Flying Dutchman Gosh It's Posh Elderflower White Wine Sour

Kiertolaispanimon tyyli oluiden nimeämisessä ei petä, no ei itse olutkaan. Hapanolut tuoksuu vähän pistävältä. Vaahto on pienikuplainen valkoinen, tiivis, kestävä kerros oluen päällä. Nimen mukaisesti maussa on valkoviinimäisyyttä, reilusti. Seljankukkaa on myös nimen perusteella mukana, ihan arvaukseksi menee, mutta nähtävästi se tuo oman erikoisuutensa tähän. Sour on oluttyyppinä ihan kiinnostava ja pakkohan niitä on maistella, jos vastaan tulee. Tässä on kyllä sellaista erikoisuutta, mieleen tulee valkoviineistä retsina. Maistuu kreikanmatkalla niin hyvältä, mutta retsina-elämys on sitten lomamatkan jälkeen kotona hiukan erilainen. Tätä oluiden retsinaa kannattaa kyllä maistaa. 20 EBU, 330 ml, 5,6 %, 5/5

Theakston Old Peculier The Legendary Ale

Kesän ensimmäinen lenkkeily antoi mukavasti potkua ja oikeutusta nauttia yksi olut terassilla. Arkadian Alkosta ostin aiemmin ihan nimen perusteella tämän oluen. Brittiläinen vanha erikoinen on yllättävän lähellä mustaa, joskin ruskeaksi paljastuvaa alea. Olutkellari-blogi on oluesta aiemmin blogittanut ja avannut jutussaan vähän oluen nimeämistä ja panimon tarinaa. Itse otin oluen suoraan jääkaapista, ehkä olisi pitänyt vähän antaa ensin lämmetä. Makua voisi sanoa vaimeaksi tai täyteläiseksi. Mallasta on ensin, sitten hedelmäää, lievää humalaa, yhdistelmä on täyteläinen ja rauhoittava. Jos tunnelman hämeenlinnalaisella kotiterassilla voi sanoa oluen voimalla kääntyvän brittipubiksi, niin olut ei ole huonoa.  Mallas, limppumaisuus ja hedelmät yhdistyvät ja mukaan hyppää vähän toffeeta ja lopuksi vähän humalaa. Jos jossain pubissa on tätä, niin tunnelmankin takia täytyy maistaa. 500 ml, 5,6 %, 4/5

Saimaa Brewing Yövesi Dark Lager Brewer's Organic

Saimaan erikoisesti nimetty tumma lager on punertavaan taipuvaa tummanruskeaa. Vaahto on nopea. Maltaisuutta tuoksussa ja maussa. Makeutta löytyy kohtuullisesti, sitten vähän puumaisuutta, kuivaa paahdetta. Täyttää vatsan nopeasti. Täyteläinen tunnelma ohenee juodessa, toisaalta jälkimaku venyy pitkäksi.  500 ml, 4,5 %, 3/5

Saimaa Brewing Sun Lager Brewer's Classic

Saimaa Brewingin sponsorilaatikosta löytyi mukavan vihreäetikettinen iso tölkki lageria. Olut on kirkkaan keltaista, tasalaatuista. Oikeastaan vähän liian vaaleaa. Tuoksu on vaimea. Vaahtoa oli hetken oluen päällä. Kokonaisvaikutelma on kevyt. Maussa on makeutta ja mietoa nallekarkkia, maku seurailee tuoksua. Hiilihappoa on raikkaasti. Jos sokkotestissä tätä joisi, niin en tiedä tunnistaisiko lageriksi ollenkaan, vähän tunkkaisuutta loppuun vielä.  Janon sammuttamisessa varmaankin toimii. Tämän jälkeen kyllä jäi mieli juoda joku olut.  500 ml, 4,2 %, 2/5

Pyynikin Craft Pils

Helteiden jatkuessa janottaa ja pilsneri on ehkä parasta janojuomaa, joten Pyynkikin versio pilsneristä piti sihauttaa auki. Voimakkaan keltainen läpikuultamaton olut muodostaa lasiin mukavahkon vaahdon. Tuoksu on maltainen, vähän häiritsee kyllä se että joku grillaa naapurustossa. Maku on vähän vaimea. Runko on kunnossa, mutta katkerot tuntuvat puuttuvan lähes kokonaan. Heinää löytyy mausta, vähäinen poreilu tekee oluesta helpostijuotavaa, mutta myös vähän valjua. Jälkimaussa humalat löytyvät. 0,5 l, 5,2 %, 3/5

Brewer's Special Mosaic Pale Ale

Helteet jatkuu ja Saimaan sponsorilaatikossa riittää oluita. Mosaic- ja Columbus-humalilla maustettu pale ale on kevyt. Väritys on oranssi, vaahto on nopea. Humalia on mukavasti maussa. Hedelmät tuoksuvat joka kulauksella ja maistuvat myös. Pikkuhiljaa humalat kerääntyvät nielun makupankkiin, siellä on jo hunajaa. Jotain epätasapainoisuutta, ei oikein täysin vakuuta, liikaa kypsyyttä hedelmässä. EBU 33, EBC 13, 330 ml, 5,5%, 3/5

Lemke Berlin Spree Coast IPA

Työviikko takana, vähän salibandyn tapaista miekkailua, hellettä takaterassilla, lasiin kaatunutta berliiniläistä IPAa, perjantai, olut on jääkaappikylmää: elämä on ihan ok. Olut on auringossa ihan jaffan väristä. Vaahtoa on vähän, mutta kestävää. Maussa on appelsiiniä, taustamakeutta ja tasapainoittavia humalia. Taitavasti maku vaihtuu hedelmistä makeuden kautta maltilliseen humalaan. Maku on leveä ja jälkimaku täyttää koko suun. Helposti tämän kumoaa kurkkuunsa, toinen samanlainen menisi helposti. 330 ml, 6,9 %, 5/5

Brlo Berliner Weisse

Berliinistä roudattu olut raikastaa mieltä. Haalean keltainen ja vähäisesti samea olut ei juuri vaahtoa. Tuoksussa on hapanta marjaisuutta. Maku on hapan, miellyttävästi pehmeä ja sitruunanainen. Vähän taikinaa ja kalkkia, mutta pääosin miellyttävä. Yksi pullollinen vie janon, toista ei tarvita, tosin mieleen jää kuitenkin että toinenkin menisi joskus myöhemmin. Loppupuolella paljastuu vähän mausteita, hiilihappoa on mukavasti. Sopii hyvin toukohelteisiin. 0,33 l, 4 %, 4/5

Saimaa Kaito Lager Brewer's Organic

Saimaan sponsorilaatikosta nappasin saunaolueksi Kaito Lagerin. Kullasta askel kupariin värittää heikosti vaahtoavan oluen. Tuoksussa on makeutta, toffeetakin. Maku on maltaista. Makeutta on myös maussa jonkun verran. Jotain tästä puuttuu ja jotain on vähän liikaa: humalia ja mallasta. Oluen nimi kait tulee Saimaalla olevasta veneilysatamasta. Ehkä tämä sopii sitten veneilijöille, itse en veneile. Olut on gluteenitonta, luulen että oluessa pitää olla gluteiinia. 500 ml, 4,5 %, 2/5

Sonnisaari Mälli Sour Ale

Legendaarisen oululaisen portsarin mukaan nimetty sour on punaruskeaa. Vaahtoa ei oikeastaan näy. Alkuun maku tuntuu makealta ja tuoksun mukaisesti marjaisalta. Birgitassa terassilla nautittuna vähitellen happamuus valtaa näyttämön, taustalla tuntuu silti voimakas marjaisuus. Mehumaisuutta, mutta sellaista mummon hapantunnutta kellarimehun tunnelmaa on vähän liikaa.Kiinnostava tapaus, mutta Mällin jonoon en kyllä menisi.  330 ml, 6,0 %, 3/5

Two Chefs Brewing Funky Falcon Pale Ale

Amsterdamilainen panimo on maustanut alea sitruunaruoholla. Samean oranssi olut kuohuaa vaimeasti. Tuoksusta on moneksi, hiivaa, hedelmiä, mausteita, sitruunaa ja mitä vielä. Maku on alkuun vähän metallinen. Sitten tuntuu hapan sitrus, ei kuitenkaan ihan greippi, vaan olisiko sitruunaa enemmän. Mausteita on humalan katkeruuden joukossa, maku on kattava. Maku jää vähän poreilemaan kielen päälle, olut jää lämmittämään miestä. Erikoinen makuyhdistelmä, ihan hyvää, hapantahan tämä on. Ei ole ihan tavallista olutta lähellä tämä. Two Chefs -panimo näyttää nettsivujensa ja oluidensa mainosten mukaan olevan ihan kiinnostava tapaus. 6 EBC, 22 IBU, 33 cl, 5,2 %, 4/5

Saimaa Brewing Co Pils Lager Brewer's Classic

Saimaa Brewing Co lähetti laatikollisen olutta, aika ison vieläpä. Laatikossa oli useita oluita, joten toimeen on tartuttava heti. Pienen sadekuuron raikastamalla terassilla maistelin panimon uudistuneen etiketin sisällä olevaa Pilsiä. Väritys on kirkkaan kellertävän kultainen, vaahto on ohut, mutta viipyilevä. Tuoksussa on vähän puumaisuutta. Maku on tasapainoinen, ruohoa on ja maltaita. Humalointi on kunnollista, kyllähän tästä tulee mieleen Pilsner Urquell. Jälkimaku on myös aitoa pilsneriä, oluesta pitää joka kulauksella enemmän. Täyteläisyys tuntuu pitkään. Onneksi paketissa oli toinenkin tällainen, ikävä kyllä se ei mahtunut jääkaappiin. Lasin pohjan nähtyäni, nostin vielä pykälän pisteytystä.  500 ml, 4,2 %, 5/5

Takatalo & Tompuri Kaski Kylmäsavulager

Toukohelteet ja sauna, saunan päälle terassilla Suomen paras vaalea lager 2017 -maininnalla varustettu virolahtelainen kylmäsavulager, se on hyvä yhdistelmä. Suodattamattomuus näkyy sameutena, tasalaatuinen tumman oranssi olut kuohuaa vähän. Savuisuus on vienoa. Maku on pehmeää, pullollinen hupenee vähän niin kuin ohimennen. Helpostijuotavuus hämää. Savuisuus vähän tuppaa unohtumaan loppua kohden, siihen tottuu. Vienoa hedelmää ja makeutta, savuisuus kääntyy loppupuolella aavistuksen tunkkaiseksi. Mutta kyllähän tämä kuivui ikeniin, mikä on kait parasta mitä lagerista voi sanoa tai janostako se oli. Taisin ostaa tämän S-marketista, ostan uudestaankin. 33 cl, 5,0 %, 4/5

Oedipus Thai Thai Tripel

Amsterdamilainen erikois-tripel on yhdistelmä tripeliä ja thai-mausteita. Olut on samean keltaista ja vaahto on valkoista ja kestävää. Maku on hapanta, makeutta, sitruunaa ja reilusti pippuria. Hiiva ilmoittaa jälkimaussa olemassaolostaan. Pippuri tehostaa otetaan jälkimaussa. Thaimaustekaappi on tyhjennetty pullolliseen, makuelämys on vahva. Tässä on varmasti haettu erikoisuutta ja siinä on onnistuttu hienosti. Lasin pohja tulee liian nopeasti vastaan, helteellä viimeinen kulaus poreilee kuin vaahto. Tämä pullollinen pakottaa laittamaan tutkan päälle Oedipus-panimon tuotteille. 33 cl, 8 %, 5/5

Õllenaut Impi American Imperial Stout

Hellepäivä juuriöljytyllä terassilla, siihen ei kait pitäisi stoutin sopia, mutta päätin sen sovittaa. Amerikkalaisilla humaloilla maustettu virolainen ruskea olut vaahtoaa niukasti ja tuoksuu lakritsaiselta. Maku on tasapainoinen ja rauhoittava. Tyylikäs kokonaisuus tasapainoilee paahteisuuden, lakritsan, kahvin, makeuden ja humaloiden ristitulessa. Jääkaappikylmänä nautittuna tämä sopii hienosti helteen rauhoittamalle terassille. Olut lämmittää vatsassa saakka. Hiilihappo erottuu, vaan ei häiritse. Oluen lämmitessä paljastuu auringonottoon pikkuisen liiallista makeutta. 330 ml, 10,0 %, 5/5

Honkavuoren 694 Tupla-IPA

Tummahko tupla-IPA palkitsee terassi- ja sokkelimaalarin. Viime viikonloppuna kävin Arkadian Alkossa ihastelemassa sen Beer Corneria ja nappasin muutamia oluita maisteluun, tämä oli yksi niistä. Etiketti sanoo että 347*2=694, olut on tuplasti humalaisempaa kuin panimon perus-IPA. Tuoksu on keksimäinen, vaahto on kellertävä ohut ja tiivis. Maku on makea, vähän puinen tai mäntyinen, humalat jyräävät makeuden. Alkoholi väijyy taustalla ilmoitellen itsestään. Mallasrunko on vahva. Välillä olut tuntuu mukavalta ja taas toisella hörpyllä vähän puisevalta. Humalia on.  0,33 l, 7,7 %, 4/5

Heidenpeters New England IPA

Berliinin Kreutzbergin pääkadulla oli onneksi yksi olutkauppa, Biererei, joka oli ihan ykköspaikka miesparkiksi. Yhden pöydän terassilla saattoi maistella isosta valikoimasta (osa viileäkaapissa) haluamiansa oluita. Muutaman oluen sitten pakkasin reppuuni. NEIPA on vain vähän samea oranssi, odotusarvo oli vähän enemmän valkoista sameutta. Vaahtoa on lievästi. Tuoksu on hedelmäinen. Maku täsmentää tuoksun ananakseksi. Jotenkin välisarjan olueksi jää tämä, ehkä liikaa ananasmehua. Alkoholia on, mutta ei maistu. Maku on täyteläinen, ananaksen kun blokkaa mielestään, niin ihan hyväähän tämä on. 0,33 l, 7 %, 4/5

De Brasserij Cabaret Life Is A Show American Pale Ale

Amsterdamilaisen De Brasserij'n APA kuohuu reippaasti lasissa muodostaen sellaisen pilvenhattaran. Väri lasissa on ruskeanpunertava eli kai se on suomeksi oranssi ja kovaa kuplintaa näkyy lasissa. Tuoksu on havuinen. Olut maistuu pehmeältä ja miellyttävältä, vähän liian helpoltakin. Kuplintaa kyllä tuntuu suussakin, mutta se on jotenkin pehmeää ja helppoa. Selvästi huomaa että runko on kunnossa ja maku on täyteläinen, vaikka jotenkin alkumaku viestittää lievää ohuutta. Sitten jälkimaussa humalat ilmestyvät poskiin ja nieluun. On todella miellyttävä olut. 33 cl, 5,6 %, 5/5

Pühaste Hõbevalge

Helsinginreissun vakiovarikkokäynnillä, Tommyknockersissa katse lukittui mainostaululla vilahtaneeseen Pühasten oluen nimeen. Pakkohan se oli testata. Sherry-lastujen maustama vehnäinen old ale on kuparisen punaista, valkoista vaahtoa sinnittelee oluen pinnalla. Tuoksu on rusinainen ja makea. Maku on myös makea ja rusinainen. Jossain Hassisen koneen biisissä lauletaan sherrylaseista, ei niin hyvässä hengessä, se tulee mieleeni. Sherry maistuu, ei ole suosikkejani. Hiilihappoja on reippaasti. Liian hitaasti tätä joutuu juomaan, jotain toista tekisi mieli, kun valikoimaa olisi yllin kyllin. Barley Wine ei ole suosikkityylejäni ja sellaista tämä on. Makeaa valkoviiniä ja mallasta voi maistella, makeutta on reippaasti.  IBU 47, 0,33 l, 8 %, 2/5

Berliner Pilsner

Matkamuistoni Berliinistä tuo mieleen hienosti Berliinin. Päivittäin aina aamuisin mietin että mihin kellonaikaan näen ensimmäisen ihmisen, jonka kädessä on avattu pullollinen olutta. Eipä tarvinnut koskaan kovin pitkään jännittää, vaikka ihan aamusta aloitin tarkkailun. Vain valokuvaa varten kaadoin pikkutilkan lasiin, muuten nautiskelin berliiniläiseen tyyliin suoraan pitkäkaulaisesta pullosta. Olut on kultaista, vaahtoa ei juuri kerry. Tuoksu on maltainen, vähän pihkainen, makeahko ja hienoista katkeroa. Maku toistaa tuoksun kuin kopiokone. Pullosta juotuna maku tuntuu ensin ohuemmalta, mutta pienen kuplinnan jälkeen se täydentyy maltaiseksi. En kyllä arvaa lähteä berliiniläistyyliselle kävelylle pullollisen kanssa, täytyy vaan kävellä sisätiloissa, josko saisi palan Berliinin tunnelmaa samalla tänne. Kyllähän tässsä taitaa tulla plussaa tunnelmasta, mutta silti oikein hyvää, arvio on kuitenkin oikein. 0,5 l, 5,0 %, 4/5

Pontus Monster Brews Carcinus Imperial IPA

Amsterdamilainen Imperial IPA on nimetty taskuravuksi, oluiden nimistä ei aina pääse kärryille, mutta se lienee vähän tarkoituskin. Oranssi olut kerää päälleen tiivistä vaahtoa vasta juodessa. Tuoksussa on kypsää hedelmää. Maku on trooppisia hedelmiä, aprikoosi tulee jotenkin mieleen. Katkeruutta on, lopuksi suun kuivattaa aikamoinen humalapommi. Vahva ja täyteläinen, täyttää suun ja mahan. Humalat lämmittää, vähän rusinaa vilahtaa maussa. Etiketti on hieno. 33 cl, 10 %, 4/5

Honkavuoren Inkeri

Joensuunlaisen Honkavuoren panimon vehnäolutta on maustettu inkiväärillä. Väri on kotisimamainen, tuoksussa on myös simaa. Vaahto on kuohuviinimäisen isokuplainen. Suutuntuma on kupliva ja poreileva, vähän sitä parempaa simaa. Inkivääriä on sopivasti antamassa omaa potkua. Kohtahan on vappu, kyllä tämä on ihan hyvä yhdistelmä kuohuviinistä, simasta ja vehnäoluesta, tällä selviytyy vapusta yhdellä pullollisella. Pullollisen löysin Sellon Prisman Craft Beer -hyllystä. Kyllä tämä yrittää kesään selvästi ponnistaa, varmasti voisin terassilla napata tällaisen, jos vaan sattuisi olemaan tarjolla. Vehnäolut ja inkivääri sopivat hienosti yhteen. 0,33 l, 4,5 %, 4/5

Schneider Weisse TAP 1

Klunkerkranich on Berliinin Neukölnissä olevan ostoskskuksen ylimmälle parkkitasolle perustettu näköalatavintola, paikassa on reilusti berliiniläistä twistiä, hienot näköalat ja musiikki on Frank Zappaa ja afrikkalaista rokkia, huomenna varmasti jotain ihan muuta. Oluttahan täällläkin on maistettava, joten tiskiltä valitsin saksalaista vehnää. Melko samea olutta ja tiivis valkoinen vaahto tuoksuvat vähän banaaniselta mehulta. Maussa on banaania, vähän hiivaa, makeutta on mukavasti. Hedelmiä on maussa muutenkin. Olut tarjoiltiin muuten muovisesta tuopista ja sitä vastaan sai tiskiltä yhden euron panttilapun, josta sain rahan takaisin kun palautti tuopin tiskille. Makeutta on ehkä vähän liikaa, toisaalta hiiva vähän tasoittaa. Puhdas ja oikeastaan tosi hyvä vehnäolut. 0,5 l, 5,2 %, 4/5

Bierfabrik Maple Walnut Stout

Pieni sadekuuro laittoi hakemaan sateensuojaa, sateen loppuessa eteen osui Hopfenreich Berliinin Kreuzbergissä. Pieni olutbaari paljastui juuri sopivan rauhalliseksi iltapäiväoluen nauttimispaikaksi. Hanassa oli 22 olutta, joista ehkä 10 berliiniläistä. Bierfakrikin maple walnut Stout on tummanruskeaa ja komeasti vaahtoavaa. Tuoksussa on linnunmaitomaista pehmeyttä, tai maitoista. Maku on pehmeä, kuin vaahtokin. Maussa on suklaata paljon, vähän kahvia ja makeutta. Ehkä se pähkinäkin siellä kummittelee. Alkoholi ei maistu, mutta lämmittää. Alkaisipa sataa oikein reilusti, todella hyvää olutta nimittäin on. 0,3 l, 7,8 %, 5/5 

Schalander Weizen

Päivän patikointi ympäri Berliinin Friedrichshainia pakotti palaamaan joutomaan keskellä olevaan Privatbrauerein Schalanderiin ja testaamaan sen olutta. Panimolla on vain kolme olutta, joista valitsin vehnäisen. Olut on kauniin oranssia ja vaahto on valkoinen ja heikohko. Maku on mieto, sopii täydellisesti auringonpaahteeseen. Terassin naapurissa on Berliinin FreakShow, erikoinen paikka kaiken kaikkiaan, tosin tämähän on Berliiniä. Maku on pehmeä, vähän hapanta, makeaa ja jälkimaussa  sitruunaa. Jano lähtee, ehkä toisella ainakin.  1/2 l, 6 %, 4/5

Walhalla Shakti Double IPA

Amsterdamilainen Walhallan panimo nimeää oluensa jumalien mukaan. Double IPA on nimetty hindulaisen naispuolisen jumalallisen energian, Shaktin mukaan. Olut on kirkkaan keltaista, kun pihan kevätsiivouksen jälkeen sen aurinkoisella terassilla kaadoin lasiin. Vaahto on kestävää valkoista. Tuoksu on sitruunaista. Maun humalapommi ei ole aloittelijoille, vaikka katkeraa humalaa on todella paljon, niin katkeruus ei kuitenkaan ole liiallista, vaan pehmeää. Humalat ovat hedelmäisiä, maku on greippinen ja simamainen. Pullon pohjalla on jonkin verran hiivaa,  Maku on puhdas ja miellyttävästi makea. Etiketti kertoo että olut on kuivahumaloitu Sorachi Acella. 14 EBC, 90 IBU, 33 cl, 8,8 %, 5/5

Kalamaja Kaunas Smoked Chili Porter

Tallinnalaisen Kalamaja Pruulikodan ruskeanmusta olut kerää ohutta kermaista vaahtoa lasin reunoihin. Tuoksua en oikein löydä. Makuna heti alkuun huomaan chilin. Savuisuutta saa hakea. Chili kertyy koko suuhun oikein sopivasti. Ei taida olla huonoa chiliolutta olemassakaan, tämäkin miellyttää. Aluksi olut tuntuu vähän ohuelta, mutta se asia korjaantuu paahteisella chilillä. Lopulta chili kyllä hallitsee koko makuelämystä, pienoinen suklaisuus sinnittelee mukana. Vaikka nielussa kihelmöi, niin on vaan kaadettava seuraava kulaus. En tiedä miksi, mutta päätin valita tämän oluen pienen salibandyhöntsäilyn palautusjuomaksi, ehkä joku vaaleampi ja kevyempi sopisi siihen paremmin, mutta aurinkoinen terassi taisi vähän sumentaa ajatuksia. IBU 27, 330 ml, 7,2 %, 5/5

Fiskarsin Drikkekammerat Norwegian American Pale Ale

Fiskars tarjoilee norjalaista villapaitaa, jonka sisällä on APAa norjalaisella perinnehiivalla. Kaunis oranssi olut ja valkoinen pieni mutta sitkeä vaahto muodostavat hedelmäisen tuoksun, johon yhdistyy metallia. Maussa hiiva on läsnä miellyttävästi, metallisuus muuttuu jotenkin peruskalliomaiseksi. Hedelmäisyys koostuu sitruunasta, hiilihappoisuus on mukavaa. Jälkimaussa on sopivasti humalan katkeruutta. Kyllähän lopuksi löytyy sitä norjalaisen villapaidan lämmitystäkin. Vähän erikoinen olut jää mieleen kyllä, joku voisi sanoa oudoksikin. Kokonaisuus on tasapainossa. Toinenkin samanlainen varmasti maistuisi. Täytyy tarkkailla Alkon oluthyllyä, vai saisikohan tätä S-marketistakin, kun S-ketju on julistautunut hyväksi olutkaupaksi, ehkä pitäisi raahautua Prismaan. 33 cl, 5,5 %, 4/5

Bruutbier Wazig

Amsterdamilaisen uuden ja pikkuisen Bruutbierin oluen etikettiä koristaa pikselitaide. Oluen väritys on samea läpikuultamaton oranssi, vaahto on valkoista. Tuoksu on hedelmäinen ja humalainen. Maku on pehmeä ja pyöreä. Hedelmäisyys yhdistyy mukaviin humaliin, etiketti kertoo että olut on New England IPA (NEIPA), panimon nettisivuilla mainittiin myös NewAmsterdan IPA (NAIPA?). NEIPA taitaa olla nousussa oluttyylinä, onko IPAan jo kyllästytty. Itse en kyllä hyljeksi ipojakaan, mutta kyllä NEIPAt maistuvat myös. Vaikeahan näiden välille on mitään eroa vetään, ellei laske tuota sameutta NEIPAn tavaramerkiksi. Wazigissa on hedelmäisen maun lisäksi kuivaa mausteisuutta mukavasti, olisi ansainnut kyllä aurinkoisen lauantai-iltapäivän juomisajaksi. Pientä taikinamaisuutta paljastuu lopuksi. BU 30,  33 cl, 5,0 %, 5/5

Dos Equis XX Lager Especial

Olutkellarin perukoilla on pitkään odotellut vihreä pullollinen lageria. Ehkä odotusaika on johtunut ennakkoasenteista. Olut on kirkkaan keltaista, vaahtoa ei juurikaan synny. Tuoksu on vaimeaa, pientä maltaista makeutta. Mausta tulee mieleen sana olutmehu. Ehkä tämä olisi kaivannut sitä limesiivua ja olut olisi pitänyt juoda pullosta. Hiilihappoisuus on matalalla. Helppoa juotavaa, meksikolaista tunnelmaa en saa kyllä irti. 355 ml, 4,5 %, 2/5

Lapin Panimo Hanki Spring Bock

Keväinen bock on aika talvisesti tai realistisesti nimetty Hangeksi. Tuoksu on lämpimän hedelmäinen, väri on rehdin ruskea. Vaahto on kellertävä tiivis hattu oluen päällä, tyylikästä. Maku on hedelmäinen, humalainen, puulastuinen ja pehmeä. Hyvä on hiihtäjän hiihdellä keväällä, jos on hankikanto. Kyllä tämä Hanki kantaa, makua on reilusti ja se on mukavan pyöreää, lopuksi humalat tarttuvat kielenkannattimiin mukavasti. Yleensä bockit vähän arveluttavat, mutta tämä kyllä uppoaa.  Jotenkin aidon oluen tunnelma välittyy pienellä rosoisuudella. 330 ml, 6 %, 4/5

Maku Amber Ale

Maku Brewingin lähettämä uuden maitokaupparajan mukainen uusittu versio aiemmin maistetusta Amber Alesta avautui saunaolueksi. Olut on punertavaa ja kauniisti vaahtoavaa.Tuoksussa on miellyttävää hedelmää, humalaa ja mallasta. Maku on tasapainoinen. Lukaisin 4,5 % version blogituksen, kyllä tämä painos on selvästi parempi. Maussa yhdistyy hienosti makeus, humala ja lievä hedelmä. Hiilihappomäärää voi kuvailla sopivaksi, sillä olut soljuu helposti nieluun. 0,33 l, 5,5 %, 4/5

Rivo Riitta Höyry Pils

"Minä teille runsaan ja hiivaisen näytän" sanoo Pyynikin paneman höyrypilsin etiketissä Fingerporista tuttu Rivo Riitta. Työkaveri lahjoitti oluen, kun ei itse ikävä kyllä voinut sitä nauttia. Vaahto on runsas ja komea, väri on samean ruskeankeltainen. Tuoksu vähän hiivainen, kuten RR lupasikin. Makua on paljon eli runsaasti, mutta puumaisuutta on turhan reilusti. Perussävy on ok, tosin toivoisin vähän raikkauttta lisää, humalat on vähän tunkkaiset. Kyllä Rivo Riitta tietää. 0,5 l, 4,6 %, 3/5

Käbliku & Sip Kolmas Aastapäev Kakao Ja Vanilliga Imperial Stout

Tarton Aparaaditehaksen Sip Veini- ja öllepoodista ostin kaupan omaa olutta, jonka Käbliku Pruulikoda on valmistanut kaupan 3-vuotissynttäreitä varten. Kaadettaessa lasiin paljastuu punaista sävyä mustasta oluesta, vaahtoa ei oikein synny. Maussa on luvatusti kaakaota ja vaniljaa. Makeus peittää alkoholia ja humalat lopuksi peittävät makeutta. Olut on liukasta ja vähähiilihappoista. Alkoholi kyllä tuntuu reippaasti varsinkin jälkimaussa. Todella lämmittävää, ei ole kevytolutta vaan raskaampaa, silti olutta on helppo juoda. Mielipide vähän vaihtelee juodessa, että onko tämä nyt jotain olutkonjakkkia vai erityisen hyvää olutta.  60 IBU, 330 ml, 10,5 %, 5/5

Sonnisaari Humalaja IPA

Oululainen Sonnisaaren panimo on jäänyt mieleen vierailusta Oulun Oluthuone Leskiseen ja tietysti oivaltavista oluiden nimistä. Humalajan etiketissä on Himalajan kuva, se varmaan kuvastaa humaloiden määrää oluessa. Väri on samea oranssi ja vaahtoa löytyy vähän, mutta se sinnittelee mukavasti. Tuoksu on hedelmäinen. Makua voisi kuvailla pehmeäksi, puhtaaksi ja tietty havuisen humalaiseksi ja hedelmäiseksi. Sitruunat ja muut hedelmät tuovat reilun hedelmäisen maun, joka täydentyy sitten reilun ja pehmeän humalaisuuden miellyttävään kokonaisuuteen.  Etiketti kertoo valmistuksessa käytetyn ohramaltaan lisäksi kaurahiutaleita ja vehnämallasta, liekö niissä pehmeyden salaisuus. Alkossa käydessä pitää tarkkailla huolella että Humalajan kokoluokassa oleva niin tasapainoinen olut vaan pääse jäämään hyllyyn. 330 ml, 6,7 %, 5/5

Troost Springsour

Amsterdamista tuli tietysti hankittua matkamuistoja. Yhden mukana ostin De Bierkoningin hienosta olutkaupasta oikein lasinkin ja sen pullollisen maistelen muistellen Amsterdamin tuoksuja ja oluita. De Bierkoningissa oli oikein omat hyllynsä amsterdamilaisille oluille. Springsour on samean  vaaleankeltainen, heikkovaahtoinen olut. Tuoksu ja maku on sitruunainen eli reilusti hapan, mutta silti hedelmäinen. Välillä vähän pullahiivainen tunnelma pöllähtää esille. Mukavasti tasapainoisesti hedelmä tulee ensin, sitten jälkimaussa hapanta. Kevääseenhän tällainen sopii mainiosti, sovitaan että se alkoi eilen, kun lumisateet olivat loppuneet. 330 ml, 4,5 %, 4/5

Mufloni Pääsisäine

Porilainen pääsiäisolut on tumman ruskeaa, vähän punaiseen taipuvaa ja vaahtoa syntyy heikosti. Tuoksu on maltainen, mielikuvat mämmiin on päänsisäisen oluen kohdalla haihdutettava. Maku on oiva, mallasta, humalaa, makeutta ja jälkimaussa katkeruutta. Humalaisuus jää suuhun sitten tasoittamaan seuraavan hörpyn makeutta. Ovelaa, tummat hedelmät siistiytyvät kun herra humala niin käskee.  English Strong Aleksi tämän määrittelee Ratebeer, jännittävä olut, sokkotestissä olisi varmasti listannut IPAksi. Luumut voisi laskea erikoisemmaksi mämmiksi ja sitä kautta tästä sitten saisi liittymän pääsiäiseen. Etiketissä mainitut appelsiini ja korianteri katoavat jonnekin. 33 cl, 5,5 %, 4/5

Laitilan Mämmi Cream Stout

Reissusta palatessa kotona odotti postilaatikossa uusi Olutposti-lehti, olutkellarissa Mämmiä ja pääsiäinen noin muuten. Laitila on aiemminkin tehnyt Mämmi-olutta, tähän on kuitenkin käytetty oikein Kymppi-mämmiä. Väri on musta, olut tuntuu niin liukkaalta, kun vertaa mämmiin. Maku on hyvä kopio mämmistä, kermasta ja sokerista. Mallas on pehmeää, makeahkoa mämmiä seuraa humalaa. Onhan tämä maailman paras mämmi-olut, kyllähän tätä voi joka pääsiäinen yhden pullollisen nauttia. Jääkaapista ei muuten löydy tänä pääsiäisenä mämmiä, joten tämä korvaa hyvin sen.  33 cl, 5,5, %, 4/5

De Molen Kees Marble Good, Bad & Ugly

Arendsnest Proeflokaal Amsterdamissa oli hanassa 52 erilaista hollantilaista olutta, pulloissa en tiedä kuinka monta. Amsterdamilaiseen tyyliin pub oli kapea, mutta se ei ainakaan haitannut. Runsaudenpulassa nappasin tutun nimisen oluen, tosin vain se elokuva oli tuttu. Oluen takana oli kuitenkin 2 tuttua panimoa Kees ja De Molen, varmaankin 3. Eli Marble ei voi olla turhake. Olut on mustaa, vaahto on valkoista ja pitsittävää. Tervaa on nähtävästi aikanaan jäänyt  varastoon kanavapaateista ja sitä on vähän lorautettu olueeseen, ihan reippaastikin. Mausteita on muitakin, makeutta hyppää mukaan vähän takapotkussa. Tervan lisäksi mukana on raikkautta ja mentholia, lakritsaa ja mukavaa pikkupoltetta. Polte jää mukavasti huulille. 25 cl, 8,9 %, 5/5

Brouwerij ’T Ij maistelulauta, Flink, Natte, Zatte, Ijwit, Columbus

Pikkukävelylenkki Ij-joen rannalla olevan tuulimyllylle paljastui lopulta blogistin suunnittelemaksi olutmaisteluksi ’T Ij-panimoravintolassa. Tuulimyllyn allaolevassa panimoravintolassa maistelin viisi eri olutta panimon asettamassa järjestyksessä. Flink on helppo avaus, hedelmäinen pale ale, raikasta sitrusta ja piristäviä humalia 4,7 %, 4/5. Natte on pehmeä dubbeli, ruskeaa, paahteista, makeahkoa, vähän ohutta, liian pieni annos. 6,5 %, 3/5.  Zatte on trippeli ja se on panimon ensimmäinen keitos vuodelta 1985. Vaaleankullankeltainen olut tuo mieleen sahdin, belgihiiva kurkistaa juuri sopivasti hedelmien takaa, alkoholi ei maistu. 8%, 5/5. Ijwit on vehnäolut, hailakan vaaleaa. Sitrusta on reilusti, arvaan että panimon terassilla kesäisin tätä olutta menee paljon. Kesäolut, mutta liian pienessä lasissa. 6,5 %, 5/5. Columbus  on amber ale. Tuntuu helposti juotavalta. Esitteessä lupaillaan valtavaa määriä humalia, mutta ne maistuvat kuitenkin miellyttävästi. Kuparinen olut peittää alkoholin kokonaan. 9 %, 5/5. Pakko ottaa toinen kierros tai testata jotain muuta.Ravintola aukesi klo 14 ja melkein heti baaritiskille oli jonoa. Panimo on lasiseinän takana, joten tavara lienee aika tuoretta. 5 pikkulasillista, prosentteja oli, 5/5 

De Molen Rasputin Imperial Stout-ish

Amsterdamin iltapäivän kääntyessä illaksi pieni elpyminen hotellihuoneessa ja tölkillinen  olutta lepuuttavat sopivasti. Kävin aamupäivällä De Bierkoning -olutkaupassa ostoksilla, keskityin amsterdamilaisiin oluisiin ja illaksi ostin tämän hollantilaisen oluen. Vähän kyllä epäilytti stout ja tölkki - yhdistelmä. Olut oli kuitenkin mustaa ja vaahto beigeä. Maku on todella täyteläinen, pehmeä olut tuntuu kuin joisi vaahtoa koko ajan. Lämmittää. Maussa on kahvia ja pehmeää maitosuklaata. Vahvaa monella tapaa, mutta olut vaan miellyttää mieltä ja makunystyröitä. Kahvikarkit eivät ole näin pehmeitä,  humalat vähän lopuksi kipristelevät, kuninkaallisen pehmeästi. EBC 202, 46 EBU, 33 cl, 5/5