La Trappe Trappist Quadrupel

Lauantai-iltapäivän olut oli tarkoitettu grillivahdille, mutta sade laittoikin suunnitelmat uusiksi, uunivahdillekin olut kyllä sopii. Hollantialainen mantelinkuorenvärinen olut kerää tiiviin lyhyen vaahdon. Shamppanjapullon ja -korkin alle pakattu olut tuli nautittua jääkaappikylmänä, olut tuoksuu hedelmäiseltä, vähän nallekarkiltakin. Maku on voimakas hedelmäinen mallas, etäinen rusina, hiilihappoinen, ei niinkään alkoholinen. Makeus on miellyttävää.  Ei tämä grillaukseen olisi edes sopinut. Mukavan lämmin tunnelma  oluesta syntyy ilman grilliäkin. Makeanhappama olut löytää nielun helposti. Todella hyvää, pehmeää, mutta toinen pullollinen sitten aikaisintaan  ensi kuussa. 75 cl, 10 %, 5/5

Petrus Aged Pale

Työviikon päättymistä juhlistin belgialaisella vaalealla hedelmäisellä oluella. Tuoksu on omenainen. Oluen pinnalle kertyy vähän vaahtoa, joka katoaa pian. Maku on omenaviinimäinen. Hapanta ja hiilihappoista olutta juodessa on vähän ristiriitainen tunnelma. Sokeriakin on saman verran kuin kotiomenaviineissä aikanaan. Omenaviiniolut ei oikein istu viikonlopun aloitukseen, joskin olut on selkeää ja puhtaanoloista. 33 cl, 7,3 %, 3/5

Panimo Hiisi Kiito

Inkiväärillä maustettu jyväskyläläinen pale ale kaatuu lasiin vähän laimean oloisena keräten komean katoavan vaahtohatun. Tuoksu on humalainen ja vähän hedelmäinen, appelsiiniä. Maku on myös humalainen, vähän puinen. Missäs se inkivääri nyt sitten on, ginger alea ei mausta löydy, aika humalaista ja lievästi greippistä. Jälkimaussa mausteita ja inkivääriä, kuivattaa nielua. 35 IBU, 8,5 EBC, 330 ml, 4,5 %, 2/5

Laitilan Kukko IPA

Hämeenlinnaan tuli vierailemaan Rauman Lukon seuraksi länsirannikolta yksi Laitilan Kukko IPA. Raumalaiset tuntuvat aika tylyiltä vierailta. Kukko IPA on myös vähän tylyä, yksioikoista katkeraa. Väritys on tummaa oranssia ja vaahto on katoavainen, tuoksu on kylmässä oluessa heikko. Ehkä se on Lukko joka pilaa tunnelmaa. Maku on katkera, aika voimakaskin, mutta jotenkin sellainen yhden miehen harppuunahyökkäys, kun muut ovat menneet vaihtoon. Lämmetessään parantaa reippaasti, ehkä toinen kukonkiekaisu olisi parantanut tunnelmaa, sillä maku pehmenee juodessa. Täytynee ostaa toinenkin.  33 cl, 4,7 %, 3/5

 

Saku Antvärk Witbier

Tallinnan matkamuisto koki loppunsa sunnuntai-illalla. Hedelmäinen ja vähän nallekarkkinen tuoksu, muuttuu lasissa mahtavaksi vaahdoksi ja vähän samean keltaiseksi olueksi. Maku on mausteinen, vehnäolutmainen, etiketti kertoo että korianteria, kardemummaa ja appelsiininkuorta on käytetty. Olisikohan tuo korianteri vai kardemummako, joka muuntaa makua hiukan tunkkaiseksi tai rautaiseksi. Periaatteessa ihan hyvää, kevyt, miellyttävä kokonaisuus.  Mausteet jäävät kielelle vähän tanssimaan, mutta kun ei kuitenkaan oikein osu. 0,33 l, 4,5 %, 3/5

Sainte Cru Tempete Du Desert

Alsacelainen California Pale Ale on vähän samean oranssia. Tuoksu on hiivainen ja hedelmäinen. Maku on mukavan makea ja miedon humalainen. Humala on miellyttävästi kipristelemässä kieltä ja poskia. Hiiva on myös maussa mukana sopivan miedosti. Olut on kuitenkin täyteläinen ja täyttävä, maussa on hyvää hedelmää. Saveur Bieren kuukausiboxin mukana tämä joskus tuli, jos jostain lähempää löytyisi, niin kyllä tulisi varmasti ostettua. Hiiva, humala ja hedelmä ovat hienossa tasapainossa. 33 cl, 5,5 %, 5/5

Laitilan Kakolan Kalpea

Sain juuri luettua Reijo Mäen uusimman Vareksen, Kakolan Kalpean. Vareskin siemailee tai ainakin yrittää tilailla Kakolan Kalpea -nimistä olutta pubikierroksillaan, joten päätin testata vaalean turkulais-laitilalaisen yhteistyöoluen. Olut kuohuaa komeasti ja vaahdon alla on kalpean keltaista sameahkoa olutta. Tuoksu on hedelmäinen. Maku on samalla aaltopituudella, hedelmäistä, kirpakkaa. Aika mukavaa, ei pistävyyttä yhtään, vähän hapanta. Kyllä tämä Luusalmellekin uppoaisi, jos joku tarjoaisi, on ihan miellyttävän raikasta. Jotenkin ohuus vaivaa, voiko se nyt johtua tästä maitokauppavahvuudesta? Jos vaan tölkissä olisi 5,5 % -painatus, niin varmaankin tuntuisi paremmalta. Varmasti maistuu paremmalta Uudessa Apteekissa tai Panimoravintola Koulussa. Täytynee käydä taas Hämeen Härkätien toisessa päässä. 50 cl, 4,7 %, 4/5

Pühaste Särin

Helsinginreisssun kohokohtiin kuuluu aina vierailu TommyKnockerissa, mukava tunnelma ja aina hyviä oluita. Kaapista valitsin tällä kertaa virolaista olutta, taisi olla jotkut Viro-olut -viikot menossa. Lämmin päivä janotti ja sammutuksen hoidin hedelmäisellä hapanoluella. Särin on kirkkaankeltaista ja heikosti kuohuvaa. Kevyt olut sisältää mukavasti kuitenkin happamuutta, hitusen humalaa ja hyvin hedelmää. Hedelmä on raikasta mangoa. Piristää mukavasti. IBU 15, 0,33 l, 3,3 %, 4/5

Pühaste Dekadents

Pitkän viikonlopun aluksi sorruin turmioon ja päätin maistella tartolaista rusinoilla, rommilla ja vaniljapavuilla maustettua imperial stouttia. Todella tumman ruskea olut tuntuu tarttuvan jo pullonsuuhun, lasissa vaahto on kermainen, mutta katoaa nopeasti. Tuoksu on makea ja suklainen. Maku on todella paksu, rusinainen ja makea, alkoholia ja lakritsaakin kurkistelee taustalla. Olutta varmaan pitäisi juoda muutama tunti, jotta se ei tuntuisi liian raskaalta. Pullollinen löytyi www.oluttakotiin.comista.  IBU 80, 0,33 l, 11,2 %, 4/5

Darguner Pilsener

Heikki sponsoroi Pullolliselle yhden saksalaisen pilsnerin. Dargunerin pilsner paljastuu selkeäksi vaaleaksi helposti juotavaksi olueksi. Tuoksu on tai siis ei ole. Maku sopii parhaiten saunaan. Olisi ehkä pitänyt juoda saunan lauteilla, eikä saunan jälkeen. Maku häviää nielaisun mukana. Humalia ei kyllä ole. Ehkä tämä olisi parhaillaan kesämökin saunan kivijalan jemmasta toisteisesti nostettuna.  Heikille kiitos! 0,5l, 50 cl, 500 ml, 5,0 %, 2/5.

Tempest Red Eye Flight

Musta olut Skotlannista kaatuu lasiin heikosti ruskeaa vaahtoa muodostaen. Tuoksuu kahvilta. Maku on ensin kahvinen, sitten humalainen, lievää kitkeryyttä ja paahdetta. Konvehtirasian tummin konvehti tulee mielen tai sellainen kahvipapukarkki, josta ei oikein tiedä että onko se edes hyvää, mutta arviota tehdäkseen pitää syödä pussillinen. Makeuttakin löytyy, maku on vahva ja tunnelma on täyteläinen. Vaikka olut on todella täyteläinen, niin toinen samanlainen olisi ollut ihan ok. 50 IBU, 330 ml, 7,4 %, 5/5

Olvi American Brown Ale

Töistä kotiinpaluu yllätti positiivisesti, sillä kuriiri oli jättänyt oven eteen pienen ruskean laatikon, josta löytyi Olvin olutnäytteitä. Heitinkin Olvin 3-kirjaimisten oluiden sarjaan sopivan alen jääkaappiin ja nautiskelin sitä sitten iltapalaksi. Tölkin pienestä aukosta tulvii voimakas humalointi, lasiin kaadettaessa vaahto kertyy reippaasti ja vaahto onkin kaunista ja kestävää. Suutuntuma on pehmeä ja brittipubitunnelmainen. Maussa on pehmeää paahdetta ja pehmeys painaa hiilhappoisuuden todella alas, mallas on täyteläisenä mukana. Mukavasti humalat täydentävät maun ja katkeruus tasoittaa mukavasti maltaisuutta, tasapainoinen olut. Suklaata pitäisi myös olla maussa, ainakin Olvin sivuilla niin kerrotaan. Kyllähän tämä vahvistaa käsitystä siitä että Olvin värilliset tölkit muodostavat hienon sarjan. 0,5 l, 4,7 %, 5/5

Pyynikin Mosaic Lager

Rappusille oli ilmaantunut laatikko Pyynikin juomatehtaalta, unboxing paljasti sisällöksi kaksi World Beer Awards palkittua Seasonal Lageria. Nimeksikin päässyt Mosaic tuoksahtaa hedelmäiseltä. Olut itsessään kirkasta keltaista, vaahto häviää pian. Maku on konstailematon, sellainen hipstereille sopiva lager+. Mukavasti hedelmäinen, vähän kumia ja puuta, jälkimaku on kirpakampi kuin peruslagereissa. Puumaisuus lisääntyy loppua kohden, mutta hedelmäisyys pitää silti pintansa, miellyttävän sopivasti pientä erikoisuutta.  0,5 l, 4,7 %, 4/5

Muddis Saison Sparkling Ale

Pienen pintaremontin päättymistä piti juhlistaa kuohuvalla. Onneksi olutkellarista löytyi tilanteeseen sopiva kuohuviinipulloon pullotettu virolainen olut. Olut kaatuu kuohuviininomaisesti lasiin, tarkkana saa olla ettei kuohu yli. Kuohua ja kuplintaa riittää. Kuplinta peittää makuja, suuhun jää nielaistessa kuohuviinimäinen tunnelma tai poreilu. Alta paljastuu vähän sementtistä hiivaa, mallasta. Loppua kohti sitä huomaa että kyllähän tämä on ihan toimivaa. Jos tätä olisi helposti saatavilla, niin kyllähän tätä voisi ostaa kuohuviinipullon korvaajaksi. Tämän pullon ostin Virosta, olikohan SuperAlkosta. Kuohuviinilasi on selvästi liian pieni. 0,75 l, 5,9 %, 4/5

Thornbridge Chiron

Remontointi kääntyy loppua kohden, tänään oli vuorossa tapetointi, kyllä oli pakko jo saada yksi olut blogitukseen. Thornbridgen panimo ei yleensä ole huteja lyönyt tai pannut. Chiron American Pale on vaalean keltainen, laiskasti vaahtoava hedelmäinen olut. Tuoksussa on rutkasti hedelmiä ja vähän hiivaa. Maku on sitten eksoottisia hedelmiä mitä niitä onkaan, sitruunaa, greippiä ja makeita pehmeitä karkkeja. Sitten lopuksi posket täyttyy kuusenhavujen vienosta pihkaisuudesta. Tasapainoinen olut täyttää mukavasti koko makuaistin. 330 ml, 5 %, 5/5

Pühaste Vaikus

Tartolaisen Pühasten panimon Oatmeal Milk Stout on mustaa ja lasissa päälle kertyy kahvikermamaista vaahtoa. Etiketti kertoo että mukana on Ceylonin kanelia, appelisiinin kuorta ja laktoosia. Kaneli maustaa olutta liköörimäiseen suntaan. Mausteisuus on sana joka hyppää mieleen. Pieni pistävyys pilkahtaa välillä, mutta kokonaisuus on silkkiä. Makeutta on sopivasti, koska jostain ilmestyy humalat tasoittamaan makua. Lämmittää koko kehon, suuhun jää sopivasti tarve saada hetken päästä lisää. IBU 42, 0,33 l, 7,8 %, 5/5

Delirium Tremens

Pitkään keraamisen näköinen belgialainen pullollinen odotteli vuoroaan olutkellarissa. Tänään sitten päätin ryhdistäytyä ja avasin kunnioitusta herättävän ja vähän pelottavankin putelin. Tuoksu on ihan turvallinen, hedelmäinen ja makea. Vaahto on eläväinen ja kestävä, valkoinen. Maku on voimakas, makeahko, hedelmiä on sitruunasta aina kypsiin tummiin hedelmiin. Poreilevan oluen etiketin vaaleanpunaiset elefantit eivät enää pelotakaan, alkoholi on onnistuneesti piilossa, ei tästä taida juoppuhulluksi tullakaan. Olut on Wikipedian mukaan valittu aikanaan vuoden parhaaksi olueksi. Vähän tulee mieleen joku ulkomaalainen outo karkki, josta ei osaa sanoa että onko se nyt hyvää vai pahaa, vähän niin kuin liian makea hillo paahtopaistin kyljessä. 0,33 l, 8,5 %, 4/5

Sori Brewing Red Alert IPA

Kuuntelin iltapäivän juttuja Microsoftin palveluista. Pilveä oli tarjolla, illalla kuitenkin teki mieli olutta. Lidlin hyllystä nappasin aiemmin jo suomalaisvirolaisen panimon IPAn. Tuoksu on todella voimakas: katajaista humalaa. Kuparinruskeaan taittuvan oluen päälle kertyy hieno kestävä vaahto. Maku on humalainen, greippiä ja havuja täydennettynä vaimeasti makealla toffeella. Maku on vähän kapea, mutta voimakas. 33 cl, 4,4 %, 4/5

Hopping Brewsters Dainty Daisy Anglo American IPA

Akaalainen palkittu panimo on valmistanut maitokauppaan sopivan komean oranssisen IPAn. Vaahto on hieno, mutta katoava. Katkerot ovat hedelmäisiä tai greippisiä, harmittavasti maut katoavat nielaisulla. Jälkimaku pölähtää sitten vähän viiveellä, tai ihan vaan jälkikäteen humalat jyräävät. Maku jää kuivaksi tai jopa puiseksi. Vähän kaksijakoinen olut, humalat on ihan mukavat, mutta jotain jää puuttumaan. Jälkimaku on iso. Olut on matkamuisto Espoon Leppävaaran Sellon Prismasta. 55 IBU, 0,33 l, 4,5 %, 3/5

Lahden Erikois Pils

Päivän pieni pintaremonttiponnistus oli basilikalla maalaaminen. Basilika oli siis värisävy. Ponnistuksen jälkeen avasin olutkellarin ja silmäni nauliintuivat tutunoloiseen nostalgiseen pullon etikettiin. Jotenkin Lahden Erikois -olut sopii remonttimiehelle. Väritys on kullankeltainen, vaahto on vaimea. Tuoksu on maltaisen humalainen. Maku on alkuun vähän laimea, mutta humalat kerääntyvät ihan kohtalaisesti. Vanhanmallisen pullon ostin Lidlistä, ihan mukava olut, soljahtelee kurkusta alas ihan ilman vastustelua, maku on vähän laimea, mutta jälkimaku on oikein mainio. Remontointi kyllä laittaa arvostamaan olutta. 35 cl, 4,5 %, 4/5

Harviestoun Ola Dubh Special Reserve 12

Toinen tämän skotlantilaisen craft beer -panimon musta olut muistui heti mieleen kun tutkailin tämän oluen etikettiä. Olut on mustaa, vaahtoa ei juuri kerry. Tuoksu on moninainen, toffeen makeutta, turvetta, olisiko viskiäkin, kahvia, suklaata ja salmiakkia. Maku toistaa tuoksua. Lakritsaa, kahvia, suklaata, tujaus viskiä. Viski on mukavasti vain taustalla, ei pääosassa, mutta makuvalikoimasta sen voi halutessaan nostaa esille. Hieno olut on kyllä. Onnistunut viskitynnyreissä kypsytetty olut. Mukava lämmin viskimäinen jälkimaku lämmittää vatsassa saakka. Kai se on uskottava että olutta ja viskiä voi yhdistellä. Olut on odotellut vuoroaan jonkin aikaa, pulossa on numero 18836 ja parasta ennen päivämäärä on Sep 2017, eipä tämä olisi varmaan huonontunut vaikka olisi vähän mennyt ylikin. 330 ml, 8 %, 5/5

Tanker Abstraction Juicy Pale Ale

Virolainen Tanker tekee mukavia oluita, usein niissä on joku juju tai erikoinen mauste. Tämä olut on oikean oluen väristä keltaisenoranssia ja vähän sameaa. Vaahto on isokuplaista ja pienenee pieneksi kuplinnaksi. Tuoksu on kypsiä hedelmiä ja sitrusta. Maku on myös sitruksinen. Mukava poreilu jää kielelle ja nielussa maistuu humalointi ja sitrus. Ylikypsät hedelmät maistuvat vähän hiivaltakin. Kesähän tästä tulee mieleen. Pullon ostin Koht-pubin kaupasta Tallinnasta sen perusteella että satuin sitä maistelemaan edellisenä iltana Põrgussa. Mukavat muistot ehkä nostivat vähän arvosanaa. 330 ml, 5,5 %, 5/5

O'Hara's Irish Pale Ale

Kun on raahannut kakkoskerroksesta liian ison tammisen kirjoituspöydän ulos olohuoneen ikkunasta, niin on ansainnut oluen. Aiemmin olen maistellut O'Haran tummaa olutta ja se jäi kyllä mieleen, hyvää olutta oli sekin, joten odotukset eivät tästä IrPasta ole matalalla. Väri on keltainen, vähän samea, vaahtoa tulee mukavasti ja sen häntä sinnittelee pitkään. Tuoksu on reilusti hedelmäinen, makea. Maku on samoilla linjoilla. Suuhun jää mukava lievä humalan maku. Leppoisaa olutta ja sitrusta lievästi, kyllähän tätä voisi toisenkin maistella. Ostin tämän Tallinnan sataman SuperAlkosta. 330 ml, 5,2 %, 4/5

Põhjala Meri Gose

Remontoinnin ja työhommien väliin mahtui yksi ei-tehdä-mitäään -päivä ja saunan päälle sittten piti maistaa virolaista suolaista olutta, gosea. Meri on vaahtoamatonta oranssia olutta, vähän tulee siideri mieleen. Tuoksussa on sitrusta. Maku on erikoista. Suola on koukuttavaa oluessa ja gose oluttyylinä kiinnostaa. Tässä gosessa maistuu hedelmät, oikeastaan ylikypsä persikka ja samalla lievä happamuus tasoittaa. Vetisyys kurkistelee, suolaisuus kuitenkin pitää otteessaan. Suolana on etiketin mukaan Himalaja-suolaa ja mausteena on myös korianteria. Jotenkin tämä mieto ja kylmä olut silti lämmittää. Oluen ostin Leppävaaran Sellon Prismasta. 0,33 l, 4,4 %, 3/5

Tanker Clould Computing White IPA

Kyllä vielä riitti pintaremontoidussa huoneessa säätämistä, onneksi pitää välillä grillata. Tankerin ajan hermon mukaisesti nimetty vehnä-IPA tuoksuu nallekarkeilta. Väritys on aika kuparinen ja vaaahto on beigeen taittuvaa valkoista. Suutuntuma on kupliva ja maussa on edelleen nallekarkkeja. Maistuvatko Azure ja Amazon siis nallekarkeilta, vasteaika oluessa on ainakin ihan ok-tasolla. Kirpeyttä ei sitruksen joukosta löydy vaan piilevää hiivaisuutta. Miellyttävää juotavaa, helppoa ja hyvää,  ei voi oikeastaan vaatia enempää, ehkä aavistuksen liian makeaa, mutta se johtuu varmaankin nörttiyhteensopivuudesta.  330 ml, 5,5 %, 4/5

Brewski Mango Hallon Feber

Yhden huoneen pintaremontti valmistui ja juhlan kunniaksi sitten terassilla yksi blogitus. Valinnaksi osui ruotsalaisen panimon makeilla hedelmillä maustettu olut. Olut tuoksuu vadelmalta ja näyttää kultaiselta, vaahto on kestävä ja valkoinen. Pullon pohjalla on hiivaa reilusti, sitä heilahti vähän lasiinkiin. Olut ei olekaan makea vaan mukavan hapan, silti vadelma maistuu. Humalan mieto katkeruus yhdistyy makukattaukseen hienosti. Kukkaisolut katoaa nopeasti. Lopuksi maistelin vielä hiivatkin, humalaista ja yhtä hyvää kuin alkuolutkin. Etiketti kertoo oluen olevan American Pale Ale, kyllähän tämä sitä juuri on vahvasti sitruunaisella vadelmalla ja mangolla. 330 ml, 5,5 %, 5/5 

Panimo Hiisi Rakki Humaloilla Läjäytetty Olut

Maalasin koko päivän tomaatilla ja saunan päälle oli saatava yksi olut. Juu tomaatti oli siis maalin värisävy. Vanhemmat toivat nimipäivälahjaksi jokin aika sitten pari Hiisi-panimon olutta ja tämä sopi nyt hyvin tähän tunnelmaan. Väritys on kuparinen ja olut verhoutuu tiiviiseen valkoiseen vaahtoon joka kestää melkein koko nautinnon ajan. Tuoksu on hedelmäinen, maku ei niinkään, enemmänkin havuinen. Makua todella läjäytetty humaloilla, maku on miellyttävän katkera. Katkera greippi tasapainottuu vähän makeudella. Maku jää mukavasti pyörimään kitalakeen, mutta jotenkin vaikka humaloita on reilusti, niin olut maistuu ohuelta, ehkä se on maitokauppaoluen ongelma. 39 IBU, 23 EBC, 330 ml, 4,5 %, 4/5

A. Le Coq Kihnu Jõnn Rauchbier

Espoonreissujen jälkeen sade onkin jo kotiterassilla tauonnut, mukavan lämmintä, hämärää ja kosteaa. Virolaisen merikapteenin lempinimen mukaan nimetty olut on kauniisti vaahtoavaa ja tumman oranssia. Tuoksussa on vähän pekoninkäryä. Maku onkin aika maltaisen makea, savua on lievästi, pikkuriikkisen banaania. Savua vähän kertyy, mutta makeus ei oikein sovi kuvioon.  Savuisen oluen ostin SuperAlkosta. 0,4 l, 5,6 %, 3/5

Kasteel Hoppy

Perjantai-iltaisin ei jaksa pientä pintaremonttia pitkään. Terassin auringonvalossa täytyi rentoutua belgialaisen Linna-oluen humalaversiota maistellen. Olut on kuohuaa tiiviisti ja oluen väritys on kupariseen taittuvaa vaaleankeltaista. Poreilua on reilusti. Tuoksu on vienon hedelmäinen. Oluen kadotessa nieluun jää kielen päälle terhakkaa mutta lempeää poreilua.  Maussa toistuu hedelmäisyys ja hento hiivaisuus. Jostain syystä olut on pakattu aivan liian pieneen pulloon, koska olut katoaa nopeasti. Maku on mukavaa ja miellyttävää, vähän kuivaa omenaa pilkistää, hiiva välillä ilmoittautuu, alkoholi tuntuu sisäänhengityksessä. 33 cl, 5,5 %, 4/5

Prykmestar Saazer Pils

Pienen pintaremontin aloittaminen alkaa janottaa juuri sopivasti. Työmiehelle sopii hyvin pilsneri. Saazer Pils tuoksuu aika toffeiselle. Väritys on hiukan samea, mutta vaahto on oikeanlainen. Maussa humalat purevat lopuksi voimakkaasti, mutta alussa maku on makea, ruohoinen ja sitruuna. Vähitellen humalat puraisevat, mutta vähän puisevasti. Ihan rapsakkaa, mutta remontointi taisi olla vähän liian kevyttä, joten purevuus tuntuu jotenkin liiallisen maltaiselta. 50 cl, 5,7 %, 3/5

Sori Brewing Ménage à Trois

Oranssi etiketti ennustelee hienosti kolmiodraama-oluen väriä, väritys on kyllä lähellä täydellistä. Vaahto on lyhyt ja katoaa lähes kokonaan. Tuoksussa on humalaa ja hedelmää. Ensihörpyn jälkeen petttymys on hiipimässä: missä katkerot, outoa. Sitten tripla-IPA ilmoittautuu hoitamaan tehtäviään. Mäntyhalko kajauttaa kitalakeen. Alkoholi painaa poskiin. Sitrukset hyppivät huulien taakse. Ylikypsät hedelmät tuovat makeutta. Kulaus kerrallaan täytyy, ei kun saa nauttia. 102 IBU, 33 cl, 10,1 %, 5/5

Fat Lizard & Tanker Fin / Est Beer Run BIPA

Suomalaisvirolainen yhteistyöolut kaatuu lasiin tumman ruskeana ja muuttuu lasissa vielä tummemmaksi. Oluen päälle ilmestyy höttöinen, vaaleanruskea vaahto. Tuoksu on mäntyinen ja maku myös. Maussa on myös paahteista mallasta. Hiilihapot poreilevat. Miellyttävää hapokkuutta. Jälkimaussa on sitten taas humalaa, joka kestää pitkään ja jossa mänty kääntyy kuuseksi. Ostin pullon Koht-ravintolan kaupasta pari viikkoa sitten. Nykyään yritän aina tsekata parasta ennen päiväyksen, tässä se oli EAN-koodin päällä, vähän vaikealukuisena. Tarkempi tutkinta kotona paljasti että päiväys oli 2.8.2017. Olut on kuitenkin miellyttävää ja tasapainoinen tumman alen ja IPAn sekoitus. Maku kestää pitkään.  60 IBU, 330 ml, 6,6 %,  5/5

Nepal Ice

Nepalilaista lounasta kostutti nepalilainen olut Siddharta-ravintolassa. Tuoksu on makeahko, olisiko jopa banaania. Väritys on kirkas keltainen, siisti. Vaahtoa ei ole. Maussa on vähän mallasta, kuplii suussa vähän, jotain terävääkin löytyy lopuksi, olikohan alkoholia. No en kyllä tullut nepalilaiseen oluen takia, butter chicken on hyvää. 330 ml, 5,5 %, 2/5 

Brewski Passion Feber IPA

Lääkepullon kaltainen puteli sisältää passion-hedelmällä maustettua ruotsalaista IPAa.  Reippaasti valkoisella vaahdolla kuohuva olut on kullankeltaista ja vähän sameaa. Pullon pohjalla näytttä olevan reilusti hiivaa. Olut maistuu passionhedelmälle, en nyt kyllä ihan muista passion-hedelmän makua, mutta koska etiketissäkin niin sanotaan, niin kyllä tuo hedelmäisyys on passionia. Hedelmäisyyttä täydentävät hiivaisuus, happamuus ja pieni katkeruus, lisänä on myös miellyttävää makeutta. Rumankauniista etiketistä huolimatta Helsingborgissa osataan oluenpaneminen ja maustaminen. Maku paranee juodessa. 330 ml, 7 %, 5/5

Pühaste Lime Gose

Tallinnan reissulta matkalaukkuun hyppäsi suosikkipanimoni Lime Gose -olut. Se on vähäalkoholinen sitrusjuoma tai siis oluthan se on. Kuplintaa lasissa on reilusti ja vaahto on kestävä, valkoinen, tiivis hattara. Maku on todella limemäinen ja mukavan hapan. Jotenkin mieleen tulee sana keksimäinen, kun yrittää maistella limen takana olevaa makua. Lopuksi suuhun jää vähän suolaa, joka on etiketin mukaan peräisin Himalajalta.  Miellyttävää juotavaa, vienosti saippuaa, vähän mausteita, kaneliomenaa. IBU 12, 0,33 l, 3,8 %, 4/5

To Øl Sur Mosaic

Helsinginreissun illallispaikaiksi valikoitui Mechelininkadun Classic Bike -pyöräkaupan vieressä oleva Bar Favela, värikäs ja mainio paikka, tai molemmat on siis hienoja paikkoja. Talon makkaroiden jälkeen jälkiruoaksi arvoin hapanta humalaista alea. Sameahkon oranssin oluen tuoksu on vähän sekava, hiivainenko hedelmä. Maku on hapan, hedelmäinen, vähän humalaakin ja hiivainen. Tätä juodessa tulee miettineeksi että kyllä IPA on niin last season ja sour on uusi IPA. Tämä on tavallaan oikopolku IPAsta souriin. Onko tänä nyt mikään jälkiruokaolut, mutta osui ja upposi. 33 cl, 6,0 %, 5/5

Panimo Hiisi Pirunpelto Kivibock

Alkosta keväällä löytynyt vahva lager tai bock on väriltään tumman kuparinen, pienella vaahdolla. Tuoksu on maltaisen toffeinen. Maku on pehmeä, tuntuma on siirappinen ilman ällömakeutta, makeus on sopivaa. Maku on tuoksun kaltainen, mallasta ja toffeeta, jälkimmäistä kohtuudella. Vahvemmalta tämä tuntuu kuin etiketissä on merkitty, maanläheistä. Ihan ok, mutta ei mitenkään erikoista. Valmistuksessa on käytetty kiuaskiviä jossain vaiheessa, mutta kiuaskiven makua en löytänyt. 330 ml, 6,5 %, 3/5

The Crafty Monk's Famous Honey Deliciously Sweet Beer

Tallinnanreissulla poikkesin Olde Hansan myymälään ja ostin sieltä yhden oluen. Myyjä sanoi sen olevan Lehe-panimon panemaa. Olut on tummahkoa hunajaista olutta. Tuoksu on makean maltainen. Juodessa makeus tuntuu lasiin tarttuvana tahmaisuutena. Maussa on myös yrttisyyttä, jopa yskänlääkkeen makua on havaittavissa, maltaisuutta ja kanelia. En käynyt Olde Hansassa syömässä, mutta ei tämä kyllä mikään ruokaolut ole, pikemminkin jälkiruokaolut. Vähän liian makeaa tai sitten pitäisi juoda niin hitaasti. Matkamuistot on aina niin hyviä. 330 ml, 6 %, 4/5 

BRA British Red Ale

A. Le Coqin erikoisolutsarjan uusin tulokas on kauniin tumman hunajaista vaaleaa alea. Maku on pehmeä, makea, vähän humalainen. Tuoksu oli vienossa Tallinnan Raatihuoneen tuulessa makea ja vaimea. Maku alkaa tuntua liian makealta, ei ehkä toista samanlaista heti perään, mutta maku on ihan ok. 0,5 l, 5 %, 4/5

Mufloni Doppel Apfel Weizenbock

Hellepäivän viilenevän illan rauhoitukseksi maistelin porilaisen panimon erikoisoluen. Tuoksu on omenainen, vaahto on ohut sametti ja väri on tumma ruskea mahonki. Maku on omenainen. Kanelia ja muskottipähkinää riittää, kuten etiketissäkin mainitaan. Alkoholi hyppii taustalla mausteiden joukossa. Maut tuntuvat vatsassa saakka. Annoskoko on vähintäänkin riittävä. Olisi varmaan ollut viisaampaa säästää jouluksi. 50 cl, 9,0 %, 2/5

Prykmestar Pekoniolut

Vaalea olut ja pekoni ovat osaset tässä Prykmestarin oluessa. Vähän pelottava idea laittaa vaaleaan olueeseen pekonia, ennen lasiin kaatamista vähän arvelutti että rasva pulpahtaa pinnalle. Maku on kuitenkin hyvä, kuten ulkonäkökin: kirkas keltainen tai oranssi. Tuoksussa on reilusti pekonia, aamiaisainesta. Maussa on savua reilusti, pilsnermäistä miellyttävää humalaa ja savua. Street food and moren terassilla olut tarjoiltiin sopivan kylmänä. Jälkimaussa on savua reilusti, vähän humalan katkeruutta, tuntuuko siinä vähän pekonirasvakin.  50 cl, 4,5 %, 4/5

Flying Dutchman Skinny Legged Sun Burned Freckle Faced White Boy Wheat IPA

Toimistorotan vehnä-IPA on vaaleankeltaista sameaa kauniisti kuohuvaa olutta. Ensimmäisestä hörpystä lähtien on selvää että nyt on onnistuttu oluenpanossa. Maku on vähän enemmän witbieriin kallellaan kuin IPAan. Hiivaa, nallekarkkia, sitrusta, valkopippuria, mentholia yhdistelevä maku on täydellisessä tasapainossa, mikään ei jyrää vaan kaikkea on juuri sopivasti. Humalan katkeruutta ei aluksi löydy, mutta takapotku tulee kyllä, kun malttaa odottaa. Täytynee poiketa pian Alkoon ja ostaa pari varastoon. 55 EBU, 330 ml, 5,6 %, 5/5

Union Nefiltrirano

Olutpullon kääriminen paperiin nostattaa heti odotusarvoa. Slovenialaisen olutkääreen ohjeen mukaan pulloa piti käännelle ja pyöritellä ennen lasiin kaatoa. Hotellihuoneen lasivalikoima oli vähän pienikokokoista, joten koko pullollinen ei mahtunut kerralla lasiin. Väri on samea oranssi, vaahto on hieno, mutta ohut. Hedelmää, persikkaa ja hiivan huntua, vehnäolutta lähellä. Miellyttävää lievää katkeruutta, ei makeaa, mukavan helppoa hellejuomaa. 

0,50 l, 4,9 %, 4/5

Union Svetlo

Jonkun verran hotelli Piranin kattoterassi, aurinko ja lämpö vaikuttanevat slovenialaisen oluen arviointiin, mutta niinhän siinä aina käy. Svetlo on kullan keltaista, nopea vaahto käy pitsittämässä lasia. Tuoksua ei oikein erota. Maku on pehmeä, aavistus miellyttävää makeutta, vähän mallasta. Janonsammutus hoituu. 0,50 l, 4,9 %, 3/5