Laško Weissbier

Piranin auringon alla kaipaa varjoa ja juotavaa. Molempia löytyy. Laško Weissbier on hieno esimerkki oluen janonsammutuskyvystä. Vehnäolut on kauniin ruskean sameata ja päälle kertyy todella tiivis valkoinen kestävä vaahto. Tuoksu on makeahko banaani. Maku on enemmän banaaninen kuin hiivainen, mutta kyllä molemmat vehnäoluen perusmaut on edustettuina. Nautiskeltava, mutta helppo, jano lähtee. 0,5 l, 5,3 %, 4/5 

Laitilan Kukko Helles

Blogin 900. olut on kotiterassilla nautittu tyylikkään sininen Kukko, Helles. Tuoksu on neutraali, väri on paksun oranssi, tyylikäs sekin. Laitilan perusmultaa ei ole mukana ollenkaan, mikä on hyvä juttu. Aika raikasta ainakakin aluksi, humalat jäävät poskiin ja makeus on sopivaa. Lopussa raikkaus vähän katoaa. Maistuu pehmeältä. Tasapainoinen kesäolut, ehkä kaupasta voisi toisenkin vielä ottaa maisteluun. 50 cl, 4,7 %, 3/5

Doctor Brew Kinky Ale

Puolalaisen Doctor Brew -panimon Kinky Ale kuohuaa reippaasti. Olut on samean oranssia. Loma on juuri alkamassa, joten ei voi olla huonoa olutta. Tuoksu on hedelmäinen, greippinen ja humalainen. Maku vastaa tuoksua. Lisämakuna on puumaisuutta, humalat on vahvoja, mutta pysyvät miellyttävinä. Makeus tasapainottaa humalia mukavasti. Vähän olut lipsahti yli parasta ennen -päiväyksen, mutta ei se haittaa. Hiilihappo jää kielelle kutittelemaan, samoin sinne ilmestyy mausteita. Kunnon IPAhan sieltä pullosta paljastuu. 0,5 l, 6,2 %, 4/5

 

Basqueland Brewing Project Arraun Hoppy Amber Ale

Petrinpäivän juhlallisuuksien tauottua piti tietysti nauttia yksi olut. Baskimaan olut on juuri sitä mitä etiketissä kerrotaan humalainen meripihkainen olut. Tuoksu on miellyttävän pehmeä humala. Maku on humalainen, sitruksinen mänty. Sopivassa kulmassa katkeruutta, silti mukavaa juotavaa, makeutta ja sitrusta on sopivasti. Saveur Bieren kk-boxista tämä löytyi. Mukavasti pehmeys ja terävyys mahtuvat samaan pullolliseen, vähän lopussa makeus katoaa ja humalan yksioikoisuus jyrää liikaa.  37 IBU, 33 cl, 5,0 %, 4/5

Lwówek Malinowe

Viimeiseksi matkamuistopullolliseksi Krakovasta jäin Jossun valikoima sydänolut. Punainen etiketti kätkikin sisäänsä punaista olutta, luulin että tässä mentäisiin ihan peruslager-meiningissä. Saunan jälkeen kun terassilla istuskelin ja onnistuin myös löytämään kesän ensimmäisen hyttysen, niin hämmästys oli suuri kun olut olikin punaista. Malinowehan onkin vadelmanmakuista hedelmäolutta. Tuoksu on suoraan vadelmamehupurkista. Maku on kyllä aika samasta purkista. Onkohan tämä nyt olutta ollenkaan. Sokerisuus vähän kertyy liiaksi. Yläetiketissä lukee Browar Lwówek ja luku 1209, koska se ei taida olla kellonaika, niin perinteitä panimolta taitaa löytyä. Puolet pienempi pullo olisi ehkä saanut paremmat pisteet, vähänkin isompi varmaan huonommat.  500 ml, 4,0 %, 3/5

Polar Monkeys White Collar Golden Ale

Juhannuspyöräily on hyvä syy nauttia yksi olut. Olutkellarin kätköistä valikoitui säälittävän pullean näköinen Hartwallin tanskalainen erikoisolutpullo. Valkokaulusolut on kastanjanväristä ja vähävaahtoista. Tuoksu on keksimäinen. Maku on myös mallasmainen, hedelmiä, pähkinää ja makeaa kakkua. Mielikuvaksi jäi vähän sekava olut, ei huonoa ja jotenkin toinenkin olisi mennyt. Etiketti on kuitenkin surkea. Oluen ostin Tallinkin-laivalta, mutta näköjään Alkostakin löytyisi. 330 ml, 5,5 %, 3/5

Brouwerij 'T Ij Ijndejaars

Saveur Biere suositteli tätä hollantilaista ruskeaa sahtimaista olutta talvella nautittavaksi, minä päätin nauttia sen juhannuksena. Hillityn makeaa ja maukasta, hiivat ilmoittelevat alkoholin tavoin olemassaolostaan tehden maistelusta rauhallista. Tuoksu on mausteinen, mallasta, appelsiiniä ja toffeekuutioita, samat elementit maistuvat myös juodessa. Erikoinen olut, makeus on verhottu mausteisiin ja lievään happamuuteen. Grillauksen odotteluun tämä on ihan sopiva aperatiivi, täyttää maullaan pitkäksi aikaa. 33 cl, 9 %, 5/5

To Øl !S CN

Kryptisen nimistä olutta nautittiin perinteisessä säässä juhannusviikonlopun alkajaisiksi: sadekuurot taukosivat aina välillä kun tuli rakeita, no nyt kyllä taas paistaa aurinko ihan täysillä. Kööpenhaminalaisen suosikkipanimon I-sarjan oluen nimi ehkä selvenee takaetiketistä: !PA: Simcoe, Centennial, Nelson Sauvin kertoo humalalajikkeet. Olut on hienon täyteläisen oranssi ja päällä on kirkkaan valkoinen vaahto. Tuoksu on hedelmäinen havu. Maku on miellyttävä, humalaa, sitrusta, lievää greippiä, mangoa, hedelmiä, taustalla mäntylankkua. Jälkimaku on sopvan humalainen, ikenet kuivuvat kuin aurinkovarjo juhannnussateen jälkeen auringonpaisteessa, kunnes taas kastuu.  Onhan tämä raikasta kuin juhannussää, harmittaa kun alkaa näkymään loppu. Toista tällaista pitänee taas  metsästää jostain olutkaupasta. 33 cl, 7,0 %, 5/5

Keisari 25 Ginger Ale

Nokian Panimon inkiväärillä ja appelsiinillä maustettu pintahiivaolut on kauniin samean kuparista. Vaahto on lievä ja katoaa nopeasti. Tuoksu on inkiväärinen, tulee heti mieleen aasialainen ruoka, mikä ei ole sopiva mielikuva inkiväärioluen yhteydessä. Maku on inkiväärinen, kyllähän mallastakin on, mutta appelsiinit jäävät kyllä inkiväärin varjoon. Jälkimaku on pitkä, kuiva ja inkiväärinen. Tulikohan nyt selväksi että tässä on vähän liikaa inkivääriä. Onkohan tämä nyt edes olutta, tuntuu vahvalta. 0,5 l, 4,3 %, 2/5

UpCloud MaxHops 5 Years of UpCloud

Helsingin agentti toimitti UpCloudin erikoisoluen maisteltavaksi. Stadin Panimon firman 5-vuotisjuhliin panema humalainen olut on kauniin kirkasta ja vähävaahtoista, joskin vaahto kestää ohuena kerroksena oluen päällä loppuun asti. Maussa on multaisuutta, humalaa, maltainen makeus on  vähän piilossa. Humalat eivät ole katkeria vaan jotenkin jyrkkiä tai hedelmäisen ylikypsyyden myötä ei niin makeita, multaista. Toimi varmasti paremmin firman juhlissa. 0,33 l, 4,5 %, 3/5

Prykmestar Nokkos Pils

Lauantaipäivän kaupunkikierroksella pysähdyin Street Food and Moressa, jossa ruoka on aina herkullista. Koska grillaus odottaa illalla nautin vain kevyttä kasvisateriaa eli nokkospilsiä. Vähän samea keltainen olut ja kiva vaahto ei juuri tuoksuja ruuantuoksun ympäröimänä anna. Rautainen maku ei ole metallinen vaan kyllä se varmaan on nokkosta. Mietin että en ole tainnut koskaan maistaa nokkosta, kosketusta olen kyllä ottanut. Toinenkin olut upposi. 50 cl, 5,2 %, 4/5

Tatra Mocne

Viikon päätteeksi tietysti saunaolut pitää maistella. Tällä kertaa olueksi valikoitui matkamuisto krakovalaisesta supermarketista. Tatra Mocnen tyyli on etiketistäkin helposti pääteltävissä. Kuparinen lager on voimakasta lageria. Makeaa ja maltaista makua, puhdasta ja suoraviivaista ja vähän alkoholia jälkimaussa. Ei ole huonoin viinalager, jonka olen maistanut. Maku on ihan pehmeä, ehkä perjantai antaa lisäpehmeyttä. 500 ml, 7,0 %, 3/5

Pyynikin Big 4 Sun, Iso Nelonen, 4 x 0,5 l, Cloudberry Saison

Pyynikin 4-packin toinen maisteltava olut on lakkaolut. Väri on kaunis keltainen, houkutteleva ja vaahto tyylikäs. Tuoksussa lakka jyllää, vai pitäisikö sanoa kuten etiketissäkin että hilla, vähän hiivat pusertuvat esille. Maku on hapan, lakkaa, hiivaisuutta taustalla vähän valkopippuria. Kivimarjan siemeniä ei onneksi ole mukana. Erikoinen olut, ei ole helppo vaan jotenkin koukuttava. Pisteet nousevat lasin tyhjentyessä. Tuo lakantuoksu kyllä yllättää joka kerta huikkaa ottaessa. Lauantai-iltapäivä, kaupungin tyylikkäällä, ihmisiä täynnä olevalla terassilla, iso tuopillinen tätä haastetta, aurinkolasit ja rentoa musiikkia ja aikaa, menisi ehkä toinenkin tällainen. 0,5 l, 4,7 %, 4/5

Muut 4-packissä olleet oluet http://www.pullollinen.fi/2016/05/pyynikin-america-ipa-sessio.html ja
http://www.pullollinen.fi/2017/06/pyynikin-big-4-sun-iso-nelonen-4-x-05-l.html ja http://www.pullollinen.fi/2017/03/pyynikin-ruby-jazz-ale.html.

Pyynikin Big 4 Sun, Iso Nelonen, 4 x 0,5 l, Dammer Pils

Helteisen viikonlopun jälkeen sää muuttui sateisemmaksi ja Pyynikin 4-packin pilsneri ei ehkä saanut ihan sopivaa säätä maisteluun. Pyynikin 4-packissä on 3 muuta eri olutta American IPA, Cloudberry Saison ja Ruby Jazz Ale. 4-pack on hieno maistelusetti, jota voi suositella vaikka en kaikkia oluita ole siitä maistanutkaan. Dammer Pils kaatuu lasiin kirkkaan keltaisena ja hienosti vaahtoavana. Tuoksu on kuiva. Maku on vahva, puinen ja vähän multainen. Kuiva humala maustaa jälkitunnelmaa. 4-pack tuli postissa panimolta, kiitos siitä.  0,5 l, 4,7 %, 3/5

Caulier Gluten Free Triple

Vauhdikkaan työviikon päätti lenkki ja sauna, saunakaljan jälkeen sitten pieni hiljentyminen erikoisoluen seurassa. Gluteenittomat oluet eivät ole erityisesti sykähdyttäneet, en oikeastaan edes tiedä mitä gluteiini on, mutta olueeseen se näyttää sopivan. Belgialainen triple tuoksuu pelkästään hedelmältä, olisiko mangoa. Auringonvalossa täydellisen oranssi oluessa maistuu ensin hiiva, sitten toisella hörpyllä hiiva on kadonnut. Speciaaliolut maistuu mausteiselta hedelmältä, appelsiinia, minttuakin, alkoholi  tuntuu vatsassa saakka, mutta jotenkin niin miellyttävästi. Makeus tasapainottuu runsaan makupaletin alle. Eiköhän tämä ole paras gluteiiniton olut, jota olen maistanut. Etiketti ja gluteiinittomuus laittoivat kyllä odotusarvot aika alhaalle, olut vaan ylittää riman niin paljon ylempää. Terassi, takanaoleva lenkki, sauna, auringonpaiste, perjantai ja hyvä olut! 33 cl, 9 %, 5/5

Ermis / ΕΡΜΗΣ Gold

Vanhempien tuliaiset matkoiltaan ovat muuttuneet ohraisempaan muotoon. Kreetalta oli löytynyt vaaleaa lageria matkalaukkuun painoksi. Helleenien olut oli hailakan vaaleaa ja jääkaappikylmänä kaataessa lasiin kehkeytyi komea nopeastikatoava vaahto. Tuoksussa on mallasta vähän. Sama tyyli jatkuu maussakin, mallasta vähän, makeutta vähän, enemmän hiilihappoa. Toimii varmasti Kreetan rantakahvilassa hienosti. Vaikka tänään oli Hämeenlinnassakin lämmintä, niin ei tämä ihan samanlaista toimivuutta saanut aikaan täällä. Mutta kiitos sponsoreille pullotetusta (tölkitetystä) kreetalaisesta auringosta, kyllä tällä jano lähtee.  0,5 l, 5.0 %, 2/5

Prażubr Niepasteryzowany

Ostin tämän oluen Krakovan keskustan marketista. Olutvalikoima marketeissa oli lähinnä puolalaisia, tietysti Heinekeniä, mutta siinä se sitten olikin. Periaatteessa koti-S-marketin valikoima on parempi, noin yleensäkin Suomessa kaupoissa on yleensä isot olutvalikoimat. Kyllähän Krakovan supermarketeista valikoimaa löytyy sen verran että ei tarvinnut kahta samanlaista olutta blogittaa. Tämä puolalainen olut paljastui kotona peruslageriksi. Oluen ostaminen puolalaiselta oluthyllyltä on kyllä aika hauskaa, yhtään ei tiedä että mitä sieltä tällä kertaa kaatuu lasiin. Tämä on kauniin keltaista, kuplintaa on reilusti ja höttöinen valkoinen vaahto ilmestyy kuin taikaiskusta. Tuoksu on ohut ja maku on vähän samoilla linjoilla, mutta jotenkin vaan ihan ok. Pehmeää ja helpostijuotavaa, ei turhia humalia, ei makeuttakaan vaan lageria vaan. Krakovanreissun päätösoluen nautin kotona. 500 ml, 5.0 %, 3/5

Zacne Wisniowe

Suolakaivosvierailun jälkeen olueksi osui makeaa kirsikkaolutta. Puolankieltä en vieläkään ymmärrä, mitta näköjään myös etiketistä ei tule aina selvyyttä. Puolalaisen oluen etiketissä on ihan selvästi kirsikoita, mutta ensi huikailla maku kuitenkin yllätti. Onkohan tämä nyt edes olutta, sen verran makeaa lientä oli lasissa. Ruskean punertava olut ei juuri vaahtoa. Ensin ajattelin että aika surkeaa, sitten parin huikan jälkeen että ihan ok, ja nyt alkaa jo maistua. Kirsikasta kehkeytyy sellainen vähän liköörimäinen tahma ja makeus. 330 ml, 5,8 %, 4/5 

Okocim Mocne Dubeltowe

Mustan tölkin odotusarvo puolankieltlä osaamattomallle ei osunut kohdalleen. Tölkissä ei ollutkaan sateisen illan kunniaksi mustaa olutta vaan vaaleaa bockia, lageria. Maltaisen makeaa olutta, joka ei houkuttele tarkempaan analyysiin. Ennenkin on tullut todettua että kännäysoluttahan tällaiset on. Miten tämä nyt runoilisi: kepulle ja persuille kiitos että tätä ei tulevaisuudessakaan vahingossakaan saa S-marketista.  Vaahto on ok. 500 ml, 7,0 %, 2/5

 

Alter Beer Polski Chmiel

Puolalainen vihreä tölkki sisältää humalaista olutta. Tarkoittaisikohan tuo chmiel jopa humalaa? Olut on yksinkertaista, siistin keltaista ja mukavasti kuohuvaa. Päivän ympäri Krakovaa kävellyt turisti pitää tällaisesta. Pilsnerimäistä terävyyttä, vähän kiristyy metalliseksi. Perusolutta, ei kummempia kikkailuja, kaadetaan lasiin ja juodaan pois. 500 ml, 5,0 %, 3/5

 

Ursa Maior maistelulautanen

Ursa Maior on puolalainen käsityöläispainimo, jonka pubi on Krakovan Kazimierzissä. Aivan "vahingossa" satuimme sunnuntai-iltapäivän päätteeksi paikalle ja maistelulautanen houkutteli helteisen päivän väsyneitä turisteja. Ursa maior tarkoittaa suurta olutta. Maistelulautasen 1. olut on Ursa Snieg Na Beniowa, American Golden Ale 4,2 %, ok olut helteeseen, humalaa sopivan lievästi. 2. olut on Ursa Bieszczadzy Mocarze, 7 %, Belgian Blonde Ale. Se onkin hieno olut, taitavaa tasapainottelua väkevän oluen, mallaksen ja sitruksen välillä, paras tähän mennessä. Jälkimaussa mausteet maistuvat. 3. on Ursa Rzenik (Butcher) 3,6 %, utramaratonin nimikko-olut. Aika mallasmaista mehua, makeaa karamelliä, silti ihan helposti janojuotavaa, sopii varmasti ultrajuoksijoille. Neljäntenä Ursa DWA Winne Misie 4,5 %, belgityylinen sour, ei ole omiaan helteessä. Jotenkin keskeneräinen, tuoksu on hapan, maku on viinimäinen, vähän hiivainen. Kotiviiniä. Viides olut on Ursa Night Over "Otryt", 5,7 %.  Onpas kahvinen, helle ei ole tämän oluen kotipesä, ehkä vähän vetinen, vaikea arvioitava. 6. olut on Ursa Megaloman, 6,2 %, American IPA. Sitrusta on, mutta maut vähän sekottuvat edelliseen. Helppo. Maistelulautanen, 6 * 25 cl n. 5 %, 5/5 

 

Okocim O. K. Beer

Krakovan reissun ensimmäinen olut tuli nautittua hotellihuoneen parvekkeella. Aika peruskamaa, kirkkaan keltaista lageria. Vaahtoaa mukavasti, makuna pientä makeutta ja mallasta. Makuja hakiessa lasi tyhjenee nopeasti, pehmeää on. Ostin oluen odotellessa huoneeseen pääsyä Alkohol-kaupasta, jossa oli sellainen vanha kunnon Alko-meininki. Juomat oli kaikki tiskin takana ja asiakas vaan kertoi mitä halusi, ok oli ehkä sopivan yksinkertaista ostettavaa. 500 ml, 5,6 %, 3/5 olikohan vähän turistibonusta. 

 

Koff AL American Lager

Siniraitainen Koff-tölkki kyllä kiinnitti huomiota S-marketin hyllyllä. Mitäs tämä nyt oikein on? Keltaista sameutta jää vaahdon alle. Maku on lievä tai siis american lager kyllä kertoo ihan hyvin mistä on kysymys, lagerissa on sitrusmaisia humalia. Raikkautta, jääkö huuliin jotain makeuttakin. Katkeruutta on sen verran vähän että juomatahti voi olla reipaskin, mutta makua on kuitenkin sen verran että ei tämä ole ollenkaan hullumpaa. Jotain poretta puuttuu, mutta parempaa kuin isoveljensä selvästi, josko jossain terassiravintolassa olisi tätä valikoimissa. 50 cl, 4,5 %, 3/5

Uiltje Mr Feathers

Sarjakuvaetiketillinen hollantilainen red ale tuoksauttaa pullosta miellyttävän humalatuoksun. Kaadettaessa punertavan oluen päälle kertyy täyteläinen ja kestävä vaahtokukka. Oikein tasapainoinen maku hellii makuaisteja. Maku on yksinkertaisesti sopivan vahva, lievästi makea, sitrusta pilkistää männynkäpyjen välistä. Makua riittää suusta nieluun ja vatsanpohjaan saakka. Pullollisen ostin tartolaisesta õllepoodista. 330 ml, 4,9 %, 5/5

Oppigårds Golden Ale

Sauver Bieren kuukausilaatikon olutvalikoiman ruotsalainen olut herättää intoa, koska Oppigård on mielestäni kiinnostava panimo. Lasiin kaatuu kirkas, silti läpinäkymätön oranssi olut. Tuoksussa on hunajaa. Maussa on heinää, humalaa ja vilahdus hiivaa. Maku ohenee juodessa. Jotenkin koko olut meni vähän ohi, tulikohan juotua vähän liian nopeasti, eihän tuo voi olla ainakaan merkki huonosta oluesta. 33 cl, 5,2 %, 3/5

Coedo Kyara

Japanilainen Coedon panimo on pannut Kyara-oluen, joka on lageria ja siihen eteen on liitetty India Pale sanat, eli onko tämä nyt sitten IPL. Väri on oranssi ja kaadettaessa vaahto on tiivis ja valkoinen. Vaahto vähän yritti jo kurkistaa pullosta korkin sihautuksen jälkeen, mutta pysytteli kuitenkin kiltisti sisällä. Onhan tässä ipoista tuttuja elementtejä, sitrusta ja humalaa. Makeutta on mukavasti, humalat ovat maltilliset mutta tuntuvat, mallastakin tuntuu ja vähän kukkasia. Tällaisia voisi jouda useammankin kesäisellä terassilla. Loppua kohti vahvistuu että kylläpäs on hieno olut. Jälkimaku on pitkä ja jotenkin pippurinenkin, nielaisun jälkeen makuyhdistelmä on hetken outo, mutta hetki on lyhyt. Kultaiset kirjaimet oluen nimessä ei kertoneetkaan laadusta liikaa. 333 ml, 5,5 %, 5/5

Founders KBS

Aurinkoisen päivän terassiolueksi valikoitui musta imperial stout, en sitä ihan siihen tarkoitukseen ole mieltänyt. Avasin sen ihan jääkaappikylmänä, mikä ei sekään ehkä mennyt ihan protokollan mukaan, ehkä se kuitenkin vähän paransi sopivuutta. Kentuckylainen aamiais-stout on mustaa ja pinnalle muodostuu kermaista vaahtoa. Maku on painavaa, muttei raskasta. Paahteisuutta riittää, suklaata ja kylmää vahvaa kahvia. Pullon pinnan tahamaisuus ilmestyy pian lasin pinnalle. Kyllähän tästä tulee likööri mieleen, sen verran täyteläistä tavaraa on. Mainio nautiskeluolut keväisellä ei-helteiselle  terassille, sopii varmasti myös pimeämpiin talvi-iltoihin.  Jälkimaku on todella pitkä ja pehmeä. 355 ml, 11,9 %, 5/5

Sierra Nevada Pale Ale

Sierra Nevada ei ole maistamissani oluissa ollut koskaan kovin kaukana napakympistä, eikä ole nytkään. Oranssi olut kuplii kovasti lasissa ja kaadettaessa lasin yläreuna täyttyy vaahdosta. Tuoksu on pehmeää, en oikein saa kiinni mitä siinä on, mieli jo teki maistaa. Olut kuivuu ikeniin. Pehmeä maku kääntyy humalien pehmeäksi pyörittelyksi. Maku säilyy ja säilyy. Humalista on löytynyt vain pehmeyttä. Lasin ollessa puoliksi enää puoliksi täynnä, aloin miettiä että mistä nyt saa tällaisen toisen. Tämän ostin Alkosta. 355 ml, 5,6 %, 5/5

 

Mallaskosken Last Laugh Amber Lager

Suomen parjatun mm-lätkäjoukkueen puolivälierävoiton kunniaksi testissä oli Mallaskosen Last Laugh, nimi sopii jotenkin kuvioon.  Väri on punertava ja tuoksussa on reilusti mallasta ja viljaa. Maku on mallasta ja reippaasti puumaisuutta. Tavallaan puhdas, mutta jotain pistävyyttä vaanii taustalla, makeaa lageria omaperäisellä twistillä. Vaahto on siisti ja kestävä. Tölkin grafiikka on tyylikäs. Erikoislager. 50 cl, 4,7 %, 3/5

Stadin Panimo High Sleep Evening IPA

Oranssi, sitkeävaahtoinen IPA tuoksuu hedelmäiseltä. Maku täydentyy sitruunalla. Makeutta on mutta se on piilossa humalien takana. Saippuaa hyppii välillä silmille. Ovela yhdistelmä kukkaista raikkauta, mallasta ja  salakavalasti iskevää pehmeää sitruunaista humalaa muodostaa pehmeän oluen. Sopii hienosti iltapäivän nautiskeluun.  0,33 l, 7,2 %, 5/5.

Goose Island Sofie Belgian Style Farmhouse Ale

Chicagolainen mies kävi hakemassa olutreseptejä Euroopasta ja päätti vähän parantaa niitä ja perusti Goose Island Beer Companyn. Tämä witbiermäinen olut on likaisen oranssia. Ensin maussa huomaa sen että olutta on kypsytetty valkoviinitynnyreissä. Vähän tulee mieleen kotiviinikokeilut, hiiva maistuu, mausteita on, valkopippuri hiipii kielen päälle ja puuduttaa sen. Maku paranee ja paranee loppua kohti, hiivan maku vaihtuu hienostuneen mielllyttäväksi. Jos jostain löytäisin tämän uudestaan, niin ostaisin. 355 ml, 6,5 %, 5/5

Suomi Soi! Juhlaolut

Bryggerin panema kirkkaan kultakuparinen lager on ensi viikonloppuna Hämeenlinnassa pidettävien Sulasolin laulujuhlien juhlaolut. Tuoksu on makean maltainen. Maku on liian metallinen ja lopuksi maltainen ja humalainen. Metallimallaspilsner on voimakasmakuinen, ehkä odotus oli kevyempi. 33 cl, 4,5 %, 3/5

Mallaskosken Panimo Black Wheat Blueberry

Taloyhtiön kevättalkoiden jälkeen terassin auringonpaisteessa maistui mustikkainen vehnäolut. Black Wheat oli kolanväristä, tosin mustikan sinipuna heijastelee auringonpaisteessa välllä. Tuoksusta tunnistaa vehnäolueksi. Venhäoluen banaanit ja hiivat jäävät taustalle. Lasin pinta tuntuu tahmealta, mutta maku ei ole makea. Mustikkako tässä nyt sitten jyllää, maku on erikoinen tai sekava, mustikka onkin hapanta. Mustikat jatkossa piirakkaan ja vehnäoluet hiivaisina. 33 cl, 6 %, 2/5

Rekolan Panimo Kaffe Stout

Tukevan pullon sisällä on tukevaa, kahvilla ja laktoosilla maustettua, mustaa, kaunisvaahtoista olutta. Kermamaisen vaahdon alta tuoksuu kuiva kahvi. Ensihörppy lupaa hyvää, kahvi maistuu edelleen kuivalta, vähän liitulakua, makeus tuntuu vain pehmeytenä. Kokonaistuntuma on pehmeä, kuivuus mukavasti sitä toisaalta terävöittää. Hiilihapot ovat alhaiset. Olisiko Rekolan paras olut. Kyllä tätä toisenkin voisi juoda, ehkä syksymmällä. 50 cl, 5,5 %, 4/5

Löwenbräu Dunkel

Tumma saksalainen lager-tuliainen Münchenistä oli jäänyt olutkellarin takahalliin, ja päätin sitten napata sen maisteluun saunan päälle. Olut on tumman ruskeaa ja vaahto on lähes olematonta. Tuoksu on maltainen ja vähän salmikkiainen. Maku on pelkästään maltainen, vähän makea ja jotenkin ontto. Pehmeä olut hölskähtelee mukavasti lasissa ja kyllä tätä juomalla pääsee helposti saksalaiseen bierhalle-tunnelmaan. 50 cl, 5,2 %, 3/5

Kees Caramel Fudge Stout

Vapunaaton juhlintaa rauhoitin hollantilaiselle suklaastoutilla. Väri on musta ja vaahto on heikko, tuoksussa on kaakaota. Ensimmäinen hörppy paljastaa että kyseessä on vaan yksinkertaisesti huippuolut. Maku on pehmeää, kuivaa kaakaota, vai onko se humalia. Rauhallinen, pehmeä, täyteläinen, voimakas ja kestävä olut soljuu nieluun hitaasti lipuen. Voimakas maku antaa mahdollisuuden nautiskella rauhallisesti, toffeen makeus ja suklaan kitkeryys ovat täydellisessä sopusoinnussa. 330 ml, 11,5 %, 5/5

1872 Koch Ginger Stout Confucius Ingveri Stout

Tallinnan sataman viinakaupan hyllyltä löytyi inkiväärillä maustettu punertavan musta virolainen stout. Maku on paahteinen, kai siitä löytyy myös inkiväriä, jotain mausteita ainakin on mukana. Jotenkin mausta löytyy pepsodenttiä, mutta ihan hyvällä tavalla. Paahteisuus kääntyy vähän ohueksi, mutta mausteet täydentävät maun mielenkiintoiseksi vähän kuivaksi kuitenkin. Hyvä olut, ainakin yhden kerran, päivän lumisateesta tuli vähän jouluolutfiilikset.  0,33 l, 5,5 %, 4/5

Öö Cassis Black Currant Baltic Porter

Põhjalan Öö-oluesta on tehty ainakin pari muunnosta ja tämä on niistä yksi. Tuoksu on maltainen ja marjainen. Pullon pinnassa on sokerista tahmaa. Olut on mustaa, vaahto on ohut keltainen rengas lasin reunoilla. Maku on maltainen, lievästi mustaaviinimarjaa, kahvia ja tummaa suklaata, suolaista lakritsaa. Kaikki ylimääräinen sokeri on siis jätetty pullon ulkopuolelle tahmaksi. Alkoholi lämmittää kurkussa, mutta ei maistu. Join tämän vahvan oluen terassilla yrittäen nauttia nopeasti katoavasta auringonpaisteesta, auringon katoaminen vähän hoputti oluen nauttimista liiaksi. Liian kylmää on ilman auringonpaistetta, ilma ja olut. 0,33 l, 10,5 %, 4/5

Wells Banana Bread Beer

Tallinnan sataman viinakaupasta bongasin erikoisemman oluen ja pakkohan se oli ennakkoluuloja halveksien poimia maisteltavaksi. Banaanihan on ihan maistuvaa, mutta kun sen puristaa mehuksi, niin helposti tulee mieleen muutama parempi mehu. Banaanioluesta on ihan samat ennakkokäsitykset. Väri on alemaisen siistin ruskea, vaahtoakin on. Tuoksu on makean hedelmäinen. Maussa on mallasta ja reilusti makeaa banaania. Kyllä ennakkoluulot konkretisoituvat ikävästi, varsinkin jälkimaku on banaanimössöä. Onko pakko juoda kaikki? 500 ml, 5,2 %, 1/5

To Øl Gose To Hollywood

Gose-oluttyylinä on jotenkin jännittävä ja koukuttava. To Øl -panimon Gose To Hollywood olut on  onnistunut esitys. Olut on punakeltaista ja vaahtoa on sopivasti. Tuoksu on hedelmäinen tai marjamainen. Maku on asiaankuuluvan suolaisen hapan. Sitrus eli appelsiini maistuu ja nallekarkit. Goset nostavat tällä kyllä osakkeitaan ihan huipulle, tulisipa kesä ja terassilta saisi gosea. En tiedä kumpi toteutuu ensin. Etiketti palauttaa mietteet takaisin kultaiseen lapsuuteen, kun televisiosta tuli muka niin hyviä ohjelmia, niin kuin esim television virityskuva. 330 ml, 3,8 %, 5/5

Black Is Black And I Want My Baby Back Black Rye IPA

Sattumalta toinen peräkkäinen The Flying Dutchman Nomad Brewing Companyn Belgiassa panema olut hyppäsi maisteltavaksi. Ruis-BIPA tuoksuu humalaiselta ja maistuu enemmän maltaiselta. Väri on musta ja vaahtoa löytyy vähän.  Humalat hiipivät mukaan juodessa, lakritsaa ja ruisleipää. Hiilihappoa on jotenkin liikaa. Blogistimaisella analysoinnilla löytyy paljon eri makuja, kahvia, sitrusta, ruislimppua, lakritsaa, ehkä liikaa, Kuivattavaa jälkimakua, ei kannata juoda jääkaappikylmänä, sillä paranee lämmitessään.
70 EBU, 330 ml, 5,5 %, 4/5

Flip Flopped White Socked Strong Hopped White IPA

Vantaalainen The Flying Dutchman Nomad Brewing Company on käynyt panemassa White IPAnsa Brouwerij Andersissa, Belgiassa. Valkoinen IPA on keltaista vähän sameaa ja kuplivaa vaahtokerroksella koristeltua mausteista olutta. Mausteina on käytetty appelsiinin kuorta, korianteria ja katajanmarjoja. Korianteri maistuu kyllä mausteisena, vähän jopa pippuriakin. Maku on vähän kuivanraikkaan pistävä, tavallaan erikoinen. Tämä taitaa olla sellainen witbierin ja IPAn yhdistelmä, ihan hyvää mutta vaatisi vähän totuttelua. Ostin tämä Alkon alennuskorista tai ainakin haluan ajatella että se oli alennuskori.  55 EBU, 330 ml, 5,5 %, 3/5

Panimo Hiisi Keito Metsäsuomalainen Saunaolut

Saunaolueksi sitten maistelin taas työpäivän matkapuhelinhässäköiden marinoimana yhden Keiton. Tuoksu on havuinen, oikein metsäsuomalainen kuusen aromia. Vaahto on kaunis. Riihikuivattu ruis maistuu savuisuudelta. Kuparisen ruskean oluen maussa erottuu vähän saippuaista kukkaa ja sopivasti humalaa palautuu nielusta takaisin päin.  Kuinka paljon makua mahtuukaan S-marketin hyllylle, ymmärrän että siellä oli vain yksi tällainen. 330 ml, 4,5 %, 4/5

Weihenstephaner Kristall Weizenbock

Työpäivän aiheuttamaan sumuisuuteen kaipasin kirkastusta. Onneksi olutkellarista löytyi vastamyrkkyä, joka toimi hienosti Telia-Nutanix-Dell-tietoliikenne-ongelmien ylikierrosten purkamiseen. Olut on tietysti kirkasta ja vaahtoakin löytyy hetkeksi. Banaania tuntuu olevan maussa, ja vähän hiivaa kuten pitääkin. Humalia ei ole juurikaan maussa. Ehkä tämä on liian kirkasta, sameus sopisikin vehnäolueeseen paremmin. Jotenkin tulee tässä mieleen että oluthan on vegaaneille sopiva tuote, sipsikaljavegaanit kai tämän jo ovatkin oivaltaneet. Ehkä vehnäoluita pitäsi juoda useammin ettei makumaailma pääse unohtumaan. Pullo taisi olla tuontitavaraa ranskalaisesta nettikaupasta, ohjeessa oli laitettu oikein ohjeeksi että Do not shake! 330 ml, 7,5 %, 4/5