Brewdog Brixton Porter

Skottilaisen panimon Session Porter oli jäänyt olutkellarin perukoille ja se piti sieltä pelastaa ettei ihan liikaa menisi yli-ikäiseksi. Tumman ruskean oluen maku on paahteinen. Tuoksussa on vähän suklaata, maussa paahteen lisäksi kahvia, vähän kitkerää, sellaista huoltoaseman illan viimeisen keitetyn pannullinen loppua. Humalat ja paahde kompensoivat toisiaan. Vähän ohutta kuitenkin, ehkä odotukset ovat vähän liian korkealla taas. Jotenkin lopussa muuttuu liemimäiseksi, onko se sitten hyvä asia. Ihan hyvää, mutta ei tarpeeksi. 330 ml, 5%, 4/5

Vormsi Norrby Dunkel - Tallink Silja Line Special Brew

Tallink-Silja on ottanut laivoihinsa nimikko-oluet, niistä toinen hyppäsi ostoskoriin viimeisimmällä lauttamatkalla. Esitteet kertoivat sen sopivan hienosti laivan grilliruokien kanssa, vähän alkoi kyllä harmittaa, kun en tänään grillannut. Tumma lager kyllä maistuu ilman BBQ:takin. Tuoksu on makea, maltainen. Maku on täyteläinen, pieni kitkerä jälkitunne piipahtaa nielusta, vähän aistii luumuhillon aromia, mutta makeutta ei ole liikaa. Oluen väri on tumma ja syksyn mahdollisesti viimeisten terassihetkien valo taittaa sen hienon punaiseksi.  Hieno valinta kyllä Tallinkilta. 33 cl, 6,3%, 4/5

Green Petrol Black IPA Brewfist

Italialainen musta ipa, jo kirjoitettuna tuntuu että sanat eivät vaan sovi yhteen, mutta kuinka väärässä sitä voikaan olla. Mustaa olutta koristaa kestävä beige vaahto. Tuoksussa on humalaa. Humala rapsakoittaa makua, samalla kun paahteinen mallas makeuttaa. Alkoholin maku ei tunnu. Etiketissä italiaano on selin ja kädet ovat strategisessa paikassa, ehkä tankkaa autoa tai sitten ei. Mitä tämä vihreä petroli nyt sitten on? Olut on kyllä tasapainoista ja hyvää. Laitetaan panimo seurantaan, eli maistetaan muita oluita, jos kohdalle sattuu, tämä löytyi etelänaapurin Haapsalusta. Ruista on etiketin mukaan tämän nyrkkioluen takana. IBU 60, 330 ml, 8,2 %, 5/5

Pōhjala Rukkirääk

Virolaisen huippupanimon rukiinen ale on moniulotteinen olut. Ensin tuoksu on sitrusmainen, vaahto on mahtava ja väri on punaruskea. Maku on rukiinen, makea ja vähän toffeinenkin. Jälkimakuna pirskahtelee humalaa, vähän poskiin ja nieluun jää makeutta. Jostain syystä arvioivaan mieleen paukahtaa sana ontto. Ontto olut kuitenkin sen verran täyteläinen että heti perään ei tee mielii toista samanlaista. Ontto vai täyteläinen, siinäpä pulma, yhtä hyvää kuin ruisrääkän laulu. 0,33 l, 5,9 %, 4/5

Hipster Ale Eviltwin Brewing

Hipster Ale oluen nimenä houkuttaa kyllä maistamaan, panimolla on sopivasti huumoria oluen panemisessa. Etiketissä sanotaan että olut on tarkoitettu niille, jotka ovat omasta mielestään hip ja haluaisivat että omassa kaupungissakin olisi ns hipster-kaupunginosa, tällä oluella pääsee siis jotenkin globaaliin Hopster-tunnelmaan. Joten tämä on täydellinen olut "johtavalle" olutblogistille. Olut on greippinen jälkimaku on kuiva, havumetsien humina pitää vihreän kuplan terävänä. Tämän tanskalais-amerikkalaisen American alen löysin Haapsalun olutkaupasta, tölkillinen tätä kyllä pitää aistit avoimina, aika tymäkkää. Pientä lisäarvostusta kyllä tulee tuosta nimestä ja jutusta, sopivaa ironiaa ja kyllähän se,  että EvilTwin-panimon perustaja on Mikkeller-panimon Mikkelin identtinen kaksoisveli, lisää kummasti makua olueeseen. http://www.nytimes.com/2014/03/30/magazine/a-fight-is-brewing.html?_r=0

12 fl oz., 5,5%, 5/5 

Mallaskosken panimon Black IPA

Tätä tyylikkään etiketin takana olevaa olutta olen pitkään toivonut pääseväni maistamaan, kunnes sitten Tallinnan sataman myymälässä bongasin tämän kotimaisen tyylioluen ja perjantai-illan kunniaksi sihautin sitten korkin auki. Pieni vaahto katosi nopeasti oluen pinnalta, tuoksussa oli vaimeasti hedelmää, maku on paahteinen. Jälkimaussa katkeruutta löytyy onneksi. Runko tuntuu alkuun ohuelta, mutta se tukevoituu loppua kohden. Alussa oli kyllä pientä pettymystä, mutta kokonaisuus on parempi kuin ensihuikka. Tumman oluen makeus sopii mukavasti kokonaisuuteen, mutta jonnekin katkerot piiloutuvat. 33 cl, 6,5 %, 4/5

Lonks Päikest Hele Laager Vormsi

Uutisen oranssi virolainen lager poikkeaa tavallisesta vaaleasta lagerista. Vaahto on tutun ohut, mutta maku on heinäinen, puinen, jännästi aavistuksen makea ja hiivainen. Ovela olut, ei ole pahaa, on hyvää, vähän outoakin, mutta ei liikaa. Jotenkin mielenkiintoinen olut, joka varmasti tehoaa terassilla janoiseen. Käsityöläisolut tulee mausta mieleen, hiilihappoa on täsmällisesti oikea määrä. Rauhoittaa sopivasti päivän voimasimpukka-kurssin virittämä aivoja. 33 cl, 5,7 %, 4/5

Prykmestar Savukataja

Tummanruskea varsinaissuomalainen savuolut ravitsee makuhermoja ja pitää näläntunnetta poissa, samalla tuntuu sielukin nauttivan. Vähävaahtoinen olut tuntuu pehmeän löysältä. Savukinkkuhan on makukirjon päällimmäisenä, hyvää on. Makeutta on silti taustalla, pientä banaaniakin on mukana, sairaalla tavalla banaani sopii savukinkkuun hyvin. Jälkimakuna on jotenkin mukavaa pientä kirpeyttä. Piilevä katajanmaku muistuttaa vähän sahdista. 50 cl, 9,0 %, 5/5

Tanker Reloaded Session IPA

Tallinnan kupeessa olevasta Tankerin panimosta tullut IPA on tumman oranssista ja mahtavakuohuista herkkua. Tuoksussa on hedelmää ja maussa havuja. Kyllä perjantai-illan saunan jälkeisen terassi-istuskeluun voisi jollain heikommalla valinnalla pilatakin, tämä ei kyllä pilaa mitään. Etiketissä on jostain syystä tietokoneen piirilevyn kuva, teksti kertoo että olutta on sähköisesti ladattu. Maussa on pientä turpeisuutta, mutta sovitaan että se vaan täydentää havuja. 45 IBU,  330 ml, 5,8 %, 5/5

Óllenaut Rattur Biker Pale Ale

Virolainen  motoristiolut tuli maisteltua viikon päätteeksi. Olut ei sisältänyt yllätyksiä. Vaahto oli sameassa oluessa kestävämpiä, mitä olen nähnyt. Vaahto suojasi juomaa koko nautinnon ajan. Tuoksussa havua ja hiivaa, maussa on hedelmiä lievästi, mutta kokonaisuus on vähän lievä, ei oikein säväytä. Toinen menisi varmasti, sen jälkeen luulisin että pitäisi vaihtaa olutta. 330 ml, 5,9%, 3/5

Koch Blond Belgia Eil

Belgialaistyyppistä alea Lootsi-kadulta Tallinnasta maistelin helteen jälkeisen sadepäivän illan kirkkaan taivaan alla. Olut oli sameaa ja vähän ikävän väristäkin, mieleen tuli kyllä ikäviä mielleyhtymiä. Tuoksu on hedelmäinen, vähän ylikypsää banaania ja luumua ja liian makeaa. Jotenkin silti hapanta, ehkä olut maistuu makealta, mutta jälkimaku torppaa makeuden kokonaan. Yhdistelmä maistattaa itseään, pullo tyhjeni nopeasti, se tarkoittanee että ei voi olla huonoa. Hiivaakin löytyy lopulta. Ostaisinko toisen, jos olisi niin kyllä, ostaisinko kaupasta, jossa on 100 olutta, no en. 0,33 l, 6,0 %, 3/5

Hoegaarden Rosée

Vaaleanpunainen elefanttiko se on, ei kun vaaleanpunainen Hoegaarden. Belgialaisen suosikkipanimoni erikoispainos witbieristä sopinee ainoastaan hellepäivään ja sen iltaan. Roope-limonadi taisi olla vihreää, olikohan Mikki-limu punaista, jotain sellaista tulee mieleen tätä juodessa. Belgialaisessa oluessa voi olla mitä vaan, sanotaan, no tässä on vadelmia ja sokeria. Tuoteselosteessa mainitaan myös korianteri ja appelsiinischalen, mitä lienee, maussa eivät kyllä maistu. Jos joskus tekee mieli Mikki-limua, mutta haluan silti oluenkaltaista, niin tämä on hyvä valinta. Olueksi on kyllä vaikea hahmottaa tätä makeaa punaista hiilihappoista mehua. Ei tämä nyt pahaa ole, mutta jos tämä ei olisi ollut oluthyllyllä, niin en olisi ostanut. Sokerilimuksi hyvä. 33 cl, 3,0%, 2/5

American Lager Stadin Panimo

Helsingin Suvilahden kaasukellojen juurelta tuli lähetyksessä olutta, joka oli heti maistettava. Amerikkalainen lisäys lageriin edessä antaa kyllä nautittavan säväyksen. Yllättävän samea, mutta silti kirkas olut antaa ensin pienen hedelmäisen tuoksun ja sitten havuja, maku on pehmeää mutta silti ryhdikästä. Mahtava olut on tyylikkäässä tölkissä tai voi sitä sanoa pirkkamaiseksikin kuulemma, omasta mielestä mukavan sinivalkoinen, maitokauppaoluiden uusi suosikki! Jälkimakuakin riittää, täyteläisen monivivahteinen. 0,5 l, 4,5%, 5/5

Koch 1872 Pilsner

Tallinnan sataman Koch-panimoravintolan  pilsneri on lievästi samean keltainen. Mainio janonsammuttaja toimisi varmasti myös suurina määrinä ravintolan terassilla iltapäivästä yöhön, yhden pullon annoskin on ok. Kukkaista aromia on hiukan, vähemmän havua. Helposti kulautus valuu nielusta alas, pientä poretta jää kielen päälle. Kyllähän toista pullollista jää kaipaamaan, mutta vähän liian lievää. 0,33 l, 5,0%, 3/5

Vlaamsche Zotten

Hämeenlinnan torin ja kirkon välisessä paviljongissa majaileva Birgitta tarjosi hanastaan flaamilaista pehmeyttä. Olut on pehmeää, miedon hedelmäistä ja jotenkin hienostunutta. Hoegarden on löytänyt parempansa. Lauantainen auringonpaiste tehostaa makua ja elämystä. Makeus on tyylikkään hillittyä ja maku on virheetöntä. 50 cl, 5,0%, 5/5

Laitilan Kukko Lager

Kukon lager on jäänyt arvostelematta, ehkä sen tavallisuuden takia tölkki on usein jäänyt kaupan hyllylle. Nyt yhden blogin lukijan sponsoroinnin ansiosta  tulee tämäkin olut vihdoin arvioitua.  Maitokauppalager-sarjassa olut pärjää hyvin. Väri on peruskirkas, tuoksu ei häiritse, humalointi erottaa Kukon muista kotimaisista, lageriksi ihan maistuvaa vaikka runko ohut. Helposti juotava olut ei voi olla pahaa. Jälkimaku ei piinaa pitkään, mutta kielen päälle jää pientä mukavaa poreilua. Kiitos lukijalle.  1/2 l, 4,7%, 3/5

Laitilan Kukko Tumma

Koulun alkaminen laittoi illaksi pilvet taivaalle ja tummempi olut sopi saunaolueksi. Tumma Kukko on löylykauhan kuparin -värinen kirkas tumma lager. Maku on kyllä tunkkainen, mallasta on kyllä mukana. Laitilan perusmullanmaku on vaihtunut kuivaksi heinäksi. Uusi Stout-lasi ei saanut kyllä arvoistaan kastetta. 1/2 l, 4,5%, 2/5

Stallhagen Bohemian Pils

Hellelauantain kuumuutta oli hienoa viilentää Lahden Seurahuoneen terassilla mukavan hanapilsnerin kanssa. Stallhagenin Pils on kauniin värinen täydellisesti hellejanoon sopiva juoma. Iso kulaus sisältää ensin mukavan lievän maltan ja sitten katkeron. Hiilihappo laittaa vähän röyhtäyttämään, mutta se kyllä sopii. Jälkimaku on lyhyt. Helle kyllä parantaa olutta. 50 cl, 5,0%, 4/5

Pöide Kaamos Imperial Brown Ale

Saarenmaalainen tumman ruskea olut on hapanta ja lievästi oudon yrttistä tai ruohoista. Etiketissä on yritystä Hämeenlinnan uudeksi juhlaolueksi, kun nuo oranssit raidat valkoisella pohjalla ovat myös Hämeenlinnan uudet tunnukset. Olut itsessään on vähän tympeää, tuoksun mallas maistuu vasta kun olut on vähän lämmennyt. Oikeastaan tuoksukin on vähän ontto. 313 ml, 6,2%, 3/5

Koch Joachim Tume Lager

Ensimmäisen työpäivänkin jälkeen on syytä maistella yksi olut. Tallinnalaisen Kochin panimoravintolan tumma lager tuoksuu tummalta leivältä, perunalimpulta. Väri on kastanjanruskea, maku on kuiva ja syvä mallas. Ei ole huonoa, mutta ei nyt ihan juhlakamaakaan. Salakavalasti taittuu makeaksi, makua on mutta se on mallasta. 0,33, 5,0%, 3/5

Vormsi Hele Õlu

Haapsalun kaupungin edustalla olevalta Vormsin saarelta kotoisin oleva olut lohdutti loman päättymisen ankeutta. Vormsin risti koristaa panimon logoa ja pullon etikettiä. Itse olut on sameaa ja pehmeää. Vaahto on tiivis ja kestävä, oluen väritys on samea keltainen. Olut maistuu ihan hyvältä, kunhan alun hiiva ja kukka -annoksesta selviää. Lievää yrttisyyttäkin löytyy, silti erittäin miellyttävä olut, jossa hiilihappo on samettisuutta. 33 cl, 5,5%, 4/5

Koch Nisu Nisuõlu

Tallinnan sataman vieressä olevan Kochi Ait -panimoravontolan oma vehnäolut tuli maisteltua perjantai-iltapäivänä. Itse ravintolan ruokapuolen testasin Haapsalu-reissun paluumatkalla, ja siitä jäi vähän vaisu mielikuva, varmaankin johtui osin siitä että matkan loppu oli käsillä. Olut on tavallisen ruskeahkoa. Vaahto on runsas. Oudon vähän hiivaa ja banaania, ei ole ainakaan liian makeaa. Vähän enemmän makua voisi toivoa, mutta olut voisi toimia johdatus vehnäoluisiin -osa 1:nä. Alun epäröinnin jälkeen voisi jopa juoda toisenkin. 0,33 l, 5,2%, 4/5

Óllenaut Kolmik Brown Ale

Ribsien grillausta ei vain voi aloittaa ilman oluen maistelua. Grillibrikettien sytytyksen jälkeen jää sopivasti aikaa nautiskella. Nyt maistelin Brown Alea kolmen (Kolmik) virolaispanimon yhteisreseptin Óllenaut-versiona. Tumman ruskea olut vaahtosi mukavasti jättäen ohuen vaahdon suojaamaan olutta. Maku on aika lyhyt, mutta jälkimaku on pitkä. Olut tuntuu aika löysältä, liian lievästi paahteiselta ja vähän tympeältä tai pähkinältä. Jostain syystä jälkimaussa vilahtaa hammastahna tai hienommin sanottuna menthol. Vähän on tynnyrinpohjantunnelmaa. Ei harmita vaikka ne kaksi muuta versiota (Lehe ja Vormsi) jäävät nyt maistelematta. 330 ml, 5,0%, 2/5

BrewDog Bourbon Baby

Shoppailureissu loukkaantui sattumalta Tarkk'ampujankadulle. Saattaa olla että BrewDog Barin 25 hanaolutta vaikutti asiaan. Valinnassa päädyin baarimikon suosituksen mukaisesti puolikkaaseen pinttiin itse valitsemaani Brown aleen. Bourbon babyä on kypsytelty viskitynnyreissä ja mausteena on käytetty reilusti vaniljaa. Musta, valossa ruskeaan taittuva, olut tuoksahtaa toffeelle ja maut ovat kyllä mukavasti harmoniassa. Jotenkin suussa olut tuntuu ohuelta, mutta makua vaan riittää. 1/2 pinttiä on sopiva määrä. 1/2 pint, 5,9%, 4/5

Il Birrificio Rööperi Sessio IPA

Shoppailu keskeytyi Fredalla, kun vastaan tuli Il Birrificio -niminen lounaspaikka. Birrificiosta löytyikin italialaistyyppistä lounasta ja kaakeliseinässä komeili kymmenisen hanaa. Ainakin neljä olutta oli käynyt baaritiskin yläpuolella olevissa käymistynnyreissä. Valitsin listan viimeisenä olleen Rööperi IPAn. Käypää ja kauniin ruskeaa IPAahan se on. Mukavan rapsakka ja sopivan makeaakin, mutta runko on jotenkin ohuenoloinen. Jälkimaku on kuitenkin voimakkaan humalainen. Loputkin hanat/oluet olisi kyllä mukava maistella, 0,2l maistelutuoppikin olisi tarjolla. 0,4l, 5,4%, 4/5

Mikkeller Årh Hvad?! Belgian Pale Ale

Mikkellerin kunnianosoitus/versio Orval-oluelle on vahvasti hiivainen. Nimi taipuu tanskalaisen suussa lähelle esikuvaa. Pale Ale on aika hedelmäinen, olisiko peräti kirsikkaa maussa. Hiiva tuoksahtaa voimakkaasti ja hiilihappoisuus on aika voimakas. Makuja on paljon, joten olutta on nautiskeltava hartaudella. Jälkimaussa pilkahtaa pippuri. Ei menisi toista pullollista,  aika voimakasta, mutta ehkä yksi vuodessa, sen verran tymäkän kirpeää. Tuntuu aika väkevältä. Korkissa lupailtiin oluelle säilyvyyttä vuoteen 2023 saakka. Loppua kohden makuun tottuu ja mieltyy enemmän. 330 ml, 6,8%, 4/5

Puls Jaani Extra Lager

Tallinnasta Pärnun maantien alkupään Selver-kaupasta janojuomaksi ostettu kuivahumaloitu Pulsin lager maistuu kotona hyvältä. Olut lienee samaa kuin ilman tuota Jaani-lisäystäkin? Väri on kaunis lager ja vaahto on siisti, mutta katoavainen. Tuoksussa on humalaa, maussa on sitrusta, joka kääntää vielä lievään humalaan ennen katoamista kokonaan. Jano lähtee, erikoinen tai jopa outo makuyhdistelmä mietityttää, mutta googletuskaan ei oikein tuota tulosta, Jaani tarkoittanee juhannusta ja takaetiketistä arvaan että olut on pantu juhannukseksi. Heinänmakua taitaa ollakin. 0,5 l, 5,0%, 3/5

Põhjala Uus Maailm, San Diego Session IPA

Tallink Starin olutvalikoimasta poimin pullollisen suosikkipanimoni olutta, humalaista vehnäolutta. Olut tuli nautittua Haapsalun piispanlinnnan muurin viereisessä Kärme Kyylik-ravintolan hotellihuoneessa, jossa minibaarina toimiva tamminen antiikkivaatekaappi ei erityisesti viilettänyt olutta. Kirkkaan keltaisen oluen vehnäolut-osuus on piilotettu terävien humalien taakse. Olut on vähän tympeä tai umpeutunut. Etiketissä oleva hai on varmaan pelottanut maut pois, sillä tuoksu on jotenkin pullamainen tai hiivainen, ei hyvä, sitten lopuksi onkin katkeruutta ja happamuutta. 33 cl, 4,9%, 3/5

Oppigårds Single Hop Ale

Aiemmista oluista hyvän mielikuvan jättänyt ruotsalainen Opiigårdin panimon Golden ale on samean kirkkaan keltaista. Ehkä olut uppoisi paremmin helleterassilla, tämän kesän tyypillisen vaihtelevan ilmaston sään esimerkkipäivänä ei uppoa niin hyvin. Olut tuoksahtaa lievästi saippualta. Maku tuntuu alkuun huolestuttavan ohuelta ja jälkimakua ei tunnu olevan ollenkaan. Tilanne kyllä korjaantuu pullon puolivälissä. Pientä hedelmäisyyttä, pientä lievää humalaa, ei muuta. Toisaalta toinenkin pullo menisi, varmasti toisen pullon jälkeen olisi parempaa. 33 cl, 4,8%, 3/5

Rekolan Panimo Kesäkolli

Virkistävä janojuoma yhdistää siman ja inkiväärioluen. Rekolan panimon vehnäinkivääriolut on kuten etiketissä sanotakaan kirpsakka. Sopii mainiosti Hämeenlinnan uusimmalla näköalaterassille eli Street Food and Moren järvinäkymään. Olut on utuista ja pohjalla on reilusti hiivaa, mukava vaahto, joka häipy nopeasti. Tuoksussa on enemmän simaa ja maussa sitten inkivääriä. Jälkimaku on lyhyt ja terävä, mutta mieleenpainuva, kokeilun arvoinen, erilainen. 50 cl, 4,3%, 4/5

Gambrinus Õllepood Radiaator Double Bock

Tarton olutkaupan Gambrinus Õllepoodin oma olut on kunnollinen double bock. Väritys on kastanjanruskea ja tuoksu on lievästi hedelmäinen. Maku on pehmeä ja makeahko, makeus taittuu sopivasti happamuuteen, eikä makeus ole liioiteltua. Hiilihappoa on mutta se on pehmeää ja mieleen tulee taas etäisesti sahti. Pitäisi kyllä päästä Tartoon shoppailemaan, vaikka ei tämä olut ole ihan Gambrinuksen omaa tuotantoa, vaan taitaa olla Vormsin panemaa. Etiketistä luin oluen nimeksi ensin rfidififitor, mutta ei sentään ollut rfid-olutta. 0,33l, 7,5%, 5/5

To Øl First Frontier IPA

Mukavan lämpimän lauantai-iltapäivän kunniaksi, sihautin tanskalaisen ipan auki. Olut näytti pullossa samealta tai jopa harmaalta. Lasissa olut paljastui oranssiksi sameudeksi, jonka kruunaa hieno vaahto. Maku on pehmeää, vähän mietoa, jälkimaussa paljastuu humalaa. Tanskankielisestä tuoteselosteesta paljastuu että myös kauraa on käytetty, siitäköhän mukava pehmeys tulee. Vähän sellainen perusipa, mistä ei kyllä löydy mitään moitittavaa, huolestuttavaa oluessa on ainoastaan lasin lähestyvä pohja. Alkoholi ei todellakaan maistu.  We all got pieces of crazy in us, some bigger pieces than others. 33 cl, 7,1%,5/5

Amsterdam Navigator Extra Intense

Parvekeolut oli tällä kertaa vahvaa lageria. Tulee mieleen "kunnon pohjat". Väri on kirkaskeltainen, vaahto lagermainen, maku on makea, sokerinen, appelsiinimarmelaadimainen, mutta nyt tuli adjektiivi keksittyä, mutta maku on tuo. Alkoholi ei maistu, mutta tämän turkkilaisen viinaoluen idea lienee sisällyttää alkoholia. 50 cl, %8, 2/5

Marmara Kirrmizi Yüksek Alkollü Bira

Turkkilainen vahva lager tasoitti sopivasti auringonpaahteen aiheuttamaa olotilaa. Marmara-meren rannalla nautittu alkoholilager yllätti mietoudellaan. Maku on havuja havitteleva, lievän makea ja miedosti saippuaan viittaava. Alkoholia en ensi kulausten jälkeen maistanut. Suu kuivui mukavasti huikan jälkeen, hiilihappoakohan se oli, mutta lievää kitkeryytäkin oli. 50 cl, %6,1, 3/5

Bomonti Filtresiz %100 Malt

Hellepäivän viilennyksekseen olut on kyllä hyvää. Turkkilaisen Bomontin suodattamaton versio on pullotettu huurteisenoloiseen pulloon. Pullon sisälmys on lageria, joka on pehmeää ja helppoa. Auringonpaisteessa tämä olut lämpenee nopeasti, joten on juotava nopeasti. Makuhermojen mielleyhtymiin kietoutuu puumaisuutta, vehnää ja maissiolutta. Pitää mielen viileänä yhden pullollisen ajan. Ehkä parasta turkkilaista? 50 cl, 4,8%, 3/5

Efes Malt %100 Malt

Turkinmatkan ensimmäinen Efes maistuu hyvältä, sitten tuntuu että alamäki alkaa, siis maussa. Siis mielikuvat, myönnettävä on, jylläävät aina välillä arvosteluissa. Nyt olen lisännyt perus-Efesin perään mallasta jopa 100%, joten tämä maistuu nyt paremmalta. Väritys on peruslager, maussa on mallasta. Jostain syystä olut tuntuu hiilihapottomalta ja sitten taas poreilevalta. Ennen maltaan makua maistuu vetiseltä. Voisi saada paremmankin arvosanan, ja lopulta vaihdoinkin pykälää paremmaksi, ehkä minareettien kutsu oli syynä. 50 cl, %5, 3/5

Efes Dark

Turkkilainen tumma olut ei ole ihan mielikuvien ykkösvaihtoehto, kun mietin hyvää olutta. Mutta onhan tätäkin maistettava. Ihan yksinkertaisella reissulla ei löytynyt olutkauppaa tai -ravintolaa, mutta "olutkauppa" nyt kuitenkin löytyi Istanbulin Haremistakin. Efesin Dark näyttää vähän värjätyltä, tai kauniisti sanottuna brown alelta. Vaahtoa on, makuakin on. Mallasta ja makeutta, lopuksi jotain hapokkuutta. Turkkilainen auringonpaiste haluaisi lämmitellä mieluummin vaaleampia oluita. 50 cl, 5,5%, 2/5

Maku Brewing IPA

Nimipäiväjuhlinnan huipennukseksi testasin uudet tasting-lasit. Lasiin kaatui Maku Brewingin IPAa. Tuoksu on makea, maku sitten täydentyy lievällä katkeruudella, happamuudella, kuivuudella, humalalla. JälkiMaku antaa maisteltavaa humalan muodossa, lasin pintaan muodostuu vähän brysselinpitsiä. Alkossa on taas jotain mukavaa haettavana. 0,33l, 7,3%, 5/5

Magic Stone Dog A Saison Pale Ale Hybrid

Stone Brewing, Magic Rock Brewing ja BrewDog ovat yhdistäneet voimansa ja panneet kesäoluen. Olut on hazy days of summer, niin kuin etiketti kertoo. Etiketissä kehoitetaan nauttimaan kesästä koska se on kuitenkin pian ohi, tänään taisi kyllä olla kesä ensimmäinen hellepäivä, joten ennuste on jätettävä omaan arvoonsa. Olut tuoksuu hiivaiselta, ja myös maistuu. Hiilihappoa on reilusti, se kyllä peittää muut maut, hedelmäisyyttä kyllä on aistittavissa. Pientä mausteisuutta on reilusti vaahtoavassa oluessa joka on kirkasta mutta tiiviin keltaista. Hellepäivänä sopii. 330 ml, 5%, 4/5

Malmgård Barley Wine

Kotimainen punaiseen taittuva tummanruskea Barley Wine on lähes kirkollinen kokemus. Pullo on iso ja tyylikäs. Korkin sihautuksen jälkeen tuoksu on maltainen ja makea. Ensikosketuksella olut maistuu makealta, sitten heti humalaa joka piilottaa makeuden. Lasin reunaan tarttuu makeutta, nieluun humalaa. Kyllä tuo alkoholikin sieltä kurkistaa, samea olut hiljentää nauttimaan. Pienempi pullo maistuisi paremmalta, sitten voisi kaipailla toista pullo, näin ison annoksen jälkeen toinen pullollinen on liikaa. 50 cl, 10,4%, 4/5

Mufloni Mosaic Vehnäipa

Varmaan pitää käydä kesälomalla pyhiinvaellusmatkalla Porissa Beerhunters-ravintolassa, sen verran priimaa tavaraa on taas pukannut sieltä Alkon hyllylle. Olut on sameaa ja siinä leijuu hiivakökköjä, mikä ei varsinaisesti lupaa hyvää, mutta ensin itse en niitä edes huomannut, koska haju oli vähän haasteellinen ja sitten ensihörppy laittoi kriittisen mielen holdiin. Greippiä ja mäntymetsää löytyy riittävästi, aika hapanta, jälkimaku on riittävä. Vai seuraava pullolinen puuttuu. Loistava olut, sopii kesäloman aloitukseen täydellisesti. 33 cl, 6,0%, 5/5

Sünner Kölsch Original

Alkon hyllyltä löytyi kölniläinen Kölsch-olut, joka on pintahiivaolut.  Tuoksu on leipäinen ja maku myös. Makeaa ja pyöreää, jostain 80-luvun flashbackistä tulee mieleen se Amiraali-olut, jossa oli etiketissä laivastoupseereja, ainakin Togo ja Nelson pullahtavat mieleen. Valkoinen vaahto käy oluen pinnalla ja katoaa nopeasti. Pehmeää, mutta vähän tylsää olutta kyllä oppii juomaan ja siitä nauttimaankin, mutta vipu aivoissa pitää asettaa ensin suopean asentoon. 500 ml, 4,8%, 3/5

Brewmasters Collection India Pale Ale Nikolai Sinebrychoff

Facebookin kukkaishaasteesen sopiva IPA tuli nautittua Hämeenlinnan venesatamakierroksen päätepysäkillä, Virvelin terassilla. Olut on aika lievä humalien suhteen, mutta maussa on kukkasia ja makeutta. Olisiko tämä sellainen miten-käännytän-siiderinjuojan-IPAn-juojaksi-ensiapupakkaus? Itseäni taitaa kiinnostaa jatko-osat enemmän. Vetisyyttäkin paljastuu. 33 cl, 4,6%, 2/5

Fuller's Vintage Ale 2012 Limited Edition

Englantilaisen vuosikertaoluen etiketissä sanottiin että tähän on pakko laittaa parasta ennen päivämäärä vuodelle 2015, mutta tämä kyllä säilyy pidempään, no ei säilynyt. Pullo numero 78409 (pullollisella on vähän pienempi lukema) paljasti kuparisen makean oluen. Makuna erottuu kypsyneitä ja kuivattuja luumuja ja muita hedelmiä. Sherryä, makeaa edelleen, makeutta riittää, jokin jättää kielenpäälle kuitenkin kuivaa humalaa, kunhan makeus katoaa ensin. Alkoholi ei maistu, mutta tuntuu. 500 ml, 8,5%, 3/5

Põhjala Pime Öö Imperial Stout

Kesän valoisimman päivän juhlinnan odotukseen ja säähänkin sopivaksi olueksi valitsin pimeän yön -stoutin. Grillausta odotellessa virittelin vielä aurinkovarjon säältä suojaamaan, vettä kun tulee ja aika hämärää on, grillausta aloitellessa ajattelin että nyt pitäisi laitta valot päälle. Onneksi oluen voi kuitenkin nauttia sisällä. Musta olut taittuu punaiseen kaadettaessa, tuoksuu makealta, tuntuu liemeltä. Alkoholi tuntuu nielussa. Kyllä pitäisi olla lunta maassa että tästä pystyisi nauttimaan, mutta niin täydellistä juhannussäätä ei siunaantunut.  Liian makeaa ja liian väkevää, liian portviinimäistä. Parempaa odotin Põhjalalta, mutta prosenteista olisi pitänyt epäilyksen herätä, en herännyt. 0,33 l, 13,6%, 3/5