamaa. Kuohu katoaa heti. Tuoksu on marjaviinimäinen. Hapanta on, mutta ei liikaa, oikeastaan tämä on todella raikasta. Tyrninmaku on mietona mukana. Oluen maistelin Jossun kanssa, kun hän tämän oluen valitsi Tarton Gambrinuksesta. 0,75 l, 6,9 %, 5/5
Vuodenvaihteessa kävin Töölössä ja Viidessä pennissä, sieltä nappasin panimon oman lagerin matkamuistoksi. Väri on utuisen oranssi ja vaahtoa on vähän. Tuoksu on heikko. Maku on heikosti humalainen ja maltainen, aika peruslager. Jälkimausta löytyy lopulta mukavasti rapsakkuutta. IBU 25, 440 ml, 4,5 %, 3/5
Tallinnalais-kuopiolainen tupla-ipa on kauniin keltaista ja vaahto on myös kaunista ja valkeaa. Tuoksu on trooppista hedelmää, houkuttelevaa. Maku on aika kuivaa ja puumaisuutta riittää. Pehmeää kissaa ei oikein löydy, valkoviiniä ja sitruuna-greippiä löytyy. Jälkimaku on hapahkon humalainen, aika terävä ja lyhyt. Ihan hyväähän tämä on, vaikka ensihörppy ei täysin vakuuttanut, paranee koko ajan. Alkoholi nostaa päätään, kun kurkku lämpenee. 0,44 l, 8,2 %, 4/5
Tarton Ihamaru-pizzeriavierailun jälkeen kävin Rüütlin Gambrinuksesta hakemassa yhden Käblikun oluen. Olut on tasaisen oranssia kultaa ja vaahto tiivistä valkoisuutta. Tölkin rapsautuksesta lähtee jo humalainen tuoksu. Maku on hunajaisen makea. Etiketti vihjaa että tässä oluessa on munaa tai jotain käärmettä. Makuna vilahtaa vielä jotain raikasta. Humalainen vehnäolut on aina tervetullutta, tähän alkoholia saatu reippaasti mukaan, kyllähän sekin vähän maistuu, mutta periaatteessa lopputulos voi olla pettävä. Jotenkin vähäisesti makua voi kuvailla 9 V -pariston kielitestiin, jotain outoa, mutta kuka nyt ei haluaisi testata patteria vielä varmuudeksi uudestaan. 30 IBU, 440 ml, 8,3 %, 4/5
Kirkkaan keltainen hiidenmaalainen pilsneri kuohuaa komeasti. Paratiisi tuoksuu märältä graniitilta ja vähän kuivalta heinältä. Saunan jälkeen olut on sopivasti kuivaa ja raikasta. Peruspilsneri on aina hyvää. Oluen ostin Peetri Selveristä. 440 ml, 4,6 %, 4/5
Aparaaditehtaan Krabi X Gaffer -baari/pyöräkorjaamosta ei löytynyt oman panimon oluita, joten valitsin tutun tallinnalaisen panimon kirkkaan keltaista valkoisena kuohuavaa ipaa. Hedelmäistä tuoksua tropiikista, sopivasti houkuttaa maistamaan. Pehmeää on, hedelmäistä ja paksunoloista, ei liikaa hiilihappoa, mallasta maltillisesti. Kokonaisuus miellyttää. Pientä kalkkisuutta loppuun ilmestyy vai onko se kuivakkaa humalointia. 0,5 l, 6,5 %, 5/5
Vihdoinkin sain aikaiseksi käydä Tähtverellä sijaitsevassa A. Le Coqin olutmusesossa ja sen myymälästä nappasin yhden maisteltavan tartolaisen tumman oluen. Väri on mustaa ja vaahtoa syntyy mukavasti. Tuoksu on makean, marjainen ja vähän kemikaalinen. Etiketin tiedot kertovat madagasgarilaisesta vaniljautteesta, omaan suuhun maistuu marjaiselta. Vienon heikko likööri jykevöittää kokonaisuutta. Jotenkin on jotain keinotekoista, kokonaisuus on vähän hämärän makea ja samalla piilokitkerä. 0,5 l, 6,6 %, 3/5
Lõunakeskuksen Rimin oluthyllystä nappasin vähän erilaisen oluen. Belgiolut on kirkkaan punaista, vaahtokin on vähän pinkkiä. Tuoksuu makealta vadelmalta. Maku on aika kesäinen, vadelmamehuun on lisätty hiilihappoa. Makeus taittuu mukavasti happamuuteen. Aika ohueksi olut paljastuu, selvästi kesäolutta, ei sovellu Tarton talveen. 0,5 l, 5,5 %, 3/5
Muskottipähkinää, kanelia ja neilikkaa sisältävä olut odotteli uudenvuodenpäivän iltakävelyn välietapissa töölöläisessä panimoravintolassa, Mad Hopperissa. Tuopillisen väritys on kirkas ja vaalea kupari, vaahto on valkeaa ja runsaahkoa. Maku sisältää mausteita, kanelia ja neilikkaa, ihan talvimaisemaahan tämä tuo mieleen. 0,4 l, 5,0 %, 4/5
